Lähetystyöpalvelu Vanhin Earl C. Tingey seitsemänkymmenen koorumin johtokunnasta Kokoaikaisessa lähetystyössä olemisen jännitys ja elämys ovat yksi suurimpia siunauksia, mitä Aaronin pappeuden ikäinen nuori mies voi tavoitella. Puhun tänä iltana kaikille Aaronin pappeuden ikäisille nuorille miehille, jotka ovat valmistautumassa palvelemaan lähetystyössä, kaikille kokoaikaisille lähetyssaarnaajille sekä kaikille isille ja isoisille, jotka motivoivat ja valmistavat nuoria miehiä palvelemaan. Kävin muutamia kuukausia sitten Far Westissä Missourissa. Se oli aikanaan 3 000­4 000 kirkon jäsenen koti- ja turvapaikka. Nykyään talot ovat poissa ja jäljellä on vain heinikkoa. Heinäkuussa 1838 profeetta Joseph Smith sai ilmoituksen, jonka mukaan kahdentoista apostolin oli määrä lähteä Far Westistä 26. huhtikuuta 1839 lähetystyöhön Isoon-Britanniaan.1 Julkaisussa Discourses of Wilford Woodruff sanotaan: "Kun tuo ilmoitus annettiin, kaikki oli sillä paikkakunnalla suhteellisen rauhallista ja tyyntä. Mutta kun kahdentoista apostolin tuli aika toteuttaa tuo profetia, kaikki pyhät oli karkotettu. ­ ­ Presidentti Young kysyi seurassaan olevilta kahdeltatoista: 'Mitä aiomme tehdä tämän ilmoituksen täyttymisen suhteen?'"2 Jotkut veljistä sanoivat, että Herra hyväksyisi kahdentoista aikomuksen ja ettei Herra vaatisi heiltä heidän henkeään ilmoituksen täyttämiseksi. Wilford Woodruff jatkaa: "Herran Henki lepäsi kahdentoista päällä, ja he sanoivat: 'Herra Jumala on puhunut, ja me täytämme sen ilmoituksen ja käskyn.' Tällainen tunne oli presidentti Youngilla ja niillä, jotka olivat hänen kanssaan." Kuuliaisina tuolle ilmoitukselle kaksitoista apostolia lähtivät lähetyskentilleen. Wilford Woodruff oli niin sairas, että pysyi tuskin jaloillaan. Heber C. Kimball kirjoitti, että Brigham Young oli niin sairas, ettei hän kyennyt kävelemään 150 metrin matkaa ilman apua. Hän jätti vaimonsa ja lapsensa makaamaan sairaina vuoteeseen. Kun Brigham lähti kotoaan, hänellä oli hartioillaan pitkä täkki, koska hänellä ei ollut takkia.3 Elokuun 28. päivänä 1852, viisi vuotta sen jälkeen, kun pyhät olivat saapuneet Suolajärven laaksoon, Brigham Young kutsui koolle erityiskonferenssin, jossa noin 100 miestä kutsuttiin palvelemaan lähetystyössä maailman kaukaisissa kolkissa. Kahdentoista apostolin koorumiin kuuluneen George A. Smithin lähetyssaarnaajille antama tehtäväkuvaus kuului näin: "Tässä konferenssissa annetut lähetystyökutsut eivät yleisesti ottaen ole erityisen pitkiä: kenenkään ei todennäköisesti tarvitse olla erossa perheestään pidempään kuin kolmesta seitsemään vuoteen."4 Nykyään lähetyssaarnaajamme eivät palvele lähetystyössä tai lähde palvelemaan samanlaisissa äärimmäisen vaikeissa olosuhteissa. He lähtevät suhteellisen mukavasti ja helposti, asianmukaisesti pukeutuneina, riittävästi ravittuina ja suihkukoneella matkustaen. Tällä hetkellä yli 58 000 kokoaikaista lähetyssaarnaajaa palvelee 136 maassa tai territoriossa. Heinäkuuhun mennessä maailmassa on 331 lähetyskenttää. Kokoaikaisessa lähetystyössä olemisen jännitys ja elämys ovat yksi suurimpia siunauksia, mitä Aaronin pappeuden ikäinen nuori mies voi tavoitella. Useimmat lähetyssaarnaajat saavat erityiskoulutusta jossakin lähetyssaarnaajien koulutuskeskuksessa, joita on 15 eri puolilla maailmaa. Provossa sijaitsevassa suurimmassa koulutuskeskuksessa asuu tällä hetkellä 3 000 lähetyssaarnaajaa. Ajattelin, että teitä saattaisi kiinnostaa kuulla muutamia tilastotietoja, jotka minulle kerrottiin vieraillessani hiljattain koulutuskeskuksessa. Lähetyssaarnaajat syövät kuukaudessa yli 5 000 paunaa muroja. Se on yli 2 200 kiloa. Siitä määrästä noin tuhat kiloa on Lucky Charmseja, joka on suosittu aamiaismuromerkki. Yksi parhaista tavoista valmistautua lähetyssaarnaajaksi lienee syödä Lucky Charms -muroja. Te vanhemmat, jotka yritätte ohjata nuorten miestenne ruokatottumuksia mielestänne ravitsevampaan suuntaan, saatatte tietääkin, että lähetyssaarnaajat söivät kuukaudessa vain 16 paunaa runsaskuituisia All Bran -muroja. Aaronin pappeuden ikäiset nuoret miehet, saanen esittää kuusi tapaa, joiden avulla te voitte valmistautua lähetystyötänne varten: Ensimmäiseksi, varmistukaa siitä, että teillä on henkilökohtainen todistus Jeesuksen Kristuksen evankeliumin totuudesta. Tiedostakaa henkilökohtaisesti, että teillä on pappeus ja että Jeesus Kristus on Vapahtaja. Toiseksi, tutkikaa ja pohtikaa Mormonin Kirjaa siinä määrin, että voitte julistaa, että Joseph Smith sai sen enkeli Moronilta ja että profeetta Joseph käänsi sen kultalevyiltä. Kolmanneksi, olkaa puhtaat ja tahrattomat. Te, jotka olette langenneet, voitte tehdä parannuksen, jos käännytte piispanne puoleen ja pyydätte häneltä apua ja neuvoja. Neljänneksi, maksakaa kymmenyksenne ja uhrinne, niin että voitte todistaa tästä evankeliumin suuresta periaatteesta. Säästäkää rahaa, jotta voitte palvella lähetystyössä. Lähetystyö ei ole ilmaista, ja lähetyssaarnaajan pitäisi olla valmis osallistumaan taloudellisesti lähetystyökustannuksiinsa. Viidenneksi, opetelkaa tekemään työtä. Olkaa halukkaat heräämään aikaisin aamulla, työskentelemään koko päivä ja käymään levolle ajoissa. Valmistautuessanne lähetystyötänne varten opetelkaa tekemään työtä. Kuudenneksi, palvelkaa kotiopettajina seurakunnassanne oppiaksenne tuntemaan palvelemisen iloa. Kaikille kokoaikaisille lähetyssaarnaajille minulla on muutamia ehdotuksia: Ensimmäiseksi, avatkaa suunne. Herra sanoo meille: "Ja sinun tulee alati avata suusi julistamaan minun evankeliumiani riemuitsevin äänin."5 Puhukaa kaikille, kauppiaille, linja-autoissa matkustaville, ihmisille kaduilla ja kaikille tapaamillenne ihmisille. Toiseksi, työskennelkää kovasti. Lähetystyössä törmää monesti kielteisiin asenteisiin. On helppoa masentua. "Ja teidät on kutsuttu toteuttamaan minun valittujeni kokoaminen, sillä valittuni kuulevat minun ääneni eivätkä paaduta sydäntään."6 Kolmanneksi, olkaa kuuliaisia, uskollisia ja tosi uskovia. Lähetyssaarnaajat palvelevat pareittain ollakseen turvassa. Lähetyssaarnaaja suojelee toveriaan parhaiten olemalla uskollinen Herraa kohtaan ja auttamalla toveriaan. Kun noudatatte lähetyssaarnaajien sääntöjä, te voitte vapaasti saada Hengen avuksenne. Neljänneksi, opettakaa ja todistakaa. "Ja lähtekää Henkeni voimassa ja saarnatkaa evankeliumiani kaksittain, minun nimessäni, korottaen äänenne kuin pasunan ääneksi, julistaen minun sanaani niin kuin Jumalan enkelit."7 Viidenneksi, kun saatte lähetystyönne päätökseen, säilyttäkää Henki, lähetyssaarnaajan ulkonäkö ja olkaa yhtä luotettavia. Erään kerran Brigham Young sanoi palanneille lähetyssaarnaajille: "Tulkaa kotiin pystypäin. Pitäkää itsenne puhtaina kiireestä kantapäähän, olkaa sydämeltänne puhtaat."8 Aaronin pappeuden ikäisten nuorten miesten isille ja isoisille: Motivoikaa ja kannustakaa poikianne ja lastenne poikia palvelemaan lähetystyössä. Tarjotkaa vanhurskas koti ja rauhallinen ja tasapainoinen ilmapiiri, missä nuoret miehet voidaan kasvattaa ja valmistaa palvelemaan. Olkaa itse esimerkkeinä käskyjen pitämisestä. Maksakaa kymmenykset ja uhrit, käykää sakramenttikokouksissa, lukekaa pyhiä kirjoituksia ja pitäkää perheiltoja, niin että poikanne ovat valmiita lähtemään lähetystyöhön. Teidän ja teidän vaimonne pitäisi olla valmis palvelemaan lähetystyössä avioparina, kun sen aika tulee. Me tarvitsemme paljon, paljon enemmän avioparilähetyssaarnaajia. Kokoaikaisena lähetyssaarnaajana palvelemisen ilot ja siunaukset ovat niin henkilökohtaisen pyhiä, että niitä on vaikea ilmaista kunnolla. Kolmekymmentäviisi vuotta sen jälkeen kun olin palvellut ensimmäisen kerran lähetystyössä sain kirjeen perheeltä, jota olin opettanut mutta en kastanut. Kirjeessä kerrottiin, että heidän neljä pientä lasta käsittävästä perheestään, jonka ennen tunsin, on tullut neljä temppeliavioliittoa, kolme kokoaikaista lähetyssaarnaajaa, kolme piispaa, Apuyhdistyksen johtaja ja tusinan verran lapsenlapsia, jotka varttuvat ja kehittyvät evankeliumin piirissä. Voitte hyvin kuvitella kokemaani innostuksen ja ilon tunnetta tietäessäni, että olin auttanut löytämään heidät ja opettamaan heille Jeesuksen Kristuksen evankeliumia. Saanen lopuksi todistaa lähetystyössä palvelemisen siunauksista. Isäni poistui keskuudestamme viime vuonna 88 vuoden ikäisenä. Nuorena miehenä ollessaan hänet kutsuttiin palvelemaan lähetystyössä suuren laman aikaan, jolloin harvoilla oli mahdollisuus lähteä. Se oli kovaa ja vaikeaa. Hän sanoi aina, että hänen päätöksensä palvella lähetystyössä oli hänen kaikkien aikojen paras päätöksensä. Kuollessaan hän jätti jälkeensä kymmenen lasta, joista yhdeksän oli elossa, 56 lastenlasta ja 116 lapsenlapsenlasta. Hänen jälkeläisistään 32 on palvellut kokoaikaisessa lähetystyössä, ja 15 perheeseen tullutta puolisoa oli palvellut lähetystyössä, mikä tekee yhteensä 47 kokoaikaista lähetyssaarnaajaa, toisin sanoen lähes sata kokoaikaisessa lähetystyössä vietettyä vuotta. Kaikki tämä oli ainakin osittain seurausta siitä, että yksi mies palveli lähetystyössä. Olen ikuisesti kiitollinen siitä, että isäni palveli lähetystyössä ja että minua innostettiin ja opetettiin seuraamaan hänen esimerkkiään. Todistan tästä suuresta etuoikeudesta, joka meillä kaikilla on kirkossa ­ olla lähetyssaarnaajia. Meidän vastuuseemme pappeudenhaltijana sisältyy velvollisuus olla lähetyssaarnaaja. Rukoilen, että me kaikki täyttäisimme sen velvollisuuden, joka meillä on Herraa kohtaan. Jeesuksen Kristuksen nimessä. Aamen. VIITTEET 1. LK 118. 2. The Discourses of Wilford Woodruff, toim. G. Homer Durham (1969), s. 309. 3. Ks. julkaisussa Orson F. Whitney Life of Heber C. Kimball (1888), s. 275­276; Wilford Woodruff Leaves from My Journal, toinen laitos (1882), s. 69. 4. "Minutes of Conference", Deseret News, 18. syyskuuta 1852, s. 1. 5. LK 28:16. 6. LK 29:7. 7. LK 42:6. 8. Discourses of Brigham Young, toim. John A. Widtsoe (1971), s. 328.