Vanhin H. Aldridge Gillespie
seitsemänkymmenen koorumista
"Myöhempien aikojen pyhien tulee olla joka viikko esimerkkinä tämän säädetyn päivän pyhittämisestä."
Kaikille teille ihanille, uskollisille sunnuntai-iltapäivän pyhille: kiitämme teitä siitä, että kunnioitatte lepopäivää, minkä te osoitatte osallistumalla konferenssiin tänä iltapäivänä, missä päin maailmaa te sitten lienettekin.
Meitä on opetettu, me olemme rakentuneet ja meitä on ravittu hengellisesti jokaisessa tämän suurenmoisen Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon yleiskonferenssin viidessä kokouksessa. Meille on opetettu, "miten [meidän] on noudatettava [Herran] lain ja käskyjen kohtia"1, ja olemme tulleet "pyhitetyksi sen kautta, minkä [olemme] saaneet".2
Nyt on aika sitoutua "elämään kaikessa pyhyydessä" Herran edessä.3 Toisin sanoen meidän on tarpeen tämän konferenssin pohjalta päättää selvistä toimenpiteistä saadaksemme aikaan tarvittavia muutoksia elämässämme. Tätä toimintaa kutsutaan uskoksi, ja muutokset ovat parannuksentekoa. Näitä kahta periaatetta seuraavat aina siunaukset. Jos emme toimi nopeasti, niin juuri se seikka, joka olisi voinut pyhittää meidät, saattaa koitua tuomioksemme.
Tänään on lepopäivä. Se ei pääty, kun me lähdemme tästä kokouksesta. Se ei pääty, jos joku soittaa puhelimella tai koputtaa ovellemme ja pyytää meitä ulos pelaamaan, lähtemään ajelulle, katsomaan peliä tai lähtemään ostoksille. Se ei pääty siksi, että olemme lomalla tai joku on meillä kylässä, olipa hän sitten jäsen tai ei.
Herra on antanut käskyn: "Lähtekää pois jumalattomien keskeltä. Pelastakaa itsenne. Olkaa puhtaat, te Herran aseenkantajat."4 Yksi ratkaiseva tekijä tämän käskyn noudattamisessa on seuraava: "Muista pyhittää lepopäivä."5
Lepopäivä kestää koko päivän! Ilmoituksessa "erityisesti Siionin pyhiä varten"6 Herra sanoo, että sapatti annettiin, jotta me voisimme varjella itsemme, "niin ettei maailma saastuta".7 Se on päivä, jolloin nautimme sakramentin ja omistamme hartautemme Korkeimmalle8, se on paaston ja rukouksen päivä9, se on päivä, jolloin uhraamme aikamme, kykymme ja varamme Jumalamme ja lähimmäistemme palvelukseen10 ja päivä, jolloin tunnustamme syntimme veljillemme ja Herran edessä.11 Se on myös oivallinen päivä maksaa kymmenyksemme ja paastouhrimme ja se on päivä, jolle on tunnusomaista niiden pyrkimysten ja nautintojen vilpitön uhraaminen, jotka ovat maailmasta. Se on sapatin liiton pitämisen päivä12, se on ilon ja rukouksen päivä13, se on päivä, jolloin olemme "iloisin sydämin ja kasvoin".14
Jesaja lupasi: "Jos et aja omia etujasi minun pyhänä päivänäni, jos nimität sapattia ilon päiväksi, jos kunnioitat sitä niin, ettet aja omia etujasi, silloin saat iloita Herrasta".15
On selvää, että huomiomme kiinnittyy Herran tahdon tekemiseen eikä työnteon jatkamiseen eikä lihallisten halujemme tyydyttämiseen huvittelemalla tai vetelehtimällä.
Profeetta Spencer W. Kimball on neuvonut: "Sapatti on pyhä päivä, jolloin tulee tehdä sitä, mikä on otollista ja pyhää. Pidättyminen työstä ja huvituksista on tärkeätä, mutta se ei riitä. Sapatti vaatii rakentavia ajatuksia ja tekoja, ja jos ihminen vain vetelehtii mitään tekemättä sapattina, hän rikkoo sen.
Sapattia noudattaakseen ihmisten tulee olla polvillaan rukouksessa, valmistaa oppiaiheita, tutkia evankeliumia, mietiskellä, käydä katsomassa sairaita ja ahdistettuja, nukkua, lukea korkeatasoisia kirjoituksia ja käydä sinä päivänä kaikissa kokouksissa, joissa hänen odotetaan olevan mukana. Näiden kaikkien sopivien toimintojen tekemättä jättäminen on laiminlyönnin rikkomus."16
Rakas profeettamme Gordon B. Hinckley on luvannut: "Jos teillä on minkäänlaisia epäilyksiä sapatinpäivän pyhittämisen viisaudesta tai jumalallisuudesta, pysykää kotona ja kootkaa perheenne ympärillenne, opettakaa heille evankeliumia, nauttikaa yhdessäolosta sapatinpäivänä, tulkaa kokouksiinne, osallistukaa. Tulette tuntemaan, että sapatin periaate on tosi periaate, joka tuo mukanaan suuria siunauksia."17
Jeesus opetti: "Sapatti on ihmistä varten."18 Mitä se tarkoittaa? Se tarkoittaa, että jos haluaa sitä iloa ja onnea, mitä evankeliumi lupaa, on tuona päivänä uhrattava maailma, pantava työt syrjään, mikäli mahdollista, ja pidettävä sapatinpäivän iankaikkinen liitto. Herra on käskenyt: "Sukupolvesta toiseen israelilaiset [joihin kuuluvat kaikki myöhempien aikojen pyhät] viettäkööt sapattia. Se on heidän ikuinen velvollisuutensa. Pysyköön sapatti ikuisesti merkkinä liitosta, jonka olen teidän kanssanne tehnyt."19
Kaikkien maailman ihmisten joukossa myöhempien aikojen pyhien tulee olla joka viikko esimerkkinä tämän säädetyn päivän pyhittämisestä. Herra on sanonut: "Ellette te noudata Jumalan tahtoa paljon paremmin kuin lainopettajat ja fariseukset, te ette pääse taivasten valtakuntaan."20
Aina tähän päivään saakka "sapatinpäivän pyhittäminen on säilynyt suurena koetinkivenä, joka erottaa vanhurskaat ihmiset maailmallisista ja jumalattomista", on vanhin Bruce R. McConkie sanonut.21
Herran lupaukset niille, jotka pyhittävät sapatinpäivän, ovat pyhissä kirjoituksissa niin suurenmoisen selkeät, että voi vain kysyä: "Miksi kukaan heittäisi menemään sellaisia siunauksia maailman alhaisten, hetkellisten nautintojen vuoksi?" Kuulkaa jälleen Jehovan sanoja niiden vyöryessä Siinain vuorelta: "Pitäkää kunniassa sapatti ja määräykset, jotka olen siitä antanut. Pelätkää ja kunnioittakaa minun pyhäkköäni. Minä olen Herra.
Jos te elätte minun säädöksieni mukaan ja noudatatte minun käskyjäni,
minä annan teille sateet ajallaan, ja maa tuottaa niin paljon satoa.
Teillä on syötävää yllin kyllin, ja te saatte asua turvallisesti maassanne.
Minä annan maahanne rauhan, eivätkä viholliset pääse tuhoamaan maata.
Minä katson teidän puoleenne, teen teidät hedelmällisiksi. Minä pidän voimassa teille antamani lupaukset.
Minä pystytän asumukseni [eli temppelini] teidän keskellenne,
[ja] vaellan teidän mukananne ja olen teidän Jumalanne, ja te olette minun kansani."22
Minä rakastan lepopäivää! Se on ollut siunauksena perheelleni lukemattomin tavoin. Omakohtaisesta kokemuksesta todistan, että Herran käskyt ovat "vakaat ja todet".23
Tiedän, että olette onnellisempia, teillä on suurempi rauha ja että elämäänne tulee iloa, kun koette niitä ihmeitä, joita jokainen yksilö ja perhe, joka tekevät uhrauksen tämän iankaikkisen liiton pitämiseksi, saavat osakseen.
Rakastan Herraamme ja Vapahtajaamme. Tiedän, että Hän elää ja että tämä on Hänen kirkkonsa ja valtakuntansa maan päällä. Tiedän, että Hän on samanaikaisesti sekä oikeudenmukainen että armollinen Jumala, joka rakastaa lapsiaan lempeän ja rakastavan Isän koko hellyydellä. Uhratkaamme me puolestamme "Herralle, [meidän Jumalallemme], uhri vanhurskaudessa, särjetty sydän ja murtunut mieli".24 Tätä rukoilen Jeesuksen Kristuksen nimessä. Aamen.
VIITTEET
1. LK 43:8.
2. LK 43:9.
3. LK 43:9.
4. LK 38:42.
5. 2. Moos. 20:8.
6. LK 59, johdanto.
7. LK 59:9.
8. Ks. LK 59:10.
9. Ks. LK 59:14.
10. LK 59:12; kohdassa sanotaan: "tuot uhrilahjasi Korkeimmalle", mikä tarkoittaa ajan, kykyjen tai varojen uhraamista.
11. Ks. LK 59:12.
12. Ks. LK 59:12.
13. Ks. LK 59:14.
14. LK 59:15.
15. Jes. 58:1314.
16. Anteeksiantamuksen ihme, 1978, s. 96.
17. Teachings of Gordon B. Hinckley, 1997, s. 559.
18. Mark. 2:27.
19. 2. Moos. 31:1617.
20. Matt. 5:20.
21. Mormon Doctrine, 2. laitos, 1966, s. 658.
22. 3. Moos. 26:212.
23. LK 71:11.
24. LK 59:8.
Previous
