ʻEletā M. Russell Ballard
ʻO e Kōlomu ʻo e Kau ‘Aposetolo ‘e Toko Hongofulu Mā Uá
Ko ha kau tui moʻoni mo kakato kitautolu ki he ʻEiki ko Sīsū Kalaisí, pea mo ʻEne folofola kuo fakahā mai ʻi he Tohi Tapu Māʻoniʻoní.
Siʻoku ngaahi tokoua mo e tuofāfine, ko e Tohi Tapu Māʻoniʻoní ko ha mana ia! Ko ha mana ʻa hono lekooti mo fakatolonga mai ʻe he kau palōfita, kau ʻaposetolo mo e kau tangata lotu ne tataki fakalaumālié, ʻi he taʻu ʻe 4,000 ʻa e hisitōlia toputapu mo fakaemāmani ʻo e Tohi Tapú.
Ko ha mana ia ʻetau maʻu e ngaahi tokāteline, tefitoʻi moʻoni mo e talanoa maʻongoʻonga ʻo e Tohi Tapú. Kae mahulu hake aí, ko ha mana fakaʻofoʻofa moʻoni ʻa hono paotoloaki mai e fakamatala fekauʻaki mo e moʻui, ngāue pea mo e ngaahi folofola ʻa Sīsuú, lolotonga e Ngaahi Kuonga ʻo e Fakapoʻulí pea mo e ngaahi fepakipaki ʻa ha ngaahi toʻu tangata lahi, ka tau lava ʻo maʻu ia he ʻahó ni.
Ko ha mana ʻa hono maʻu ʻi he ngaahi peesi ʻo e Tohi Tapú, ʻa e Laumālie fakaului mo fakamoʻui ʻo Kalaisí, ʻa ia kuo laui senituli ʻene fakatafoki e loto ʻo e tangatá ʻo tākiekina kinautolu ke nau lotu, fili ki he ngaahi hala ʻoku totonú pea mo fekumi ke nau ʻiloʻi honau Fakamoʻuí.
ʻOku tonu pē ʻa hono fakahingoa ʻo e Tohi Tapu Māʻoniʻoní. ʻOku māʻoniʻoni ia he ʻokú ne akoʻi mai ʻa e moʻoní, ʻokú ne fakamāfanaʻi kitautolu ʻaki ʻa hono laumālié, peá ne akoʻi mai ke tau ʻilo ʻa e ʻOtuá pea mahino kiate kitautolu ʻEne fengāueʻaki mo e tangatá, pea ʻoku māʻoniʻoni he ʻoku fakamoʻoniʻi ʻe hono ngaahi pēsí ʻa e ʻEiki ko Sīsū Kalaisí.
Naʻe pehē ʻe ʻĒpalahame Lingikoni ʻo fekauʻaki mo e Tohi Tapú: “Ko e Tohi Maʻongoʻongá ni . . . ko e meʻaʻofa lelei taha ia kuo foaki ʻe he ʻOtuá ki he tangatá. Ko e ngaahi lelei kotoa pē kuo foaki ʻe he Fakamoʻuí ki he māmaní, naʻe lekooti ia he tohi ko iá. Ka ne ʻikai ia, he ʻikai ke tau ʻiloʻi ʻa e meʻa ʻoku tonú mei he meʻa ʻoku halá” (Speeches and Writings, 1859–1865 [1989], 628).
Naʻe ʻikai ke tupukoso pē ʻa ʻetau maʻu e Tohi Tapú he ʻahó ni. Naʻe ueʻi ha kakai angatonu ʻe he Laumālié ke nau lekooti ʻa e ngaahi meʻa toputapu ne nau mamata ki aí pea mo e ngaahi lea fakalaumālie ne nau fanongo ki ai mo leaʻakí. Naʻe ueʻi ha kakai mateaki kehe ke nau maluʻi mo fakatolonga e ngaahi lekōtí ni. Naʻe ueʻi ha kau tangata hangē ko Sione Uikilifi, mo ha kau tangata lototoʻa hangē ko Uiliami Tinitale mo Siōhānesi Kūtenipeeki, neongo e ngaahi fakatangá, ke nau liliu e Tohi Tapú ki ha lea fakafonua ʻe mahino ki he kakaí pea pulusi ʻi ha ngaahi tohi ʻe lava ke lau ʻe he kakaí. ʻOku ou tui naʻe aʻu ki he kau poto hangē ko e Tuʻi ko Sēmisí, ʻa hono ueʻi fakalaumālie ʻenau ngāue fakaliliu leá.
Naʻe tonu hono fakahingoa e Ngaahi Kuonga ʻo e Fakapoʻulí koeʻuhí he naʻe fūfuuʻi e maama ʻo e ongoongoleleí mei he kakaí. Naʻe ʻikai ke nau maʻu ha kau ʻaposetolo pe kau palōfita pea naʻe ʻikai ke nau maʻu e Tohi Tapú. Naʻe fūfuuʻi ʻe he kau faifekau fakalotú e folofolá pea ʻikai lava ke maʻu ʻe he kakaí. ʻOku tau moʻua ki he kau māʻata mo e kau fokotuʻu lotu foʻou lototoʻa hangē ko Māteni Lūtelo, Sione Kalavini mo Sione Hasi, ʻi heʻenau vilitaki ke maʻu ʻa e tauʻatāina ke lotú mo lava ʻo maʻu e ngaahi tohi māʻoniʻoní.
Naʻe foaki ʻe Uiliami Tinitale ʻa ʻene moʻuí he naʻá ne tui mālohi ki he mālohi ʻo e Tohi Tapú. Naʻá ne pehē, “Ko e natula e folofola ʻa e ʻOtuá ʻoku peheni, ko hai pē te ne lau pe fanongo ki hano fakaʻuhingaʻi pe tālangaʻi iá, ʻe kamata leva ke ne hoko ko ha taha lelei ange he ʻaho taki taha, kae ʻoua kuó ne hoko ko ha tangata haohaoa” (ʻi he S. Michael Wilcox, Fire in the Bones: William Tyndale—Martyr, Father of the English Bible [2004], xv).
ʻOku hanga ʻe hono ako moʻoni mo faivelenga ʻo e Tohi Tapú ʻo ʻai kitautolu ke tau toe lelei ange, pea kuo pau ke tau manatuʻi maʻu pē ʻa e kau mate fakamāʻata tokolahi ne nau ʻiloʻi ʻa hono mālohí mo foaki ʻenau moʻuí kae lava ke tau ʻilo mei hono ngaahi leá ʻa e hala ki he fiefia taʻengatá mo e nonga ʻi he puleʻanga ʻo ʻetau Tamai Hēvaní.
Neongo naʻe lototaha e kau fuofua fakaleleiʻi lotu faka-Kalisitiane ko ʻení ki ha ngaahi meʻa lahi, ka naʻe lahi ha ngaahi tokāteline naʻe ʻikai ke nau lototaha ki ai. Naʻe iku heni ki hono fokotuʻu ʻo ha ngaahi kautaha lotu faka-Kalisitiane lahi. Naʻe aofangatuku ʻaki ʻe Lousa Uiliami, ʻa ia ko ha toʻa naʻá ne taukaveʻi e tauʻatāina fakalotú, ʻo ne pehē: “ ʻOku ʻikai ha Siasi ia ʻo Kalaisi kuo fokotuʻu he māmaní, pea ʻikai ha taha kuo fakamafaiʻi ke fakahoko e ngaahi ouau ʻo e Siasí, pea ʻe ʻikai pē ke ʻi ai kae ʻoua kuo fekauʻi mai ʻe he Tokotaha Lahi ko e ʻUlu ʻo e Siasí, ha kau ʻaposetolo foʻou ʻa ia ʻokú ne lolotonga fekumi ki heʻenau haʻú” (vakai, William Cullen Bryant, ed., Picturesque America; or, the Land We Live In, 2 vols. [1872–74], 1:502).
Kuo laui miliona ha kakai kuo nau tui ki he ʻOtuá mo Sīsū Kalaisi, ʻo fakafou heʻenau fekumi ki he moʻoní ʻi he Tohi Tapu Māʻoniʻoní. Ko e toko lahi fau ʻo kinautolu naʻe ʻikai haʻanau meʻa ʻe maʻu ka ko e Tohi Tapú pē ke tanumaki mo tākiekina ʻaki ʻenau tuí.
Tuʻunga ʻi he ngaahi feinga ʻa e kau fakaleleiʻi lotú, “naʻe hoko ai ʻa e Tohi Tapú ko ha koloa fakafāmili. Naʻe lau foki e folofola ʻa e ʻOtuá ki he fāmili ʻo e kakai māʻulaló pea pehē foki ʻi he ʻapi ʻo e kakai tuʻumālié” (John A. Widtsoe, ʻi he Conference Report, April 1939, 20).
Kuo laui miliona ha ngaahi fāmili kuo nau kau fakataha ʻi he fekumi ki he Siasi ʻo Sīsū Kalaisí ʻo fakafou ʻi heʻenau ako ʻa e Tohi Tapú. Ko e taha ʻo e ngaahi fāmili ko iá ʻi he konga ki muʻa ʻo e taʻu 1800 ʻi he feituʻu fakaʻuta ʻo Niu ʻIoké, ko e fāmili ʻo e Siosefa Sāmita ko e Lahí. Ko e taha ʻo hono ngaahi fohá ko Siosefa Sāmita ko e Siʻí, ʻa ia naʻá ne fekumi he Tohi Tapú, ke ne ʻiloʻi pe ko e fē he ngaahi siasí naʻe tatau mo e Siasi naʻe fokotuʻu ʻe Sīsū Kalaisí.
Naʻe ueʻi ia ʻe he ngaahi lea ʻo e Tohi Tapú ke ne lotua ke maʻu ha maama mo ha ʻilo fakalaumālie lahi ange mei he ʻOtuá. Naʻe fakapapauʻi ʻe Siosefa te ne fekumi ke maʻu e poto naʻe talaʻofa mai ʻe he tohi folofola māʻoniʻoní, ko ia naʻá ne tūʻulutui ai ʻo lotu ʻi he konga ki muʻa ʻo e faʻahitaʻu failau ʻo e 1820. Ko ha maama mo e moʻoni fakaofo naʻe foaki kiate ia he ʻaho ko iá ʻi heʻene mamata ki he hā nāunauʻia mai ʻa e ʻOtua ko e Tamaí mo Hono ʻAlo ko Sīsū Kalaisí! Kuo toe uiuiʻi ʻe he ʻOtuá ha palōfita ʻo hangē ko ia naʻá Ne fai ʻi he kuonga ʻo Noa, ʻĒpalahame mo Mōsesé.
ʻOku totonu ke tau loto houngaʻia koeʻuhí ko e Tohi Tapu Māʻoniʻoní. ʻOku ʻikai ngata pē heʻetau ako ai ki he moʻui, ngaahi akonaki mo e tokāteline ʻo Kalaisí, ka ʻoku tau ako ai ki Hono Siasí mo Hono lakanga fakataulaʻeikí pea mo e fokotuʻutuʻu kuó Ne fai peá Ne ui ko e Siasi ʻo Sīsū Kalaisí ʻi he kuonga muʻá. ʻOku tau tui ki he Siasi ko iá pea oku tau tui ko e Siasi tatau pē ia mo e Siasi ʻo Sīsū Kalaisi ʻo e Kau Māʻoniʻoni ʻi he Ngaahi ʻAho Kimui Ní, ʻa ia kuo toe fakafoki mai ki he māmaní ʻi hono kakató pea fokotuʻutuʻu tatau mo e lakanga fakataulaʻeiki tatau pē.
Ka ne ʻikai e Tohi Tapú, naʻe ʻikai ke tau mei ʻilo ki Hono Siasi he kuonga ko iá pe maʻu ʻa hono kakato ʻo e Ongoongoleleí he taimí ni.
ʻOku ou ʻofa ʻi he Tohi Tapú. ʻOku ou ʻofa ʻi hono ngaahi akonakí, ngaahi lēsoní pea mo hono laumālié. ʻOku ou manako ʻi he ngaahi talanoa fakaivia mo mahuʻinga fau ʻo e Fuakava Motuʻá pea mo e fakamoʻoni ʻa hono kau palōfita maʻongoʻongá ʻo kau ki he hāʻele mai ʻa Kalaisí. ʻOku ou manako he ngaahi fefonongaʻaki mo e ngaahi mana ʻa e kau ʻaposetolo ʻo e Fuakava Foʻoú pea mo e ngaahi tohi ʻa Paulá. Kae meʻa tēpuú, ʻa ʻeku manako ʻi heʻene fakamatala ki he mamata tonu ʻa ha kau fakamoʻoni ki he ngaahi lea, sīpinga mo e Fakalelei ʻa hotau Fakamoʻui ko Sīsū Kalaisí. ʻOku ou ʻofa ʻi he ʻilo mo e melino ʻoku maʻu mei hono lau ʻo e Tohi Tapú.
Siʻi ngaahi tokoua mo e tuofāfine, ʻoku ou ʻiloʻi pau kuo fanongo hamou tokolahi ki hano leaʻaki “ʻoku ʻikai ko ha kakai Kalisitiane ʻa e kau Māmongá he ʻoku ʻi ai pē ʻenau Tohi Tapu ʻanautolu, ʻa ia ko e Tohi ʻa Molomoná.” ʻOku mau lea atu ki ha taha pē ʻokú ne tukulotoʻi e foʻi maʻuhala ko ʻení, ʻoku mau tui ko hotau Fakamoʻuí ʻa e ʻEiki ko Sīsū Kalaisí, ko e tupuʻanga ʻo hotau fakamoʻuí pea ʻoku mau tui, fakaʻapaʻapaʻi mo ʻofa ʻi he Tohi Tapu Māʻoniʻoní. ʻOku ʻi ai mo haʻamau tohi folofola toputapu kehe ʻoku kau ai ʻa e Tohi ʻa Molomoná, ka ʻokú ne poupouʻi ʻa e Tohi Tapú, ʻo ʻikai ke ne teitei fetongi ia.
Naʻe akoʻi mai ʻe Sīsū ʻoku totonu ke tau “kumi lahi ʻi he ngaahi [folofolá]; pea ko ia ʻoku fakamoʻoni kiate aú” (Sione 5:39). ʻOku ʻomi ʻe he ngaahi leá ni ha ʻilo mo ha tataki fakalaumālie kiate kinautolu kotoa pē ʻoku fekumi fakamātoato ke ʻiloʻi mo mahino ki ai e moʻoni fekauʻaki mo Sīsū Kalaisí. ʻOku mahu ʻa e folofolá ʻi he hisitōlia, tokāteline, talanoa, malanga mo e ngaahi fakamoʻoní, ʻa ia ʻoku fakatefito kotoa pē ʻi he Kalaisi taʻengatá mo Hono misiona fakatuʻasino mo fakalaumālie ki he fānau ʻa e Tamai Hēvaní.
ʻOku tui e Kāingalotu ʻo e Siasi ʻo Sīsū Kalaisi ʻo e Kau Māʻoniʻoni ʻi he Ngaahi ʻAho Kimui Ní, “ʻoku foaki mai ʻa e [folofola] kotoa pē ʻi he fakamānava ʻa e ʻOtuá, pea ʻoku ʻaonga ia” (2 Tīmote 3:16). ʻOku tau ʻofa he Tohi Tapú mo e ngaahi tohi folofola kehé. Mahalo ʻe fakaʻohovale ia ki ha niʻihi ʻoku ʻikai ke nau ʻilo ʻoku tau tui ko e Tohi Tapú ko e folofola ia kuo fakahā mai ʻe he ʻOtuá. Ko e taha ia ʻo e ngaahi pou mālohi ʻo ʻetau tuí, ko ha fakamoʻoni mālohi ki he Fakamoʻuí mo e tākiekina taʻetūkua ʻe Kalaisi ʻa e moʻui ʻa kinautolu ʻoku nau hūfia mo muimui kiate Iá. Ko e lahi ange ko ia ʻetau lau mo ako ʻa e Tohi Tapú mo hono ngaahi akonakí, ko ʻetau toe ʻilo lelei ange ia ki he ngaahi tokāteline fakavaʻe ʻo e Ongoongolelei ʻo Sīsū Kalaisi kuo toe fakafoki maí. ʻOku tau hehema pē ke ʻofa he folofola ʻoku fakaʻaongaʻí. Mahalo ʻe fie maʻu ke potupotutatau ʻetau akó ke tau ʻofa pea mahino kiate kitautolu e folofola kotoa pē.
Kiate kimoutolu ʻo e toʻu kei talavoú, ʻoua naʻa mou fakavaʻivaʻingaʻaki pe fakasiʻia e mahuʻinga ʻo e Tohi Tapú. Ko e lekooti toputapu mo māʻoniʻoni ia ʻo e moʻui ʻa e ʻEikí. ʻOku lau ngeau e ngaahi peesi ʻoku lahi ʻaki ʻe he Tohi Tapú, ʻi hono fakatahaʻi kotoa ʻetau ngaahi tohi folofola kehé. Ko e fakavaʻe ia ʻo e moʻui faka-Kalisitiané kotoa. ʻOku ʻikai ke tau fakaangaʻi pe tukuhifo ha tui fakalotu ʻa ha taha. Ko hotau fatongia maʻongoʻonga ia heʻetau hoko ko e kau Kalisitiané, ke tau vahevahe atu ʻa e meʻa kotoa pē kuo fakahā mai ʻe he ʻOtuá ki Hono ngaahi foha mo e ʻofefine kotoa pē.
ʻOku ʻikai hanga ʻe he kakai ʻoku kau mai ki he Siasí ni, ʻo tukuange ʻenau tui ki he Tohi Tapú—ʻoku nau fakamālohia ia. ʻOku ʻikai filioʻi pe fakasiʻia pe fakamaʻamaʻa e Tohi Tapú ʻe he Tohi ʻa Molomoná. Ka ʻokú ne tānaki atu, fakalahi mo hiki hake ia. ʻOku fakamoʻoniʻi ʻe he Tohi ʻa Molomona ʻa e Tohi Tapú, pea ʻokú na fakatou fakamoʻoniʻi ʻa Kalaisi.
Ko e fuofua fakamoʻoni ʻo Kalaisí ʻa e Fuakava Motuʻa ʻo e Tohi Tapú, ʻa ia naʻá ne tomuʻa tala mo kikiteʻi e hāʻele mai ʻa e Fakamoʻuí, ʻEne moʻui fisifisimuʻá pea mo ʻEne Fakalelei fakatauʻatāiná.
Ko e Fakamoʻoni Fakaetohi-tapu hono ua ʻo Kalaisí, ʻa e Fuakava Foʻoú, ʻa ia ʻoku lekooti ai ʻa Hono ʻaloʻí, ʻEne ngāué, ongoongoleleí, Hono Siasí, ʻEne Fakaleleí mo ʻEne Toetuʻú, kae pehē ki he ngaahi fakamoʻoni ʻa ʻEne kau ʻAposetoló.
Ko e Fakamoʻoni hono tolu ʻo Kalaisí ʻa e Tohi ʻa Molomoná, ʻa ia ʻokú ne tomuʻa kikiteʻi e hāʻele mai ʻa Kalaisí, fakamoʻoniʻi e ngaahi fakamatala ʻa e Tohi Tapú ʻo kau ki Heʻene Fakalelei fakahaofí mo fakahaaʻi mai e ʻaʻahi ʻa e ʻEiki kuo toetuʻú ki he hēmisifia kehe ʻo e māmaní. Ko ʻeni e konga ʻo e hingoa ʻo e Tohi ʻa Molomoná, ʻa hono tala fakataumuʻa mahino ʻoku paaki ʻi hono takafi ʻo e tatau kotoa pē, “Ko ha Fakamoʻoni ʻe Taha ʻo Sīsū Kalaisi.”
ʻOku hoko e ngaahi fakamoʻoni taki taha ko ʻení, ko ha konga ʻo e folofola maʻongoʻonga mo maʻumaʻuluta ʻa e ʻEikí kuo fakahā ki Heʻene fānaú. ʻOku hā ai e folofola ʻa Kalaisí ʻa ia kuo ekinaki mai ke tau keinanga ai ka tau lava ʻo maʻu ʻa e moʻui taʻengatá (vakai, 2 Nīfai 31:20). Ko kinautolu ʻoku nau pehē ʻoku mahuʻinga mo moʻoni ange ha konga ʻe taha ʻi he ngaahi konga kehé, ʻoku mole meiate kinautolu ʻa hono fakaʻofoʻofa mo e kakato ʻo e folofola fakakuonga muʻá.
Pea ko kinautolu ʻoku nau fakakaukau ʻoku ʻikai tui e kāingalotu ʻo e Siasi ʻo Sīsū Kalaisi ʻo e Kau Māʻoniʻoni ʻi he Ngaahi ʻAho Kimui Ní kia Sīsū Kalaisi pe ko e Tohi Tapú, ʻoku totonu ke nau fakamoleki ha taimi ke nau ʻiloʻi e Siasí, mahuʻinga ʻo hono hingoá pea mo e mālohi ʻo ʻene pōpoakí.
ʻOku ou tālafili ʻi ha taha pē ʻokú ne fehuʻia e tui fakalotu ʻa e Siasí ni ki he Tohi Tapú pe ko hotau tuʻunga ko e kau Kalisitiané. Ko e hingoa ʻo e Siasí ko e Siasi ʻo Sīsū Kalaisi ʻo e Kau Māʻoniʻoni ʻi he Ngaahi ʻAho Kimui Ní. ʻI heʻetau konifelenisi lahi ne toki ʻosí, ʻi he fale ko ʻení, naʻe meimei aʻu ʻo tuʻo 200 hono lau ʻe hotau kau taki faka-Siasí ha potu folofola mei he Tohi Tapú. ʻOku fokotuʻutuʻu pea ngāue ʻa e Siasí ni ʻo hangē ko e Siasi naʻe fokotuʻu ʻe Kalaisi mo ʻEne kau ʻAposetoló ʻi he Fuakava Foʻoú. ʻOku meʻa atu mei muʻá ni he ʻahó ni ʻa e palōfita mo e kau ʻaposetolo ʻa e ʻEiki ko Sīsū Kalaisí.
ʻOku ou fai atu ha fakamoʻoni molumalu ko ha kau tui moʻoni mo kakato kitautolu ki he ʻEiki ko Sīsū Kalaisí, pea mo ʻEne folofola kuo fakahā mai ʻi he Tohi Tapu Māʻoniʻoní. ʻOku ʻikai ngata pē heʻetau tui ki he Tohi Tapú, ka ʻoku tau faifeinga foki ke muimui ki hono ngaahi akonakí mo ʻene pōpoakí. Ko e pōpoaki ʻetau kau faifekaú ko Kalaisi mo ʻEne ongoongoleleí, mo ʻEne Fakaleleí pea ko e folofolá ʻa e tohi fakamatala ʻo e pōpoaki ko iá. ʻOku tau lea ki he kakai kotoa pē ʻo pehē, “ʻOku ʻoatu homau ʻofa mo fakaafeʻi kimoutolu ke mou omi, pea tau feʻinasiʻaki ʻi he meʻa kotoa pē kuo fakahā mai ʻe he ʻOtuá.”
Siʻoku ngaahi tokoua mo e tuofāfine, kuo pau ke tau tokoni ki he kakai kotoa pē, ʻo kau ai hotau kāingalotú, ke nau ʻiloʻi e mālohi mo e mahuʻinga ʻo e Tohi Tapu Māʻoniʻoní. Ko e Tohi Tapú ko e folofola ia ʻokú ne tataki kitautolu mo e faʻahinga kotoa pē ʻo e tangatá ke tau tali ʻa Sīsū Kalaisi ko hotau Fakamoʻuí. ʻOfa ke foaki mai kiate kitautulu ʻe he ʻOtuá ha holi mo ha ivi ke tau tali pea moʻuiʻaki ʻa ʻEne ngaahi akonakí, ko ʻeku lotú ia ʻi he loto fakatōkilalo moʻoni pea ʻi he huafa ʻo e ʻEiki ko Sīsū Kalaisí, ʻēmeni.