Siionin naislesket Vanhin Earl C. Tingey seitsemänkymmenen koorumin johtokunnasta Herra rakastaa leskeksi jääneitä naisia. ­ ­ Meidän ­ ­ tulisi pitää huolta sukumme, kotimme, seurakuntamme ja asuinseutumme leskistä ja auttaa heitä. Olen antanut puheelleni nimeksi Siionin naislesket. Sanakirjamääritelmän mukaan [englanninkielinen] sana "widow" ('naisleski') tarkoittaa naista, "jonka puoliso on kuollut ja joka ­ ­ ei ole solminut uutta avioliittoa".1 Jotkut näistä leskistä ovat nuoria. Usein heidän aviomiehensä on kohdannut ennenaikaisen kuoleman. Jos nuorella leskellä on kodissaan ilonaan pieniä lapsia, hän kantaa yksin vastuun heidän kasvatuksestaan. Hän ei saa vastausta kysymykseensä: "Miksi minulle on käynyt näin?" Äärimmäinen yksinäisyys on tavallista. Toiset lesket ovat vanhempia. Elinikäisen, kallisarvoisen kumppanuuden jälkeen heidän aviomiehensä on kuollut vanhuuteen tai sairauteen. Rakkaat muistot, jalon perheen kasvattamisen suoma yhteinen ilo sekä yhteinen palvelu kirkossa ja yhteiskunnassa vaihtuvat yksinäisyydeksi ja tunteeksi siitä, ettei kukaan enää tarvitse eikä kaipaa heitä. Vaille vastausta jää heidän kysymyksensä: "Kuinka kauan minun täytyy odottaa, ennen kuin pääsen iankaikkisen kumppanini luokse?" Heidän temppelityönsä saattaa lisääntyä. Elämä käy usein vaikeammaksi. Asuminen sukulaisten luona tai palvelutalossa saattaa korvata asumisen omassa elinikäisten muistojen täyttämässä kodissa. Yksin oleminen on vierasta sisarillemme heidän jäätyään leskeksi. He haluavat olla avuksi ja edistää omalta osaltaan toisten hyvinvointia. Monilla on heikon terveyden asettamia rajoituksia. He haluavat pysyä uskollisina, jotta he voivat jonakin päivänä liittyä iankaikkisen kumppaninsa seuraan. He voivat opettaa meille paljon uskosta. Naisleskiä koskeva kirkon oppi on hyvin selkeä. Alkukirkossa johtajia ojennettiin siitä, että he laiminlöivät leskiä. "Seitsemän hyvämaineista miestä" kutsuttiin auttamaan.2 Paavali neuvoi pyhiä kunnioittamaan naisleskiä.3 Hän opetti: "Se, joka ei huolehdi omaisistaan ja kaikkein lähimmistään, on kieltänyt uskonsa ja on epäuskoista pahempi."4 Kun Brigham Young järjesti ensimmäistä pioneerivaellusta Ison Suolajärven laaksoon vuonna 1847, hän neuvoi pyhiä seuraavasti: "Kantakoon kukin komppania suhteellisen osansa, omaisuutensa mukaisesti, ottamalla mukaan köyhiä, leskiä, orpoja ja niiden omaisia, jotka ovat sotapalveluksessa, niin etteivät leskien ja orpojen huudot nousisi Herran korviin tätä kansaa vastaan."5 Uskon, että tämä hanke auttaa leskiä ylittämään tasangot on yksi suurimpia oman aikamme esimerkkejä siitä, kuinka meidän tulisi pitää huolta leskistä. Nykyajan ilmoitus ilmaisee kirkon järjestyksen. "Naisilla on oikeus saada elatuksensa mieheltään, kunnes heidän miehensä otetaan pois. ­ ­ Lapsilla on oikeus saada elatuksensa vanhemmiltaan ­ ­ ja sitten heillä on oikeus esittää vaatimuksensa kirkolle."6 Opin ja Liittojen Kirjassa sanotaan lisäksi: "Ja varastohuone toimikoon kirkon pyhittämien varojen turvin, ja leskistä ja orvoista huolehdittakoon, niin kuin myös köyhistä."7 Jaakobin kirjeessä on yksi kauneimmista kuvauksista siitä, mikä on kirkon oppi velvollisuudestamme naisleskien perheenä ja ystävinä: "Puhdasta, Jumalan ja Isän silmissä tahratonta palvelusta on huolehtia orvoista ja leskistä, kun he ovat ahdingossa, ja varjella itsensä niin, ettei maailma saastuta."8 Sana leski (viitaten naispuoliseen leskeen) esiintyy englanninkielisissä pyhissä kirjoituksissa 34 kertaa. Näistä kohdista 23:ssa viitataan leskiin ja orpoihin. Uskon, että Herralla on helliä tunteita leskiä ja orpoja kohtaan. Hän tietää, että he saattavat joutua turvautumaan täydellisemmin Häneen kuin muihin. Heidän rukouksensa tulevat henkilökohtaisemmiksi ja kestävämmiksi, lähimmäisten palvelunsa aidommaksi ja uskonsa suuremmaksi. Leskien usko pyhissä kirjoituksissa on tarunomainen. Sarpatin leski osoitti uskonsa antamalla pienen leivän profeetta Elialle sen sijaan että olisi tehnyt viimeisistä jauhoistaan ja öljystään ruokaa pojalleen ja itselleen ja sitten kuollut. Pyhissä kirjoituksissa kerrotaan: "Leski meni ja teki niin kuin Elia oli sanonut, ja heillä kaikilla riitti syötävää pitkät ajat. Jauhoruukku ei tyhjentynyt eikä öljypullo ehtynyt, sillä näin oli Herra sanonut Elian suulla."9 Leskien luottamusta Herraan kuvannee lause "leski meni ja teki niin kuin Elia oli sanonut". Hanna, joka oli ollut leskenä 84 vuotta ja palveli jatkuvasti temppelissä, tunnisti Jeesus-lapsen, kun tämä tuotiin temppeliin.10 Nähdessään Nainin lesken suuren uskon Jeesus Kristus herätti hänen kuolleen poikansa, hänen ainoan poikansa, jota oltiin viemässä kaupunginmuurin ulkopuolelle haudattavaksi. 11 Esimerkkinä todellisesta antamisen hengestä kertomus lesken rovosta säilyy ikuisesti kuolemattomana Vapahtajan kaikkein suurimpien opetusten joukossa. "Ihmiset panivat [uhriarkkuun] rahaa. Monet rikkaat antoivat paljon. Sitten tuli köyhä leskivaimo ja pani arkkuun kaksi pientä lanttia. ­ ­ Jeesus kutsui opetuslapset luokseen ja sanoi heille: 'Totisesti tämä köyhä leski pani uhriarkkuun enemmän kuin yksikään toinen. Kaikki muut antoivat liiastaan, mutta hän antoi vähästään, kaiken mitä hänellä oli, kaiken mitä hän elääkseen tarvitsi.'"12 Te ihanat sisaret, jotka olette jääneet leskiksi, tietäkää, että Jumala rakastaa teitä. Olette valituista valituimpia. Tiedän, mistä puhun. Oma äitini on ollut leskenä melkein kolme vuotta. Hän johtaa 247 henkilöä käsittävää sukua jalona matriarkkana. Vaimoni äiti, joka on 97-vuotias, on edelleen uskollinen ja horjuvasta terveydestään huolimatta pysyy jatkuvasti uskollisena loppuun asti. Rakkaat sisaret, teidän elämänne sinällään ­ esimerkkinä vanhurskaasta elämästä ­ innoittaa jatkuvasti nuorempia perheen ja suvun jäseniä elämään paremmin. Olette edelleen opettajia. Jossakin vaiheessa Herran aikataulua te liitytte iankaikkisen kumppaninne seuraan ja palvelette iankaikkisesti yhdessä suuressa työssä henkimaailmassa. Te nuoret lesket, joilla on yhä lisääntyviä perhevelvollisuuksia, tietäkää, että Herra tuntee tarpeenne ja että Hän pitää teistä huolta. Älkää lakatko uskomasta ja tekemästä hyviä tekoja. Uskollinen suku ja kirkon jäsenet auttavat. Olkaa halukkaita ottamaan tarpeen tullen vastaan apua toisilta. Lapsenne tietävät, että huolehditte heistä kaksinkertaisella määrällä rakkautta. Todistan, että sydämenne hyvyyden tähden taivaallinen Isämme hyvittää perheellenne runsain mitoin iankaikkisilla siunauksilla. Naisleskien suvulle ja ystäville: Jumala on tietoinen palveluksestanne, ja Hän saattaa tuomita tekonne sen perusteella, kuinka hyvin autatte leskiä. Presidentti James E. Faust kertoi kerran johtaville auktoriteeteille ihanan kertomuksen siitä, miten naapurit ja ystävät eräässä pienessä keskiutahilaisessa maalaiskylässä kohtelivat leskiä. Heillä jokaisella oli niin ja niin monta tuntia tai minuuttia aikaa ottaa kasteluvettä keittiöpuutarhaansa. He sopivat, että jokainen ottaisi hiukan vähemmän vettä niin että seutukunnan leskille riittäisi enemmän vettä puutarhojensa kasteluun. Katselin hiljattain, kuinka viisi iäkästä leskirouvaa tuli yhdessä kirkon kokoukseen vaatimattomalla autolla. He tulivat kokoukseen yhdessä ja istuutuivat toistensa viereen. He tuntuivat saavan voimaa ja turvaa toisiltaan. Tunsin heidän jalon elämänsä hyvyyden seuratessani heidän hellää yhdessäoloaan toistensa kanssa elämänsä ehtoolla. Veljet ja sisaret, Herra rakastaa leskeksi jääneitä naisia. Tiedän, että kirkon johtajat kantavat huolta heidän hyvinvoinnistaan. Meidän jäsenten tulisi pitää huolta sukumme, kotimme, seurakuntamme ja asuinseutumme leskistä ja auttaa heitä. Kehotan teitä nuoria ­ Alkeisyhdistykseen, nuoriin ja nuoriin aikuisiin kuuluvia ­ käyttämään hyväksenne tilaisuutta auttaa yhteisönne leskiä ja saada heiltä voimaa. Nöyrä rukoukseni on, että huolehtisimme ja välittäisimme enemmän Siionin naisleskistä. Jeesuksen Kristuksen nimessä. Aamen. VIITTEET 1. Merriam-Webster's New Collegiate Dictionary, 10. painos, hakusana "widow". 2. Ks. Ap.t. 6:1­3. 3. Ks. 1. Tim. 5:3. 4. 1. Tim. 5:8. 5. LK 136:8. 6. LK 83:2, 4­5. 7. LK 83:6. 8. Jaak. 1:27. 9. 1. Kun. 17:8­16. 10. Ks. Luuk. 2:36­38. 11. Ks. Luuk. 7:11­15. 12. Mark. 12:41­44; ks. myös Luuk. 21:1­4.