Kohtalomme Vanhin L. Aldin Porter seitsemänkymmenen johtokunnasta Suunnitelman keskipisteenä on Herra Jeesus Kristus. Jos hylkäät tai jätät Hänet huomiotta, suuri autuuden suunnitelma ei voi toimia sinun kohdallasi. Muutama kuukausi sitten eräs viehättävä nuori nainen, joka oli vähän alle kaksikymmenvuotias, puhui minun kanssani vaarnakonferenssikokouksen jälkeen ja ilmaisi huolensa joistakin perhejulistuksen näkökannoista. Hänen asenteensa ei ollut kielteinen vaan hänellä oli vilpitön halu ymmärtää. Olen ajatellut paljon hänen huolenaihettaan. Luoja puhui Moosekselle yrittäen auttaa häntä ymmärtämään tämän maailman kohtaloa: "Luvutta olen maailmoja luonut; ja nekin minä loin omaa aivoitustani varten; Pojan kautta minä loin ne, Pojan, joka on minun Ainosyntyiseni" (KH Moos. 1:33). Huomatkaa Herran sanat: "Nekin minä loin omaa aivoitustani varten." Herralla oli tarkoitus luodessaan maailmoja ja vain muutamassa jakeessa Hän selitti, mikä se oli: "Sillä katso, tämä on minun työni ja kirkkauteni ­ ihmisen kuolemattomuuden ja iankaikkisen elämän toteuttaminen" (KH Moos. 1:39). On selvää, että Herralla oli laadittuna suunnitelma tarkoitustensa täyttämiseksi. Pyhistä kirjoituksista löydämme monia nimityksiä tälle suunnitelmalle: "suuri autuuden suunnitelma", "lunastussuunnitelma", "suuren Luojan armosuunnitelma", "pelastussuunnitelma", "oikeudenmukaisuuden suunnitelma" ja "iankaikkisen Jumalan suuri suunnitelma". Jokainen nimitys korostaa jotain tiettyä näkökulmaa suunnitelmasta. Mutta todellisuudessa on olemassa vain yksi suunnitelma, jota kutsutaan monilla nimillä ja jonka avulla Jumalan tarkoituksena on toteuttaa ihmisen kuolemattomuus ja iankaikkinen elämä. Ajatelkaa lentokonetta, joka lähtee lentokentältä koko matka kartoitettuna. Lentäjät ja miehistö tietävät, mihin he ovat menossa, eivätkä he poikkea kurssista eivätkä epäonnistu päämäärään pääsemisessä, vaikka lentäisivät viisikymmentätuhatta kertaa, ellei tule sääongelmia tai mekaanisia vikoja. Kuvitelkaa nyt toinen lentokone, jossa on lentokapteeni ja miehistö mutta ei lentosuunnitelmaa. Moottorit käynnistyvät ja kone liikkuu pitkin kiitorataa. Kuitenkin kun se lähtee nousuun, miehistö ei tiedä, kääntyäkö itään vaiko länteen. Jos olette tuossa lentokoneessa, teillä ei ole oikeastaan minkäänlaista mahdollisuutta päästä määränpäähänne. Jokaiselle meistä on selvää, että lentokoneen miehistö tarvitsee lentosuunnitelman. Samoin on elämämme laita. Ihminen ei voi tehdä viisaita pitkän tähtäimen päätöksiä, ellei hän ymmärrä, että tällä kaikella on tarkoituksensa, ja ellei hän tiedosta, että hänen täytyy ymmärtää ainakin jossain määrin suuren Luojan armosuunnitelmaa. Herra on antanut meille ohjeita ja käskyjä auttaakseen meitä täyttämään sen kohtalon, joka Hänellä on mielessään meidän varallemme. Käskyt ymmärretään parhaiten, kun tiedetään jotain suunnitelmasta. Alma opetti tätä periaatetta sanoessaan: "Sen tähden Jumala antoi heille käskyjä, ilmoitettuaan heille lunastussuunnitelman, ettei heidän pitänyt tehdä pahaa, koska siitä oli rangaistuksena toinen kuolema, joka oli iankaikkinen kuolema sen suhteen, mikä vanhurskauteen kuuluu; sillä sellaisiin lunastussuunnitelman voima ei voi ulottua, sillä Jumalan äärettömän hyvyyden mukaan ei oikeudenmukaisuuden tekoja voida hävittää" (Al. 12:32; kursivointi lisätty). Yksi erittäin tärkeä osa suunnitelmaa on henkilökohtaisen valinnan oikeus. Herra kutsuu sitä tahdonvapaudeksi. Me voimme päättää halumme mukaisesti, mutta me emme voi välttää valintojemme seurauksia. Ajatelkaapa sitä. Me voimme tehdä päätöksiä tässä elämässä, mutta meidän ei pidä kutsua suunnitelmaa epäoikeudenmukaiseksi, koska meidän täytyy hyväksyä valintojemme seuraukset. Suunnitelman keskipisteenä on Herra Jeesus Kristus. Jos hylkäät tai jätät Hänet huomiotta, suuri autuuden suunnitelma ei voi toimia sinun kohdallasi. Hänen elämänsä oli omistautunutta kuolevaisuutta edeltäneessä olemassaolossa, läpi koko kuolevaisuuden ja vielä iankaikkisissa maailmoissa Isän suunnitelman toteuttamiseksi meidän siunaukseksemme ja hyödyksemme. Mestarin maksama hinta oli valtava. Ajatelkaa Hänen tuskaansa Getsemanessa ja Hänen kärsimystään Golgatalla. Tämän pitäisi antaa meille jonkinlainen käsitys siitä, kuinka valtavan tärkeä lunastussuunnitelma on. Ylpeys, hyödyttömien maailman asioiden tavoitteleminen, siveettömyys, sukupuoliroolien väärin ymmärtäminen, ahneus ja ihmiselämän pyhyyden halveksiminen ovat vain muutamia esteitä kuolevaisuudessa. Ne voivat pidätellä meitä tai estää meitä pääsemästä päämääräämme. Suunnitelma sallii parannuksenteon, mutta se ei salli itsetuhoisen käytöksen hyväksymistä. "Sillä minä, Herra, en voi suvaita syntiä vähimmässäkään; kuitenkin sille, joka tekee parannuksen ja pitää Herran käskyt, annetaan anteeksi" (LK 1:31­32). Suunnitelman ymmärtäminen voi antaa meille suurta lohdutusta niissä vaikeissa koettelemuksissa, joita ihmiskunnalle tulee. Edelleen tämä ymmärrys vahvistaa uskoamme. Yksi suurimmista koettelemuksista on kuoleman kautta tuleva ero rakkaistamme. Suunnitelma lohduttaa suuresti, jos me ymmärrämme seuraavat pyhien kirjoitusten sanat: "Sillä kun kuolema on tullut kaikkien ihmisten osaksi, tarvitaan suuren Luojan armosuunnitelman toteuttamiseksi ylösnousemuksen voima, ja ylösnousemus on ihmiselle tarpeen lankeemuksen tähden; ja lankeemus tapahtui rikkomuksen tähden; ja koska ihminen lankesi, hänet hävitettiin Herran kasvojen edestä" (2. Ne. 9:6). Me olemme kirjaimellisesti Jumalan poikia ja tyttäriä. Tuon ajatuksen tulee tunkeutua jokaiseen olemuksemme säikeeseen. Tämän totuuden tunteminen vaikuttaa suuresti elämän päätöksiin, jotka voivat tuoda meille joko suurta iloa tai katkeraa murhetta. Monet, jotka kehittelevät ihmisfilosofioita, tietävät vain vähän jos lainkaan Jumalan tarkoituksista. Heidän maalliset käsitteensä ovat useinkin valitettavan riittämättömiä iankaikkisiin tarkoituksiin. Jos joku uskoo esimerkiksi, että ihmisen olemassaolo maan päällä on sattumaa, hänen näkemyksensä jää puutteelliseksi. Nämä nykyajan filosofit eivät tiedä ihmiskunnan kuolevaisuutta edeltävästä elämästä eivätkä he tunne ihmisen iankaikkista kohtaloa. Kuinka he voisivat mitenkään rakentaa periaatteita, jotka kestäisivät vuosisatojen koetukset? Presidentti Gordon B. Hinckley julkisti perhejulistuksen sanoen: "Koska on niin paljon saivartelua, jota tarjotaan totuutena, niin paljon harhakäsityksiä normien ja arvojen suhteen, niin paljon houkutuksia ja viettelyksiä sortua pikkuhiljaa maailman paheisiin, olemme tunteneet tarvetta varoittaa ja varoittaa ennalta. Tämän edistämiseksi me, ensimmäinen presidenttikunta ja kahdentoista apostolin neuvosto, annamme nyt kirkolle ja maailmalle lausunnon julistuksena ja vahvistuksena perheeseen liittyvistä normeista, opeista ja käytännöistä, jotka tämän kirkon profeetat, näkijät ja ilmoituksensaajat ovat toistuvasti esittäneet kautta sen historian." ("Pysykää lujina maailman houkutuksia vastaan", Valkeus, tammikuu 1996, s. 100.) Jotkut valittavat, että puhuessaan selkeästi ja lujasti profeetat vievät meiltä valinnanvapautemme. Olemme edelleenkin vapaita valitsemaan. Mutta meidän täytyy hyväksyä noiden valintojen seuraukset. Profeetat eivät vie meiltä meidän valinnanvapauttamme. He pelkästään varoittavat meitä valintojemme seurauksista. Kuinka typerää onkaan arvostella profeettoja heidän varoituksistaan. Kehittäkää itsessänne uskoa profeettoihin ja heidän kehotuksiinsa. Etsikää Hengen vahvistusta sille, että he ovat innoitettuja. Kun he sitten puhuvat ja te vastaatte myönteisesti heidän neuvoihinsa, te tulette löytämään lohdutusta, rauhaa ja jopa iloa. Muinainen profeetta Alma tunsi erittäin voimakasta huolta lähimmäisistään sanoessaan: "Ja minä tahtoisin julistaa jokaiselle sielulle kuin ukkosen äänellä parannusta ja lunastussuunnitelmaa, jotta he tekisivät parannuksen ja tulisivat meidän Jumalamme tykö, ettei enää olisi murhetta koko maan päällä" (Al. 29:2). Kun me ymmärrämme iankaikkisen Jumalan suuren suunnitelman, perhejulistus tuo rauhaa ja varmuutta. Tämä työ todistaa itsestään, sillä Jumalan Henki on siinä läsnä. Julistuksen sanoma lohduttaa vanhempia, jotka saattavat olla epävarmoja roolistaan kodissa. Se tuo turvallisuutta lapsille, kun heitä kasvattavat vanhemmat, jotka rakastavat heitä ja ymmärtävät heidän jumalallisen kohtalonsa. Ja se tuo kestävää onnea sille nuorelle naiselle, joka puhui kanssani, kun hän ymmärtää ja täyttää sen roolin, jonka hänelle on suunnitellut kaikkitietävä ja rakastava taivaallinen Isä. Jeesuksen Kristuksen nimessä. Aamen.