Tie rauhaan ja iloon Vanhin Richard G. Scott kahdentoista apostolin koorumista "Käytättekö te parannuksen lunastavan voiman täysin hyväksenne omassa elämässänne, niin että voitte kokea suurempaa rauhaa ja iloa?" Taivaallisen Isämme onnensuunnitelmassa on yksi olennainen seikka, joka usein jätetään huomioimatta, vaikka se johtaa poikkeuksetta rauhaan ja iloon. Vapahtaja antoi henkensä, niin että se voisi olla siunauksena jokaiselle taivaallisen Isämme lapselle. Tämä asia ymmärretään laajalti väärin, ja usein sitä pelätään. Joidenkin mielestä se on tarkoitettu vain vakaviin rikkomuksiin syyllistyneiden käytettäväksi, vaikka Herran tarkoitus oli, että Hänen lapsistaan aivan jokainen käyttäisi sitä. Hän on toistuvasti käskenyt profeettojaan ja johtajiaan julistamaan sitä ja ainoastaan sitä1. Viittaan todellisen, vilpittömän, jatkuvan parannuksenteon siunaukseen, rauhaan ja iloon johtavaan tiehen. Se on keino saada Herran elävöittävää voimaa, ja kun se ymmärretään ja sitä käytetään, se on rakas ja kallis ystävä. Parannuksenteko ei ole vapaavalintaista. Enkeli antoi Aadamille käskyn: "Tee parannus ja huuda avuksesi Jumalaa Pojan nimessä alati."2 Jokainen meistä on saanut käskyn sekä tehdä parannus että huutaa avukseen Jumalaa jatkuvasti koko elämämme ajan. Tällä tavoin jokainen päivä on tahraton sivu elämän kirjassa, uusi ja käyttämätön tilaisuus. Meille annetaan virkistävä etuoikeus voittaa tekemämme virheet tai tekemättä jättämisen virheemme, olivatpa ne pieniä tai erittäin vakavia. Täydellinen parannus johtaa anteeksiantoon ja hengelliseen uudistumiseen. Ihminen voi tuntea milloin tahansa elämässä tahrattomuutta, puhtautta ja raikkautta, jotka ovat vilpittömän parannuksen kumppaneita. Vapahtaja on esittänyt selkeän vaatimuksen: "Minä käsken sinua tekemään parannuksen ja pitämään ­ ­ käskyt, ­ ­ etten nöyrryttäisi sinua kaikkivaltiaalla voimallani."3 Myös Jaakob opetti kristallinkirkkaalla selkeydellä: "Ja [Israelin Pyhä] tulee maailmaan pelastaakseen kaikki ihmiset, jos he tahtovat kuulla hänen ääntänsä ­ ­ Ja hän käskee kaikkia ihmisiä tekemään parannuksen ja antamaan kastaa itsensä hänen nimeensä, täydellisesti uskoen Israelin Pyhään, sillä muuten he eivät voi pelastua Jumalan valtakuntaan."4 Miksi meidän Isämme ja Hänen Poikansa ovat käskeneet meitä tekemään parannusta? Koska he rakastavat meitä. He tietävät, että kaikki rikkovat iankaikkisia lakeja. Olivatpa rikkeet pieniä tai suuria, niin oikeudenmukaisuus edellyttää, että jokainen rikottu laki sovitetaan, jotta lupaus ilosta tässä elämässä ja etuoikeus palata taivaallisen Isän luo olisivat mahdollisia. Ellei rikkeitä soviteta, niin tuomiopäivänä meidät oikeudenmukaisuuden nojalla hävitetään Jumalan kasvojen edestä ja jätetään Saatanan valtaan.5 Mestarimme ja Hänen lunastuksensa ansiosta me voimme välttää tällaisen tuomion. Se edellyttää uskoa Jeesukseen Kristukseen, kuuliaisuutta Hänen käskyilleen ja vanhurskaana pysymistä loppuun asti. Käytättekö te parannuksen lunastavan voiman täysin hyväksenne omassa elämässänne, niin että voitte kokea suurempaa rauhaa ja iloa? Ahdistuksen ja toivottomuuden tunteet ovat usein merkki parannuksen tarpeellisuudesta. Tavoittelemanne hengellisen ohjauksen puuttuminen elämästänne voi johtua rikotuista laeista. Tarvittaessa täydellinen parannus eheyttää taas elämän. Se ratkaisee kaikki monimuotoiset hengelliset kivut ja tuskat, joita rikkomus tuo mukanaan. Mutta se ei voi tässä elämässä poistaa joitakin fyysisiä seurauksia, joita vakava synti voi tuoda tullessaan. Olkaa viisaita ja eläkää aina selkeästi niiden vanhurskauden rajojen sisäpuolella, jotka Herra on määritellyt. Parannuksenteossa on joitakin tärkeitä vaiheita. Jokainen niistä on välttämätön, jotta saisimme täydellisen anteeksiannon. Presidentti Joseph F. Smith esitti joitakin näistä vaiheista tällä tavoin: "Totinen parannus ei ole vain murhetta syntien vuoksi ja nöyrää katumusta ja synnintuntoa Jumalan edessä, vaan siihen kuuluu välttämätön tarve kääntyä niistä pois, kaikkien pahojen tapojen ja tekojen hylkääminen, perusteellinen elämänmuutos, ehdoton siirtyminen pahasta hyvään. ­ ­ Meidän on hyvitettävä, sikäli kuin mahdollista, kaikki tekemämme vääryydet. ­ ­ Tällaista on totinen parannus, ja tämän suurenmoisen parannuksen tekeminen edellyttää meiltä tahdonvoiman sekä kaikkien ruumiin ja hengen voimien käyttöä."6 Parannuksenteon tärkeisiin vaiheisiin, joita ovat käsittäminen, murhe, hylkääminen, tunnustaminen ja mahdollinen hyvittäminen, on myös välttämättä lisättävä vaatimus pitää uutterasti kaikki muut käskyt.7 Sillä Herra on julistanut: "Minä, Herra, en voi suvaita syntiä vähimmässäkään; kuitenkin sille, joka tekee parannuksen ja pitää Herran käskyt, annetaan anteeksi."8 Me saamme suurta vahvistusta ja lisävoimaa onnistua, kun päätämme pitää kaikki käskyt. Herra odottaa, että sitoudumme koko elämämme ajan noudattamaan onnensuunnitelmaa, johon kuuluu jatkuva parannuksenteko tarpeen mukaan. Hän on sanonut: "Vain se pelastuu, joka pysyy vahvana loppuun asti."9 On laadittu kaavoja muistuttamaan joistakin välttämättömistä toimenpiteistä, joita tarvitaan täydelliseen parannukseen. Vaikka kaavat voivat olla hyödyllisiä, niistä unohtuu yleensä tärkein osa parannusta ­ että sen ydin on Jeesus Kristus ja Hänen sovituksensa, että se toimii vain, koska Hän halusi maksaa täyden hinnan lunastusuhrinsa kautta, koska Hän rakasti täydellisesti Isäänsä ja meitä jokaista. Alma julisti: "Minä olin kolme päivää ja kolme yötä mitä katkerimmassa sielun tuskassa ja hädässä, enkä minä ennemmin saanut syntejäni anteeksi, ennen kuin minä Herralta Jeesukselta Kristukselta rukoilin armoa. Mutta ­ ­ minä huusin häntä avukseni ja löysin rauhan sielulleni. ­ ­ Minä olen kertonut sinulle tämän, jotta sinä oppisit viisautta, jotta sinä oppisit, ­ ­ ettei ole mitään toista tietä eikä tapaa, jonka kautta ihminen voi pelastua, kuin yksin Kristuksessa ja Kristuksen kautta."10 Rauha on vanhurskaan elämän kallisarvoinen hedelmä. Se on mahdollinen Vapahtajan sovituksen kautta. Se ansaitaan täyden parannuksenteon kautta, mikä johtaa virvoittavaan anteeksiantoon. Parannus avaa valaistumisen ovet ja herättää innoituksen.11 Parannus tuo pelastuksen anteeksiannon kautta,12 mutta se ei tule automaattisesti. Jokainen parannuksen vaihe on käytävä läpi. Murheen tunteminen ja halu tunnustamiseen ovat hyvä alku, mutta ne eivät riitä. Kun tunnustaminen on vapaaehtoista, parannukseen tarvittavat toimenpiteet yksinkertaistuvat huomattavasti. Ei ole mitään hyötyä jarruttaa Israelin tuomarin pyrkimyksiä kannustaa parannukseen kieltämällä, etteikö todellista rikkomusta olisi tapahtunut, tai olemalla muulla tavoin taipumaton. Lehi opetti: "Hän uhraa itsensä synnin tähden, lain vaatimuksen täyttämiseksi kaikkien niiden puolesta, joilla on särjetty sydän ja murtunut mieli; eikä kenenkään muun puolesta voida lain vaatimusta täyttää."13 Nöyryyttä14 ja murhetta15 täytyy siis olla. Ehdotan, että luette presidentti Spencer W. Kimballin innoitetun kirjan Anteeksiantamuksen ihme. Se edelleenkin auttaa uskollisia välttämään vakavien rikkomusten vaarat. Se on myös erinomainen käsikirja niille, jotka ovat tehneet vakavia virheitä ja haluavat löytää tien takaisin. Lukekaa ensin kaksi viimeistä lukua, jotta osaisitte antaa arvoa anteeksiantamuksen täysimääräiselle ihmeelle. Jos olette tehneet parannuksen vakavasta rikkomuksesta ja uskotte virheellisesti, että olette aina toisen luokan kansalaisia Jumalan valtakunnassa, niin tulkaa tietämään, että se ei ole totta. Vapahtaja sanoi: "Katso, sille, joka on tehnyt parannuksen synneistään, annetaan anteeksi, enkä minä, Herra, niitä enää muista. Tästä te voitte tietää, tekeekö ihminen parannuksen synneistään: Katso, hän tunnustaa ne ja hylkää ne."16 Löytäkää rohkaisua Alman ja Moosian poikien elämästä. He olivat traagisen jumalattomia. Mutta täydellisen parannuksensa ja palvelutyönsä ansiosta heitä pidettiin yhtä jaloina kuin vanhurskasta sotapäällikkö Moronia.17 Teidän, jotka olette tehneet vilpittömän parannuksen mutta tunnette silti kantavanne syyllisyyden taakkaa, tulee ymmärtää, että petoksen mestari haluaa teidän kärsivän synneistänne jatkuvasti, vaikka olette tehneet asianmukaisen parannuksen ja saaneet anteeksiannon. Lusifer kannustaa teitä elämään yhä uudelleen menneiden virheittenne yksityiskohdissa tietäen, että tällaiset ajatukset voivat estää edistymisenne. Siksi hän yrittää sitoa mielenne ja kehonne niin, että hän voi ohjailla teitä kuin sätkynukkea ja tuhota henkilökohtaisen edistymisenne. Minä todistan, että Jeesus Kristus maksoi vaaditun hinnan ja tyydyttää oikeudenmukaisuuden vaatimukset kaikkien niiden kohdalla, jotka ovat kuuliaisia Hänen opetuksilleen. Siksi he saavat kokonaan anteeksi, eikä synnin ahdistavien vaikutusten tarvitse enää vaikuttaa heidän elämässään. Ne eivät tosin voikaan vaikuttaa, jos ihminen todella ymmärtää Hänen sovituksensa merkityksen. Alma voitti ajatukset aiemmasta kelvottomuudestaan muistelemalla Lunastajan armoa. Hän ihmetteli: "Katso, hän ei ole antanut tuomionsa kohdata meitä, vaan on suuressa armossansa ­ ­ pelastanut sielumme."18 Kun muisto aikaisemmista virheistä tunkeutuu mieleenne, kääntäkää ajatuksenne Lunastajaan ja anteeksiantamuksen ihmeeseen ja uudistumiseen, jonka saatte Hänen kauttaan. Masennuksenne ja kärsimyksenne tilalle tulevat rauha, ilo ja kiitollisuus Hänen rakkaudestaan. Jeesuksen Kristuksen, Vapahtajamme ja Lunastajamme, on varmasti hyvin vaikeaa katsoa monien tarpeetonta kärsimystä, koska he eivät välitä Hänen parannuksen lahjastaan. Hänelle tuottaa varmasti syvää murhetta nähdä paatuneen synnintekijän tarpeeton tuska sekä tässä elämässä että verhon tuolla puolen kaiken sen jälkeen, mitä Hän teki, jottei meidän tarvitsisi kärsiä. Monet nuoret on johdettu uskomaan, että sukupuolinen kanssakäyminen "ei ole kovin pahaa", kunhan siihen ei liity tekoa, joka voi johtaa raskauteen. Tämä on valhe. Sukupuolinen kanssakäyminen kaikissa muodoissaan avioliiton ulkopuolella on vakava synti. Vakava synti aiheuttaa riippuvuutta. Se luo orjuuttavia tapoja, joista on vaikea irrottautua. Jos olette rikkoneet tällaisia lakeja, etsikää apua piispaltanne tai vaarnanjohtajaltanne, koska tällaiset rikkomukset edellyttävät anteeksiannon saamisen välttämättömänä vaiheena synnin tunnustamista sekä Herralle että tällaiselle tuomarille. Nämä synnit voidaan välttää siten, ettei anna kenenkään koskettaa yksityisiä, pyhiä ruumiinosiaan ja kieltäytyy tekemästä niin kenenkään kanssa. Oletteko vaeltaneet pois onnen tieltä ja huomaatte nyt olevanne tilanteessa, jossa ette halua olla, ja tuntevanne jotain, mitä ette halua tuntea? Onko teillä kaipaus palata kelvollisen elämän tuomaan rauhaan ja iloon? Kutsun teitä koko sydämeni täyttävällä rakkaudella tekemään parannuksen ja tulemaan takaisin. Päättäkää tehdä niin nyt. Paluumatka ei ole niin vaikea kuin luulette. Voitte jättää syyllisyyden, voittaa masennuksen, saada mielenrauhan siunauksen ja löytää kestävää iloa. Rukoilkaa apua ja ohjausta, niin teidät johdetaan löytämään ne. Menkää sinne, missä tiedätte totuuden valon loistavan ­ kelvollisen ystävän, rakastavan piispan tai vaarnanjohtajan, ymmärtävän isän tai äidin luo. Tulkaa takaisin. Me rakastamme teitä. Me tarvitsemme teitä. Seuratkaa tietä rauhaan ja iloon täydellisen parannuksen kautta. Vapahtaja auttaa teitä saamaan anteeksi, kun vilpittömästi noudatatte parannuksen eri vaiheita. Hän on Lunastaja. Hän rakastaa teitä. Hän haluaa teidän saavan rauhan ja ilon tässä elämässä. Todistan nyt, että Hän elää. Hän auttaa teitä. Jeesuksen Kristuksen nimessä. Aamen. VIITTEET 1. Ks. LK 6:9. 2. KH Moos. 5:8. 3. LK 19:13, 20. 4. 2. Ne. 9:21, 23. 5. Ks. 2. Ne. 9:8­10; 2:5. 6. Evankeliumin oppi, 1980, s. 94. 7. Ks. Enos 1:10. 8. LK 1:31­32. 9. LK 53:7. 10. Al. 38:8­9. 11. Ks. Al. 26:22. 12. Ks. Al. 32:13. 13. 2. Ne. 2:7, kursivointi lisätty. 14. Ks. LK 61:2. 15. Ks. 2. Kor. 7:9­10. 16. LK 58:42­43. 17. Ks. Al. 48:17­18. 18. Al. 26:20.