Aika, jota elämme Presidentti Gordon B. Hinckley "Meidän turvallisuutemme riippuu parannuksesta. Meidän voimamme tulee kuuliaisuudesta Jumalan käskyille." Rakkaat veljeni ja sisareni, otan nöyränä vastaan tämän tilaisuuden. Rukoilen, että Herran Henki ohjaisi minua puhuessani teille. Minulle on juuri ojennettu viesti, jossa sanotaan, että Yhdysvaltain ohjushyökkäys on alkanut. Minun ei ole tarpeen muistuttaa teitä siitä, että elämme vaarallisia aikoja. Haluan puhua näistä ajoista ja asemastamme tämän kirkon jäseninä. Te olette hyvin selvillä syyskuun 11. päivän tapahtumista vajaa kuukausi sitten. Tuo julma ja iljettävä hyökkäys on syössyt meidät sotatilaan. Tämä on 21. vuosisadan ensimmäinen sota. Viime vuosisataa on kuvailtu koko ihmiskunnan historian kaikkein sotaisimmaksi. Nyt olemme lähdössä uuteen vaaralliseen hankkeeseen, jonka muotoutumista ja lopputulosta emme tunne. Ensimmäisen kerran sen jälkeen kun meistä tuli kansakunta, Yhdysvaltoja vastaan on hyökätty vakavasti sen omalla mannermaalla. Mutta tämä ei ollut hyökkäys yksistään Yhdysvaltoja vastaan. Se oli hyökkäys hyväntahtoisia ihmisiä ja kansakuntia vastaan kaikkialla. Se oli hyvin suunniteltu, häikäilemättömästi toteutettu ja sen seuraukset olivat tuhoisat. On arvioitu, että yli 5 000 viatonta ihmistä kuoli. Näiden joukossa oli myös monia muiden maiden kansalaisia. Se oli julma ja viekas, täyden pahuuden teko. Minut kutsuttiin hiljattain Valkoiseen taloon eräiden muiden maamme uskonnollisten johtajien kanssa tapaamaan presidenttiä. Hän oli vilpitön ja suora puhuessaan meille. Tuona samana iltana presidentti puhui kongressille ja kansalle kiistattoman selkeää kieltä Amerikan ja sen ystävien päätöksestä saada kiinni terroristit, jotka olivat vastuussa tämän kauhean teon suunnittelusta, sekä kaikki, jotka tukivat sitä. Nyt olemme sodassa. Suuria joukkoja on pantu ja edelleen pannaan liikekannalle. Poliittisia liittoutumia muodostetaan. Me emme tiedä, kuinka kauan tämä selkkaus kestää. Me emme tiedä, kuinka monta ihmishenkeä se vaatii ja kuinka kalliiksi se tulee. Me emme tiedä sen toteuttamistapaa. Se voi vaikuttaa kirkon työhön monin tavoin. Kansallista talouttamme on vahingoitettu. Se oli jo vaikeuksissa, ja tämä on lisännyt ongelmaa. Monet menettävät työnsä. Oman jäsenistömme keskuudessa tämä voi vaikuttaa huoltotyötarpeisiin ja myös kirkon kymmenyksiin. Se voi vaikuttaa lähetystyöohjelmaamme. Olemme nykyään maailmanlaajuinen järjestö. Meillä on jäseniä yli 150 maassa. Tämän suunnattoman, kaikkialle maailmaan levinneen ohjelman johtaminen voi mahdollisesti vaikeutua. Ne meistä, jotka olemme Yhdysvaltain kansalaisia, seisomme vankasti kansakuntamme presidentin rinnalla. Pahan kauheat voimat täytyy kohdata ja saattaa vastuuseen teoistaan. Ei ole kysymys kristityistä vastaan muslimit. Olen hyvilläni, että kohdemaan nälkäisille ihmisille pudotetaan ruokaa. Me arvostamme islaminuskoisia lähimmäisiämme kaikkialla maailmassa ja toivomme, että ne, jotka elävät uskontonsa periaatteiden mukaan, eivät joudu kärsimään. Pyydän aivan erityisesti, etteivät kirkkomme jäsenet osallistu millään tavoin syyttömien vainoamiseen. Olkaamme ennemminkin ystävällisiä ja avuliaita, suojelevia ja tukea antavia. Ne, jotka meidän täytyy etsiä ja nujertaa, ovat terroristijärjestöt. Me, jotka olemme tämän kirkon jäseniä, tiedämme jotakin tällaisista ryhmistä. Mormonin Kirja kertoo Gaadiantonin rosvoista, turmeltuneesta, valalla vahvistetusta ja salaisesta järjestöstä, jonka mielessä oli pahuus ja hävitys. Omana aikanaan he tekivät kaiken voitavansa millä tahansa käytettävissä olevilla keinoilla tuhotakseen kirkon, houkutellakseen ihmisiä viisastelulla sekä saadakseen vallan yhteiskunnassa. Näemme saman nykyisessä tilanteessa. Me olemme rauhaa rakastavia ihmisiä. Me olemme Kristuksen seuraajia, joka oli ja on Rauhan Ruhtinas. Mutta on aikoja, jolloin meidän täytyy puolustaa oikeutta ja soveliaisuutta, vapautta ja sivistystä, aivan kuten Moroni aikanaan kutsui koolle kansansa sen vaimojen, lasten ja vapauden asian puolustamiseksi (ks. Al. 48:10). Minulta kysyttiin eräänä iltana Larry Kingin televisio-ohjelmassa, mitä mieltä olen niistä, jotka toteuttavat uskontonsa nimissä sellaisia häpeällisiä toimia. Vastasin: "Uskonto ei tarjoa minkäänlaista suojaa synnille, pahuudelle ja tuollaisille asioille. Jumala, johon minä uskon, ei suosi tällaista toimintaa. Hän on armon Jumala. Hän on rakkauden Jumala. Hän on rauhan ja luottamuksen Jumala, ja minä turvaan tällaisina aikoina Häneen lohtuna ja voiman lähteenä." Kirkon jäsenet tässä maassa ja muissa maissa on monien muiden ohella saatettu osallisiksi valtavaan kansainväliseen hankkeeseen. Näemme televisiosta sotavoimissa palvelevien jättävän rakkaansa tietämättä, palaavatko he. Se vaikuttaa kansamme koteihin. Yhdessä kirkkona meidän täytyy laskeutua polvillemme ja rukoilla Kaikkivaltiaan voimia niiden hyväksi, jotka kantavat tämän sotaretken kuormat. Kukaan ei tiedä, kuinka kauan se kestää. Kukaan ei tiedä tarkasti, missä se käydään. Kukaan ei tiedä, mitä se saattaa vaatia, ennen kuin se on ohi. Me olemme aloittaneet hankkeen, jonka suuruutta ja luonnetta emme voi nähdä tällä hetkellä. Tällaiset tilanteet pysäyttävät meidät äkisti oivaltamaan, että elämä on haurasta, rauha on haurasta, sivistys itsessään on haurasta. Talous on erityisen haavoittuvaa. Meille on yhä uudelleen annettu neuvoja omavaraisuuden, velan ja säästäväisyyden suhteen. Niin monet jäsenistämme ovat kovissa veloissa sellaisten asioiden vuoksi, jotka eivät ole aivan tarpeellisia. Kun olin nuori mies, isäni kehotti minua rakentamaan vaatimattoman talon, riittävän perheeni tarpeille, sekä tekemään sen kauniiksi ja viehättäväksi ja viihtyisäksi ja turvalliseksi. Hän neuvoi minua maksamaan kiinnityslainan pois niin nopeasti kuin pystyin, jotta mitä tahansa tapahtuisikin, vaimollani ja lapsillani olisi katto pään päällä. Minut kasvatettiin tuollaiseen oppiin. Kehotan hartaasti teitä tämän kirkon jäseniä vapautumaan velasta, mikäli mahdollista, ja panemaan hieman sivuun pahan päivän varalle. Me emme voi varautua jokaisen mahdollisen tapahtuman varalle. Mutta me voimme varautua monien mahdollisten tapahtumien varalle. Muistuttakoon nykyinen tilanne meitä siitä, että meidän pitäisi tehdä niin. Kuten meitä on jatkuvasti kehotettu yli 60 vuoden ajan, varastoikaamme vähän elintarvikkeita, joiden turvin selviydymme jonkin aikaa tarpeen tullen. Älkäämme kuitenkaan joutuko pakokauhun valtaan tai menkö äärimmäisyyksiin. Olkaamme viisaita kaikissa suhteissa. Ja ennen kaikkea, veljeni ja sisareni, kulkekaamme eteenpäin uskoen elävään Jumalaan ja Hänen rakkaaseen Poikaansa. Lupaukset, jotka koskevat tätä Amerikan maata, ovat suurenmoiset. Meille kerrotaan selvästi, että se on "oivallinen maa, ja mikä tahansa kansa sitä hallussaan pitää, se on oleva vapaa orjuudesta, vankeudesta ja kaikista muista taivaan alla olevista kansakunnista, jos se vain palvelee maan Jumalaa joka on Jeesus Kristus" (Et. 2:12). Tämä on koko asian ydin – kuuliaisuus Jumalan käskyille. Perustuslaki, jonka alaisuudessa elämme ja joka on paitsi ollut siunauksena meille, on myös tullut muiden perustuslakien esikuvaksi. Se on Jumalan innoittama kansallinen turvamme, joka takaa riippumattomuuden ja vapauden, oikeudenmukaisuuden ja yhdenvertaisuuden lain edessä. Minä en tiedä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. En haluaisi kuulostaa kielteiseltä, mutta haluan muistuttaa teitä pyhien kirjoitusten varoituksista ja profeettojen opetuksista, jotka meillä on ollut alinomaa edessämme. En voi unohtaa faraon unen lihaviin ja laihoihin lehmiin sekä täyteläisiin ja surkastuneisiin tähkiin liittyvää suurenmoista opetusta. En saa mielestäni Herran ankaria varoituksia, jotka on esitetty Matteuksen 24. luvussa. Tunnen kuten tekin nykyajan ilmoituksen julistukset, että päivä on tuleva, jolloin maa puhdistetaan ja on oleva sanoin kuvaamaton hätä sekä itku, murhe ja valitus (ks. LK 112:24). En halua olla pelon lietsoja. En halua olla tuomion profeetta. Minä olen toiveikas. En usko, että aika on tullut, jolloin kaiken tuhoavat onnettomuudet yllättävät meidät. Rukoilen hartaasti, ettei niin ole. Herran työtä on vielä tehtävänä niin paljon. Meidän täytyy tehdä sitä ja meidän jälkeemme meidän lastemme täytyy tehdä sitä. Voin vakuuttaa teille, että me, jotka olemme vastuussa kirkon liiketoimien hoidosta, olemme harkitsevia ja säästäväisiä, kuten olemme yrittäneet olla tätä ennenkin. Kirkon kymmenykset ovat pyhiä. Niitä käytetään Herran itsensä esittämällä tavalla. Meistä on tullut hyvin suuri ja monista osista koostuva järjestö. Me toteutamme monia laaja-alaisia ja kalliita ohjelmia. Mutta voin vakuuttaa teille, että me emme elä yli varojemme. Me emme velkaannuta kirkkoa. Räätälöimme sen, mitä teemme, käytettävissä olevien varojen mukaisesti. Kuinka kiitollinen olenkaan kymmenysten laista. Se on Herran talousasioita koskeva laki. Se on esitetty muutamalla sanalla Opin ja Liittojen Kirjan luvussa 119. Se on Hänen viisauttaan. Jokaiselle miehelle ja naiselle, jokaiselle pojalle ja tytölle, jokaiselle lapselle tässä kirkossa, joka maksaa täydet kymmenykset, olivatpa ne suuret tai pienet, ilmaisen kiitollisuuteni sydämessänne olevasta uskosta. Muistutan teitä ja niitä, jotka eivät maksa kymmenyksiä mutta joiden pitäisi, siitä, että Herra on luvannut ihmeellisiä siunauksia (ks. Mal. 3:10–12). Hän on myös luvannut, että "se, joka maksaa kymmenyksensä, ei ole palava hänen tulemuksessaan" (LK 64:23). Ilmaisen kiitollisuuteni niille, jotka maksavat paastouhrin. Se ei maksa antajalleen mitään muuta kuin että tulee toimeen ilman kahta ateriaa kuukaudessa. Se on hätään joutuneiden auttamiseksi suunnitellun huolto-ohjelmamme selkäranka. Jokainen meistä tietää, etteivät sota, riita, viha ja pahimmanlaatuinen kärsimys ole uutta. Selkkaus, jonka näemme tänä päivänä, on vain taivaan sodassa alkaneen taistelun uusi ilmentymä. Lainaan Ilmestyskirjasta: "Taivaassa syttyi sota. Mikael ja hänen enkelinsä kävivät taisteluun lohikäärmettä vastaan. Lohikäärme enkeleineen teki vastarintaa mutta kärsi tappion, eikä sille ja sen joukolle ollut enää sijaa taivaassa. Tuo suuri lohikäärme, tuo muinaisaikojen käärme, jota kutsutaan Paholaiseksi ja Saatanaksi, tuo koko ihmiskunnan eksyttäjä, syöstiin maan päälle, ja samoin syöstiin alas sen enkelit. Minä kuulin, kuinka taivaassa sanottiin kovalla äänellä: – Nyt on pelastus tullut, meidän Jumalallamme on kuninkuus ja mahti ja hänen Voidellullaan valta." (Ilm. 12:7–10.) Tuon on täytynyt olla kauhistuttava taistelu. Pahan voimat kamppailivat hyvän voimia vastaan. Suuri pettäjä, aamuruskon poika, lyötiin ja karkotettiin, ja hän vei mukanaan kolmannen osan taivaan sotajoukoista. Mooseksen kirja ja Aabrahamin kirja valaisevat edelleen tätä suurta taistelua. Saatana olisi ottanut ihmiseltä valinnanvapauden ja ottanut itselleen kaiken tunnustuksen, maineen ja kunnian. Tätä vastassa oli Isän suunnitelma, jonka Poika sanoi täyttävänsä ja jonka alaisena Hän tuli maailmaan ja antoi henkensä sovittaakseen ihmiskunnan synnit. Kainin ajasta aina nykyhetkeen asti vastustaja on ollut kauhistuttavien, hyvin paljon kärsimystä tuottaneiden ristiriitojen sielu. Petos ja terrorismi saivat alkunsa hänestä. Ja ne jatkuvat, kunnes Jumalan Poika palaa hallitsemaan ja vallitsemaan rauhalla ja vanhurskaudella Jumalan poikien ja tyttärien keskuudessa. Kautta vuosisatojen miehiä ja naisia, niin monia, monia on elänyt ja kuollut. Jotkut saattavat kuolla edessä olevassa taistelussa. Meille kuolema ei ole kaiken loppu, ja me todistamme tästä juhlallisesti. Tämän jälkeen on elämää yhtä varmasti kuin täällä on elämää. Suuren suunnitelman ansiosta, jonka puolesta ja jota vastaan taivaan sodassa pohjimmiltaan taisteltiin, ihmiset jatkavat elämäänsä. Job kysyi: "Mutta voiko ihminen herätä eloon, kun hän on kuollut?" (Job 14:14). Hän vastasi: "Minä tiedän, että lunastajani elää. Hän sanoo viimeisen sanan maan päällä. Ja sitten, kun minun nahkani on riekaleina ja lihani on riistetty irti, minä saan nähdä Jumalan, saan katsella häntä omin silmin, ja silmäni näkevät: hän ei ole minulle outo!" (Job 19:25–27.) Veljet ja sisaret, meidän on tehtävä velvollisuutemme, olipa se mikä tahansa. Rauha saatetaan evätä joksikin aikaa. Joitakin vapauksistamme saatetaan rajoittaa. Meille saatetaan aiheuttaa epämukavuutta. Meitä saatetaan jopa pyytää kärsimään tavalla tai toisella. Mutta Jumala, meidän iankaikkinen Isämme, huolehtii tästä kansasta ja koko sivistyneestä maailmasta, joka luottaa Häneen. Hän on julistanut: "Onnellinen se kansa, jonka jumala on Herra" (Ps. 33:12). Meidän turvallisuutemme riippuu parannuksesta. Meidän voimamme tulee kuuliaisuudesta Jumalan käskyille. Olkaamme rukoilevia. Rukoilkaamme vanhurskauden puolesta. Rukoilkaamme hyvän voimien puolesta. Pyrkikäämme auttamaan hyväntahtoisia miehiä ja naisia, olipa heidän uskonnollinen vakaumuksensa mikä tahansa ja missä tahansa he elävätkin. Seiskäämme horjumatta pahaa vastaan sekä kotona että muualla. Eläkäämme kelvollisina taivaan siunauksille tehden parannusta elämässämme, missä tarpeen, ja luottaen Häneen, meidän kaikkien Isäämme. Hän on sanonut: "Tietäkää, että minä olen Jumala" (Ps. 46:11). Ovatko nämä vaarallisia aikoja? Kyllä ovat. Mutta pelkoon ei ole aihetta. Rauha voi vallita sydämessämme ja kodeissamme. Me voimme aikaansaada hyvää tässä maailmassa, jokainen meistä. Siunatkoon ja auttakoon taivaan Jumala, Kaikkivaltias, meitä, kun kuljemme omia teitämme edessä olevina epävarmoina aikoina. Luottakaamme Häneen vankkumattomassa uskossa. Pankaamme kelvollisina luottamuksemme Hänen rakkaaseen Poikaansa, joka on meidän suuri Lunastajamme, niin elämässä tai kuolemassakin. Tämä on rukoukseni Hänen, Jeesuksen Kristuksen, pyhässä nimessä. Aamen.