Oku faʻa tali lelei ange ʻe he kakaí ʻetau tākiekiná ʻo kapau ʻoku nau ongoʻi ʻoku tau ʻofa moʻoni ʻiate kinautolu, kae ʻikai ko haʻatau fakahoko pē he ko hotau fatongia ke fai.
Naʻe fehuʻi tuʻo tolu ange ʻe he Fakamoʻuí kia Pita ʻo pehē: “Saimone ko e foha ʻo Sōnasi, ʻokú ke . . . ʻofa ʻiate au? Pea talaange ʻe ia ki ai, ʻIo, ʻEiki; ʻokú ke ʻilo ʻoku ou ʻofa kiate koe. Pea pehē [ʻe Sīsū] kiate ia: Fafanga ʻeku fanga sipí.”1
Koeʻuhí naʻe hohaʻa moʻoni e ʻEikí ki he lelei ʻa e fānau ʻa e Tamai Hēvaní, ko ia naʻá Ne fai ange ai kia Pita ʻa e tukupā makehe ko ia ke fafanga ʻa e fanga sipí. Naʻá Ne toe fakapapauʻi mai e tokanga tatau he kuonga kimui ní ʻi ha fakahā kia Siosefa Sāmita:
“Ko ʻeni ʻoku ou pehē kiate koe, pea ko e meʻa ʻoku ou leaʻaki kiate koé, ʻoku ou leaʻaki ia ki he Toko Hongofulu Mā Toko Uá hono kotoa: Tuʻu hake pea nonoʻo ho kongalotó, toʻo hake hoʻo ʻakau mafasiá, muimui mai kiate au, pea fafanga ʻa ʻeku fanga sipí.”2
ʻI heʻetau ako ʻa e folofola, ʻoku tau fakatokangaʻi ai naʻe tokoniʻi ʻe he Fakamoʻuí ʻa e kakaí ʻo fakatatau mo ʻenau ngaahi fie maʻu tukupaú. Naʻe hoko ko ha sīpinga lelei ʻo e meʻá ni ʻa e taimi naʻá Ne ofi atu ai ki Kapaneumé pea tō mapeʻe ʻa Sailosi, ko e taki ʻo e falelotu fakasiú, ʻi he vaʻe ʻo Sīsuú ʻo tautapa ki he ʻEikí ke Ne haʻu ki hono fale ʻo tāpuakiʻi hono ʻofefiné ʻa ia ne mei maté. Naʻe ʻalu fakataha ʻa Sīsū mo Sailosi neongo naʻe faingataʻa ke vave e laka ʻa Sīsuú ko e tupu mei he fihituʻu ʻa e kakaí.
Pea haʻu ha talafekau ʻo fakahā kia Sailosi kuo mate hono ʻofefiné. Neongo e mamahi ʻa Sailosí ka naʻá ne tui pīkitai pē ki he ʻEikí, ʻa ia naʻá Ne fakafiemālieʻi e loto ʻo e tamaí ni ʻaki ʻEne folofola:
“ʻOua te ke manavahē, ka ke tui, pea ʻe fakamoʻui ia.
“Peá kuo haʻu ia ki he fale, naʻe ʻikai te ne tuku ke hū ki ai ha taha, ka ko Pita, mo Semisi mo Sione pea mo e tamai mo e faʻē ʻa e taʻahiné.
“Pea naʻa nau tangi mo tangilāulau kotoa pē koeʻuhí ko ia; ka naʻá ne pehē, ʻOua ʻe tangi, he ʻoku ʻikai mate ia, ka ʻoku mohe pē. . . .
“. . . Peá [ne] puke hono nimá ʻo ne ui ʻo pehē, Taʻahine, tuʻu hake.
“Pea naʻe toe haʻu ʻa hono laumālié pea tuʻu hake leva ia: peá ne fekau ke ʻoatu haʻane meʻakai.”3
Naʻe fakahaaʻi ʻe Sīsū ha faʻa kātaki mo e ʻofa kiate kinautolu kotoa pē ne omi kiate Ia ʻo fekumi ke fakamoʻui honau puke fakatuʻasino, fakaeloto pe fakalaumālié, pea pehē kiate kinautolu ne ongoʻi loto foʻi mo mafasiá.
Ke tau muimui ki he sīpinga ʻa e Fakamoʻuí, kuo pau ke tau taki taha vakavakai holo ʻo tokoniʻi ʻa e fanga sipi ʻoku ʻi he tūkunga tatau peé, pea hiki hake mo fakalotolahia kinautolu ke nau fononga atu he hala ʻoku fakatau ki he moʻui taʻengatá.
ʻOku vivili fau e fie maʻu ko ʻení he ʻahó ni, ʻo lahi ange ia he kuonga ne ʻaʻeva ai ʻa e Fakamoʻuí he māmaní. ʻI heʻetau hoko ko e kau tauhisipí, kuo pau ke mahino kiate kitautolu ʻoku totonu ke tau lehilehiʻi ʻa ʻetau fanga sipi kotoa pē ke ʻomi kinautolu kia Kalaisi, ʻa ia ko e taumuʻa ia ʻo e meʻa kotoa pē ʻoku tau fai he Siasí.
ʻOku totonu ke tokanga taha e ʻekitivitī, pe polokalama kotoa pē ki he kaveinga ko ʻení. ʻI heʻetau feongoongoi mo e fiemaʻu ʻa e kakaí, ʻe lava ke tau fakamālohia mo tokoniʻi kinautolu ke nau ikunaʻi honau ngaahi faingataʻá, ke nau lava ʻo tuʻu maʻu ʻi he hala te nau toe foki ai ki he ʻao ʻo ʻetau Tamai Hēvaní pea tokoniʻi foki kinautolu ke nau kātaki ki he ikuʻangá.
ʻOku fakataumuʻa e ongoongolelei ʻo Sīsū Kalaisí ki he kakaí kae ʻikai ko e ngaahi polokalamá. Taimi ʻe niʻihi ʻi heʻetau feinga ko ia ke fakahoko hotau ngaahi fatongia faka-Siasí, ʻoku tau fakamoleki ai ha taimi lahi ʻi he ngaahi polokalamá, kae ʻikai ko hono tokangaekina ʻo e kakaí, pea iku ai ʻo tau fakaliʻeliʻaki ʻenau ngaahi fie maʻu vivilí. ʻI he hoko ʻa e ngaahi meʻa peheé, ʻoku mole ai meiate kitautolu ʻetau ʻilo ki hotau ngaahi uiuiʻí, tau fakaliʻeliʻaki ai ʻa e kakaí pea taʻofi ai kinautolu mei heʻenau aʻusia honau ikuʻanga fakalangi ko hono maʻu ʻo e moʻui taʻengatá.
ʻI he ʻamanaki ke hoko hoku taʻu 12, naʻe fakaafeʻi au ʻe heʻeku pīsopé ki ha ʻinitaviu mo akoʻi kiate au e founga ke u teuteu ai ke maʻu ʻa e Lakanga Taulaʻeiki Faka-ʻĒloné pea mo fakanofo ko ha tīkoni. ʻI he fakaʻosiʻosi ʻo e ʻinitaviú, naʻá ne toʻo hake ha ʻū foomu mei hono tesí peá ne fakatukupaaʻi au ke u fakafonu ia. Ko ha foomu ngāue fakafaifekau ia. Ne u ofo ai. Ko hoku taʻu 11 pē foki ʻeni. Ka naʻe ʻi ai ha vīsone ʻa e pīsope ko iá ki he kahaʻú pea mo e ngaahi tāpuaki te u ala maʻu ʻo kapau te u mateuteu lelei ke ngāue fakafaifekau he taimi totonú.
Naʻá ne fakahaaʻi ʻene tokanga moʻoni kiate aú. Naʻá ne tala mai ʻoku totonu ke u mateuteu fakapaʻanga mo fakalaumālie foki ke ngāue maʻá e ʻEikí. Hili e ʻaho ko iá, naʻá ne hanga pea mo e pīsope hoko aí, ʻo ʻinitaviu tuʻo ua au he taʻu ʻo aʻu ki hoku taʻu 19 peá ne fakalotolahia au ke hokohoko faivelenga atu ʻeku teuteú.
Naʻá na kei tauhi pē ʻeku foomu ngāue fakafaifekaú, pea naʻá na lave maʻu pē ki ai ʻi heʻema ʻinitaviu kotoa pē. Pea ʻi he tokoni ʻa ʻeku mātuʻá mo e fakalotolahi ʻa ha ongo pīsope ʻofa mo faʻa kātaki, ne u fakahoko ai ʻa e ngāue fakafaifekaú. Naʻe tokoni ʻa e ngāue fakafaifekaú ke u maʻu ai ha mahino ki he ngaahi tāpuaki ʻoku teuteu ʻe he ʻOtuá maʻanautolu kotoa pē ʻoku kātaki ki he ikuʻangá.
ʻOku ʻikai mahuʻinga ia pe ko ha kiʻi tamasiʻi, talavou pe taha lahi, ka ʻoku fie maʻu ke ongoʻi ʻe he taha kotoa pē ʻoku ʻofaʻi ia. Kuo taʻu lahi hono akonekina kitautolu ke tau ngāue fakataha mo e kau ului foʻoú mo e kāingalotu māmālohí. ʻE nofomaʻu ʻa e kakaí he Siasí ʻo ka nau ongoʻi ʻoku tokangaekina kinautolu ʻe ha taha.
Ko e taha ʻo e ngaahi fakahinohino fakaʻosi ne fai ʻe he Fakamoʻuí ki Heʻene kau Ākongá ko ʻEne folofola ʻo pehē:
“ʻOku ou tuku ʻa e fekau foʻou kiate kimoutolu, ke mou feʻofaʻaki kiate kimoutolu, pea hangē ko ʻeku ʻofa kiate kimoutolú, ke mou feʻofaʻaki foki kiate kimoutolu.
“ʻI he meʻá ni ʻe ʻilo ai ʻe he kakai kotoa pē ko ʻeku kau ākonga ʻa kimoutolu, ʻo kapau te mou feʻofaʻaki kiate kimoutolu.”4
ʻOku faʻa tali lelei ange ʻe he kakaí ʻetau tākiekiná ʻo kapau ʻoku nau ongoʻi ʻoku tau ʻofa moʻoni ʻiate kinautolu, kae ʻikai ko haʻatau fakahoko pē he ko hotau fatongia ke fai. ʻI heʻetau fakahaaʻi ko ia ha ʻofa moʻoni ki he kakaí, te nau lava ai ke ongoʻi e mālohi ʻo e Laumālié pea fakaʻaiʻai ai kinautolu ke nau muimui ki heʻetau ngaahi akonakí. ʻOku ʻikai faingofua maʻu pē ke ʻofa ʻi he kakaí he tuʻunga ʻoku nau ʻi aí. Naʻe fakamatalaʻi ʻe he Palōfita ko Molomoná ʻa e meʻa ʻoku totonu ke tau fai ʻo ka hoko ha meʻa pehē:
“Ko ia ʻe hoku kāinga ʻofeina, lotu ki he Tamaí ʻaki ʻa e ivi kotoa ʻo homou lotó, koeʻuhí ke fakafonu ʻaki ʻa kimoutolu ʻa e ʻofá ni, ʻa ia kuó ne foaki kiate kinautolu kotoa pē ʻoku muimui moʻoni ʻi hono ʻAlo ko Sīsū Kalaisí; koeʻuhí ke mou hoko ko e ngaahi foha ʻo e ʻOtuá; pea ke tau tatau mo ia ʻo ka ne ka hā mai, koeʻuhí te tau mamata kiate ia ʻi hono anga totonú; koeʻuhí ke tau maʻu ʻa e ʻamanakí ni; koeʻuhí ke fakamaʻa ʻa kitautolu ʻo hangē ʻokú ne maʻá.”5
Naʻe ngāue tonu pē ʻa Kalaisi ke tokoni ki he kakaí, ʻo ne toʻo hake ʻa e kavenga mafasiá, foaki ʻa e ʻamanaki leleí kiate kinautolu ne loto siʻí mo fekumi kiate kinautolu naʻe hē pe molé. Naʻá Ne fakahaaʻi ki he kakaí e lahi ʻo ʻEne ʻofa mo ʻafioʻi kinautolú pea mo honau mahuʻingá. Naʻá Ne ʻafioʻi honau natula fakalangí mo honau mahuʻinga taʻengatá. Pea aʻu ki heʻene ui ki he kakaí ke fakatomalá, naʻá Ne valokiʻi pē ʻa e angahalá kae ʻikai ko e tokotaha faiangahalá.
ʻI he fuofua tohi ʻa e ʻAposetolo ko Paulá ki he kakai Kolinitoó, naʻá ne toe fakamamafaʻi ai ʻa e fie maʻu ke fakahaaʻi ʻa e ʻofa moʻoni ko ʻení ki he fanga sipi kotoa pē ʻa e ʻEikí:
“Pea kapau te u ʻatu ʻeku ngaahi meʻa kotoa pē ke fafangaʻaki ʻa e masivá, pea kapau te u foaki hoku sinó ke tutu, pea ʻikai te u maʻu mo e ʻofá, ko e meʻanoa pē au.
“ʻOku kātaki fuoloa ʻa e ʻofá, pea ʻoku angalelei ia; ʻoku ʻikai meheka ʻa e ʻofá; ʻoku ʻikai fielahi ʻa e ʻofá pe fakafuofuolahi ia.
“ʻOku ʻikai ke fai taʻengali ha meʻa, ʻoku ʻikai ke kumi ʻene meʻa ʻaʻana, ʻoku ʻikai ke ʻitangofua, ʻoku ʻikai ke mahalo kovi;
“ʻOku ʻikai ke fiefia ʻi he angahalá, ka ʻoku fiefia ia ʻi he moʻoní;
“ʻOkú ne ʻufiʻufi ʻa e meʻa kotoa pē, ʻoku tui ia ki he meʻa kotoa pē, ʻoku ʻamanaki lelei ki he ngaahi meʻa kotoa pē, ʻoku kātakiʻi ʻa e ngaahi meʻa kotoa pē. . . .
“Pea ko ʻeni ʻoku ai ʻa e tuí, mo e ʻamanaki leleí, mo e ʻofá, ko e tolú ni; ka ko ia ʻoku lahi hake ʻi aí, ko e ʻofa.”6
ʻI heʻetau muimui ki he sīpinga mo e ngaahi akonaki ʻa e Fakamoʻuí, ʻe lava ke tau tokoni ai ki he kakaí ke fakahoko honau misiona he māmaní pea toe foki ke nofo fakataha mo ʻetau Tamai Hēvaní.
Ko ʻeku fakamoʻoní ʻeni kiate kimoutolu ʻi he huafa ʻo Sīsū Kalaisí, ʻēmeni.
Maʻuʻanga Fakamatalá
1. Sione 21:16.
2. T&F 112:14.
3. Luke 8:50–52, 54–55; vakai foki ki he veesi 41–42, 49.
4. Sione 13:34–35.
5. Molonai 7:48.
6. 1 Kolinitō 13:3–7, 13.