Temppelikokemuksemme rikastuttaminen Vanhin L. Lionel Kendrick seitsemänkymmenen koorumista "Se, että vain käymme temppelissä, on eri asia kuin se, että saamme rikkaan hengellisen kokemuksen." Yksi suurista siunauksista, joista nykyään nautimme, on mahdollisuus käydä temppelissä. Kun temppelien lukumäärä lisääntyy jatkuvasti, temppelin siunaukset ovat yhä useampien kirkon jäsenten ulottuvilla. Näihin siunauksiin ei pidä suhtautua kevyesti. Vapahtaja on kieltänyt meitä: "Älä leikittele pyhillä asioilla" (LK 6:12). Temppeli ja pyhät toimitukset ovat todellakin pyhiä, ja meidän tulee olla hengellisesti herkkiä ymmärtääksemme niitä. On pyhä siunaus käydä temppelissä palvelemassa Herraa. Se, että vain käymme temppelissä, on eri asia kuin se, että saamme rikkaan hengellisen kokemuksen. Todellisia temppelin siunauksia saamme, kun rikastutamme temppelikokemustamme. Tehdäksemme niin meidän täytyy tuntea kunnioituksen henkeä temppeliä kohtaan ja jumalanpalveluksen henkeä. KUNNIOITUKSEN HENKI Kaikkien, jotka käyvät temppelissä, tulee muistaa Herran neuvo, kun Hän sanoi: "Kunnioittakaa minun pyhäkköäni" (3. Moos. 19:30). Kunnioitus on syvän arvonannon, kunnian ja palvonnan ilmaisemista Herraa kohtaan. Se on kunnioitusta Hänen nimeään, Hänen sanojaan, Hänen toimituksiaan ja liittojaan kohtaan, Hänen palvelijoitaan, Hänen kappeleitaan ja Hänen temppeleitään kohtaan. Se on ulkoinen osoitus sisäisestä tunteesta, joka meillä on Häntä kohtaan. Meidän tulee aina muistaa, että me tulemme Hänen pyhään huoneeseensa, Herran temppeliin, Hänen kutsustaan. Meidän tulee vastata Hänen kutsuunsa olemalla kelvollisia, valmistautumalla ja pitämällä temppeli etusijalla elämässämme. Kun olemme temppelissä, meidän tulee käyttäytyä aivan kuin olisimme Hänen pyhien kasvojensa edessä. Kunnioitus on muutakin kuin hiljaa olemista. Siihen kuuluu tietoisuus siitä, mitä tapahtuu. Siihen kuuluu jumalallinen halu oppia ja olla vastaanottavainen Hengen kuiskauksille. Siihen kuuluu pyrkimys tavoitella lisää valkeutta ja tietoa. Epäkunnioittavuus ei ole vain halveksinnan osoittamista Jumalaa kohtaan, vaan se myös tekee mahdottomaksi Hengen opettaa meille niitä asioita, jotka meidän täytyy tietää. Temppelissä meidän täytyy puhua kunnioittavalla äänensävyllä. Kunnioitus ei ole mikään arkinen pikkuasia. Sillä on iankaikkisia seurauksia ja sitä tulee kohdella luonteeltaan jumalallisena. Ollaksemme kunnioittavia temppelissä meidän täytyy tuntea sen olevan puhtauden paikka ja pyhyyden paikka. Puhtauden paikka. Temppeli on puhtauden paikka. On äärimmäisen tärkeää, että pidämme temppelin puhtaana ja pyhänä. Vapahtaja lupasi: "Ja jos kansani rakentaa minulle huoneen Herran nimessä eikä salli minkään saastaisen käydä sinne sisälle, – – minun kirkkauteni on lepäävä sen yllä. Ja minä olen oleva siellä, sillä minä tulen sinne." (LK 97:15–16.) Niiden, jotka astuvat temppeliin, tulee valmistautua sekä sydämessään että mielessään. Heidän tulee kyetä vastaamaan myöntävästi seuraaviin Alman kysymyksiin: "Voitteko katsoa sinä päivänä Jumalaan puhtain sydämin ja tahrattomin käsin? Minä sanon teille: Voitteko katsoa häneen Jumalan kuva kasvojenpiirteissänne?" (Al. 5:19.) Kun olemme temppelissä kunnioittavia, me autamme pitämään sen puhtaana ja pyhänä, vapaana häiriötekijöistä ja Hengen loukkauksista. Meidän täytyy muistaa olla sanomatta ja tekemättä mitään, mikä loukkaisi Herraa. Presidentti David O. McKay on neuvonut: "Kun astutte sisälle kirkon rakennukseen, te tulette taivaallisen Isämme kasvojen eteen; ja tuon ajatuksen tulisi riittää kannustamaan teitä valmistamaan sydämenne, mielenne ja jopa vaatetuksenne, että voisitte soveliaasti ja asianmukaisesti istua Hänen kasvojensa edessä" (Improvement Era, heinäkuu 1962, s. 509). Kunnioitus pitää sisällään sen, että ajattelemme, puhumme, tunnemme ja toimimme siten kuin olisimme Herran kasvojen edessä. Pyhyyden paikka. Temppeli on pyhyyden paikka. Se on pyhin paikka maan päällä, ja siihen tulee suhtautua mitä suurimmalla kunnioituksella ja arvonannolla. Kunnioitus temppelissä on osoitus Herralle, että me pidämme sitä pyhänä ja että me tunnustamme sen olevan todella Hänen pyhä huoneensa. JUMALANPALVELUKSEN HENKI Temppeli on jumalanpalveluspaikka. Kunnioitus on jumalanpalveluksen taivaallinen muoto. Se on jumalanpalveluksen muoto, jota käytetään selestisessä valtakunnassa. Näyssä kirkkauden asteista, joka annettiin profeetta Joseph Smithille, tätä selestistä jumalanpalvelusta kuvailtiin näillä sanoilla: "Ja niin me näimme selestisen kirkkauden, – – jossa Jumala, Isä, hallitsee valtaistuimellaan iankaikkisesta iankaikkiseen, jonka valtaistuimen edessä kaikkeus kumartaa nöyrän kunnioittavasti ja antaa hänelle kunnian iankaikkisesta iankaikkiseen" (LK 76:92–93). Meidän jumalanpalveluksemme temppelissä on meidän valmistautumistamme elämään taivaallisen Isämme ja Hänen Poikansa kasvojen edessä. Meidän tulee palvella Heitä nöyryyden hengessä ja kunnioituksen hengessä. Herran todellinen palveleminen Hänen pyhässä huoneessaan merkitsee sitä, että meidän tulisi rikastuttaa temppelikokemustamme. Me voimme saada rikkaan hengellisen kokemuksen temppelissä tekemällä seuraavaa: Ensiksikin, meidän täytyy jättää maailma taaksemme, kun astumme temppeliin. Toiseksi, meidän täytyy pyrkiä saamaan lisää valkeutta ja tietoa. Jättäkää maailma taaksenne. Kun me astumme temppeliin, meidän tulisi jättää maailma taaksemme. Meidän tulee tuntea, miltä tuntuisi astua Herran kasvojen eteen. Me voimme miettiä, millaisia ajatuksia ajattelisimme ja kuinka kommunikoisimme Hänen pyhien kasvojensa edessä. Jos kykenemme saamaan mielikuvan tästä lopulta toteutuvasta tapahtumasta, se auttaa meitä tulemaan valmiiksi astumaan Hänen kasvojensa eteen ja jättämään maailman taaksemme, kun astumme Hänen temppeliinsä. 1. Ajatukset Kun me astumme temppelin piha-alueelle, meidän tulee jättää maailmalliset ajatuksemme taaksemme ja keskittyä pyhiin velvollisuuksiimme, joita meillä on palvellessamme Herran huoneessa. Meidän ajatustemme tulee olla luonteeltaan hengellisiä. Meidän täytyy muistaa, että Herra tuntee ajatuksemme. Hän puhui Hesekielille sanoen: "Minä tunnen teidän puheenne, minä tiedän, mitä teidän mielessänne liikkuu" (Hes. 11:5). 2. Kommunikointi Vapahtaja on antanut meille suurenmoisen neuvon, kuinka voimme kommunikoida temppelissä. Hän sanoi: "Luopukaa siis kaikesta turhasta puheestanne, kaikesta naurusta, – – kaikesta ylpeydestänne ja kevytmielisyydestänne" (LK 88:121). Samoin kuin jätämme maailmalliset ajatuksemme taaksemme, kun astumme temppelin piha-alueelle, niin meidän tulee jättää taaksemme myös maailmalliset keskustelumme. On sopimatonta keskustella temppelissä liikeasioista, viihteestä tai ajankohtaisista tapahtumista. Sen lisäksi, mitä me puhumme temppelissä, tärkeää on myös se tapa, jolla me puhumme. Meidän täytyy aina puhua hiljaa ja vaimealla äänensävyllä kaikkialla temppelissä. Tämän tulee olla meidän temppeliäänemme. Temppelin pyhillä toimitusalueilla tulee vallita hiljaisuus, lukuun ottamatta toimitusten suorittamisessa tarvittavaa puhetta. Nämä toimitusalueet ovat pyhiä eikä niitä pidä käyttää mihinkään maailmallisiin keskusteluihin. Vapahtaja on antanut meille hellän neuvon, joka auttaa meitä rikastuttamaan temppelikokemustamme jättämällä maailman taaksemme: "Ja totisesti minä sanon sinulle: Pane pois se, mikä on tästä maailmasta, ja etsi sitä, mikä on paremmasta maailmasta" (LK 25:10). Ehkäpä Vapahtajan kurittavat sanat David Whitmerille voivat soveltua meidän muistettaviksemme: "Vaan sinun mielesi on ollut enemmän siinä, mikä on maan päällä, kuin siinä, mikä on minun, sinun Luojasi; – – etkä sinä ole kuunnellut minun Henkeäni. – – Sen tähden sinut on jätetty yksiksesi kysymään minulta." (LK 30:2–3.) Pyrkikää saamaan lisää valkeutta ja tietoa. Lisävalkeuden ja -tiedon saaminen ei ole passiivinen prosessi. Siihen kuuluu keskittyminen Hengen asioihin ja opittavien hengellisten opetusten tavoitteleminen. Vapahtaja neuvoi: "Ja jos teidän katseenne on kiinnitettynä vain minun kirkkauteeni, teidän koko ruumiinne täyttyy valkeudella, eikä teissä ole pimeyttä oleva, ja ruumis, joka on valkeuden täyttämä, käsittää kaiken" (LK 88:67). Temppelissä opettajana on Pyhä Henki. Hän opettaa periaatteita, joilla on iankaikkista merkitystä. Tämän opetuksen aikana me näemme maallisen ja iankaikkisen välillä vallitsevan suhteen. Meidän täytyy muistaa, että Henki opettaa vain niitä, jotka ovat opinhaluisia. Jos me astumme temppeliin pyrkien saamaan lisää valkeutta ja tietoa, me voimme oppia ja ymmärtää jotain uutta temppelikokemuksen aikana. Vapahtaja lupasi: "Se, mikä on Jumalasta, on valkeus, ja se, joka – – pysyy Jumalassa, saa lisää valkeutta, ja tämä valkeus kirkastuu kirkastumistaan sydänpäivään saakka" (LK 50:24). LOPPUPÄÄTELMÄ Rikastuttakaamme temppelikokemustamme kunnioituksen hengessä suhtautumalla temppeliin puhtauden paikkana ja pyhyyden paikkana. Rikastuttakaamme temppelikokemustamme jumalanpalveluksen hengessä jättämällä maailma taaksemme ja pyrkimällä saamaan lisää valkeutta ja tietoa. Jos me teemme näin, Herra on siunaava meitä ja meistä tulee valmiita elämään Hänen pyhien kasvojensa edessä. Tästä todistan Jeesuksen Kristuksen pyhässä nimessä. Aamen.