"Teidän tulee ottaa vastaan hänen sanansa" Vanhin M. Russell Ballard kahdentoista apostolin koorumista "Veljeni ja sisareni, se, että meillä on Jumalan profeetta keskuudessamme, ei ole mikään pikkuasia. Suurenmoisia ja ihmeellisiä ovat ne siunaukset, joita saamme elämäämme kuunnellessamme profeetan kautta saamaamme Herran sanaa." Veljet ja sisaret, onko teille koskaan käynyt niin, että olette ajaneet autossa edestakaisin jonkin kaupungin katuja ja autoa ajava henkilö on väittänyt: "Minä tiedän kyllä, missä se on. Kyllä minä sen vielä löydän"? Lopulta tämä mies pysäyttää auton turhautuneena ja pyytää joltakulta ohjeita. Voin kertoa, että te sisaret olette kokeneet tällaista! Kuinka paljon helpompaa onkaan löytää oikea tie, kun seuraamme sellaisen henkilön ohjeita, joka tietää, kuinka päästä määränpäähämme. Monet meistä saattavat huomata olevansa samanlaisessa tilanteessa kulkiessamme läpi elämän haasteellisten valtaväylien. Nämä ovat vaikeita aikoja, ja maailman kulttuurin ja yhteiskunnan hyvien tapojen, rehellisyyden, suoraselkäisyyden ja moitteettomuuden maamerkit muuttuvat jatkuvasti. Juuri kun luulemme tietävämme tien onneen ja rauhaan, esiin nousee jokin uusi ideologia, joka saattaa johtaa meidät polulle, joka vain lisää hämmennystämme ja syventää epätoivoamme. Sellaisina hetkinä saatamme hyvinkin kysyä: "Onko olemassa mitään yksittäistä selkeää, puhdasta, objektiivista tahoa, johon voisimme aina luottaa? Onko sellaista tahoa, joka antaisi meille aina selkeät ohjeet löytääksemme oikean tien nykyisessä levottomassa maailmassa?" Vastaus on kyllä. Tämä taho on elävän profeetan ja apostolien sanat. Kun Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko perustettiin 171 vuotta sitten tässä kuussa, Herra antoi kirkon jäsenille profeettansa Joseph Smith nuoremman kautta ilmoituksen. Puhuessaan kirkon presidentistä Vapahtaja kehotti kirkon jäseniä: "Ota vaarin kaikista hänen sanoistaan ja käskyistään, joita hän sinulle antaa sen mukaan kuin hän niitä saa, vaeltaen kaikessa pyhyydessä minun edessäni. Sillä teidän tulee ottaa vastaan hänen sanansa, niin kuin ne olisivat minun omasta suustani, kaikessa kärsivällisyydessä ja uskossa." (LK 21:4–5.) Sitten Herra antoi suurenmoisen lupauksen niille, jotka ovat kuuliaisia: "Sillä jos te teette näin, helvetin portit eivät teitä voita, ja Herra Jumala on hajottava pimeyden vallat teidän edestänne ja saattava taivaat järkkymään teidän parhaaksenne ja hänen nimensä kunniaksi" (LK 21:6). Puolitoista vuotta myöhemmin Herra lisäsi tähän merkittävään lupaukseen tämän ankaran varoituksen: "Ja Herran käsivarsi ilmoitetaan; ja päivä tulee jolloin ne, jotka eivät tahdo kuulla Herran ääntä eivätkä hänen palvelijoidensa ääntä eivätkä ota vaarin profeettain eivätkä apostolien sanoista, hävitetään kansasta" (LK 1:14). "Minkä minä, Herra, olen puhunut, sen olen puhunut, eikä minun tarvitse puolustella puhettani; ja vaikka taivaat ja maa katoavat, minun sanani ei koskaan katoa, vaan täyttyy kaikki, olipa se sitten puhuttu minun omalla äänelläni tai minun palvelijoitteni äänellä" (LK 1:38). Veljeni ja sisareni, se, että meillä on Jumalan profeetta keskuudessamme, ei ole mikään pikkuasia. Suurenmoisia ja ihmeellisiä ovat ne siunaukset, joita saamme elämäämme kuunnellessamme profeetan kautta saamaamme Herran sanaa. Samalla tietomme siitä, että presidentti Gordon B. Hinckley on Jumalan profeetta, asettaa harteillemme vastuun. Kun kuulemme Herran neuvoja, jotka ilmaistaan kirkon presidentin sanojen välityksellä, meidän reaktiomme tulisi olla varma ja viivyttelemätön. Historia on osoittanut, että saamme osaksemme turvallisuutta, rauhaa, menestystä ja onnea vastatessamme profeetan neuvoon entisaikojen Nefin tavoin: "Minä menen ja teen, mitä Herra on käskenyt" (1. Ne. 3:7). Olemme kuulleet Naamanin kokemuksesta. Hän sairastui spitaaliin ja otti lopulta yhteyttä profeetta Elisaan, ja hänelle annettiin ohje: "Mene Jordanille ja peseydy siellä seitsemästi. Silloin ihosi palaa entiselleen, ja olet taas puhdas ja terve" (2. Kun. 5:10). Aluksi Naaman ei halunnut seurata Elisan neuvoa. Hän ei kyennyt ymmärtämään sitä, mitä häntä oli pyydetty tekemään – peseytymään seitsemän kertaa Jordanvirrassa. Toisin sanoen hänen ylpeytensä ja itsepäisyytensä estivät häntä saamasta siunausta Herralta tämän profeetan kautta. Onneksi hän lopulta meni Jordanille ja kastautui joessa seitsemän kertaa "niin kuin Jumalan mies oli määrännyt. Silloin hänen ihonsa tuli lapsen ihon kaltaiseksi, ja hän oli taas puhdas." (2. Kun. 5:14.) Kuinka nöyräksi tekevä kokemus Naamanille on varmasti ollut se, kun hän on oivaltanut, kuinka vähällä hän oli antaa oman ylpeytensä ja haluttomuutensa kuunnella profeetan neuvoa estää häntä saamasta niin suurenmoista, puhdistavaa siunausta. Ja kuinka nöyräksi tekevä kokemus meille on pohtia, kuinka monet meistä saattaisivat menettää suurenmoisia luvattuja siunauksia, koska emme kuuntele emmekä sitten tee niitä suhteellisen yksinkertaisia asioita, joita profeettamme kehottaa meitä tekemään nykyään. Esimerkiksi viime vuonna presidentti Hinckley piti kolme tärkeää puhetta perheiden ja varsinkin kirkon nuorten sekä nuorten aikuisten vahvistamisesta. Ensiksi hän puhui aiheesta hyvin suoraan äideille lokakuun yleisessä Apuyhdistyksen kokouksessa. Sitten hän puhui isille ja pappeusjohtajille yleiskonferenssin pappeuskokouksessa. Muistatteko, isät? Hän muistutti teitä vanhempia: "Olette yhdessä taivaallisen Isämme kanssa antaneet kuolevaisuuden kokemuksen Hänen pojilleen ja tyttärilleen. He ovat Hänen lapsiaan ja he ovat teidän lapsianne, teidän lihaanne, ja Hän pitää teitä vastuullisina heistä." ("Suurin haasteesi, äiti", Liahona, tammikuu 2001, s. 113.) Ja sitten viime marraskuussa presidentti Hinckley puhui tältä samalta puhujankorokkeelta kirkon kaikille nuorille. Sydämellisessä opetuksessaan, joka säilyy mielessä kauan, hän antoi kirkon nuorille haasteen asettaa itselleen kiitollisuuteen, etevyyteen, puhtauteen, uskollisuuteen, nöyryyteen ja rukoukseen liittyviä tavoitteita. Nämä kuusi "oppiainetta", joiksi presidentti Hinckley niitä kutsui, ovat ihanat mittapuut kaikille myöhempien aikojen pyhille. Hän toisti nämä periaatteet nuorille naisille heidän kokouksessaan viime viikolla, ja uskon, että ne koskevat isiä ja äitejä aivan yhtä paljon kuin nuoria sekä nuoria yksinäisiä aikuisia. Vanhempina ja nuorten aikuisjohtajina me emme voi odottaa nuortemme ottavan sydämenasiakseen niitä asioita, joita profeetta puhuu heille, jos me itse osoitamme omahyväistä asennetta niitä Hänen neuvojaan kohtaan, jotka on annettu omassa elämässämme. On merkittävää muistaa, että presidentti Hinckley rukoili Herraa nuortemme puolesta. Hän sanoi: "Haluan teidän tietävän, että olen polvillani pyytänyt Herraa siunaamaan minua voimalla ja kyvyllä sekä sellaisella puhetavalla, joka tavoittaa sydämenne" ("Profeetan neuvoja nuorille ja rukous heidän puolestaan", Liahona, huhtikuu 2001, s. 30). Pappeuskokouksessa presidentti Hinckley sanoi: "Toivon, että [poikanne ja tyttärenne] voivat jakaa taakkansa teidän, isiensä ja äitiensä, kanssa. Toivon, että te kuuntelette, olette kärsivällisiä ja ymmärtäväisiä ja että te vedätte heidät lähellenne ja lohdutatte sekä tuette heitä heidän yksinäisyydessään. Rukoilkaa ohjausta. Rukoilkaa kärsivällisyyttä. Rukoilkaa voimaa rakastaa silloinkin, kun rikos on ehkä ollut vakava. Rukoilkaa ymmärtämystä ja ystävällisyyttä ja ennen kaikkea viisautta ja innoitusta." ("Runsas on lastesi onni ja rauha", Liahona, tammikuu 2001, s. 67.) Olemmeko me tutkineet profeetan neuvoja ja tunnistaneet ne asiat, joita meidän tulee välttää tai jotka meidän tulee tehdä toisin? Tunnen erään seitsemäntoistavuotiaan, joka juuri ennen profeetan puhetta oli käynyt laitattamassa korviinsa toiset reiät. Hän palasi takkavalkeaillasta kotiin, otti pois toisen korvakoruparin ja sanoi yksinkertaisesti vanhemmilleen: "Jos presidentti Hinckley sanoo, että meidän tulee käyttää vain yhtä korvakoruparia, se riittää minulle." Tämän nuoren naisen kohdalla kahden korvakoruparin käyttämisellä saattaa olla iankaikkisia seurauksia tai sitten ei, mutta hänen halukkuudellaan seurata profeettaa sen sijaan varmasti on. Ja jos hän tottelee profeettaa nyt jossakin suhteellisen yksinkertaisessa asiassa, niin kuinka paljon helpompaa hänen onkaan seurata profeettaa silloin, kun kysymyksessä ovat suuremmat asiat. Kuuntelemmeko me, veljet ja sisaret? Kuulemmeko me ne sanat, joita profeetta lausuu meille vanhemmille, nuorten johtajille ja nuorille? Vai sallimmeko itsemme sokaistua, kuten Naaman alussa, sen ylpeyden ja itsepäisyyden vuoksi, joka saattaisi estää meitä saamasta niitä siunauksia, jotka tulevat Jumalan profeetan opetusten seuraamisesta? Annan teille tänään lupauksen. Se on yksinkertainen lupaus, mutta se on totta. Jos kuuntelette elävää profeettaa ja apostoleja sekä otatte vaarin meidän neuvoistamme, te ette joudu harhaan. Veljeni ja sisareni sekä kirkon nuoret, pyydän teitä, älkää jättäkö käyttämättä tilaisuutta kerääntyä yhdessä perheenä keskustelemaan presidentti Hinckleyn antamista neuvoista. Vanhemmat, opettakaa toisianne ja lapsianne perheilloissa ja perheneuvoston kokouksissa. Johtajat, tuntekaa nämä periaatteet ja opettakaa niitä oppitunneilla ja ohjekokouksissa, ja keskustelkaa seurakuntaneuvoston sekä vaarnan neuvoston kokouksissa siitä, kuinka voitte siunata jäsentemme elämää, niin nuorten kuin vanhempienkin. Kaikki kolme presidentti Hinckleyn puhetta samoin kuin hänen neuvonantajiensa sanomat nuorille on julkaistu Liahonassa. Nyt on saatavilla kuvanauha "Presidentti Gordon B. Hinckley puhuu vanhemmille ja nuorille", ja se on suurenmoinen lähde perheiltoihin sekä piispan keskusteluihin nuorten kanssa. Piispat, me emme lähettäneet tätä teille, jotta se lojuisi teidän kaapissanne. Voisitteko huolehtia siitä, että seurakuntanne nuoret kuuntelevat sen uudelleen ja ymmärtävät ja sitoutuvat elämään niin kuin kirkon presidentti on opastanut? Puhun nyt suoraan kirkon nuorille tästä tärkeästä profeetan seuraamista koskevasta aiheesta. Matkustaessani kaikkialla kirkossa näiden muutamien viime kuukausien aikana olen huomannut, että monet teistä seuraavat innolla profeetan neuvoja. Monet teistä ovat jo tehneet päätöksen tehdä ulkoisesta olemuksestaan entistäkin moitteettomamman. Monet teistä pyrkivät uutterammin välttämään pahan puhumista, valitsemaan ystävänsä viisaasti, pysymään erossa pornografiasta ja huumeista, olemaan osallistumatta vastenmielisiin konsertteihin ja vaarallisiin juhliin, kunnioittamaan omaa kehoanne ja pitämään itsenne moraalisesti puhtaana kaikin tavoin. Niille teistä, jotka ette ole vielä kuunnelleet – kehotan teitä olemaan halveksimatta kirkon presidentin neuvoja. Hän on puhunut teille suorasukaisesti. Tutkikaa hänen sanojaan ja pyrkikää noudattamaan niitä. Ne ovat todet ja tulevat Jumalalta. Rohkaisemme teitä, joiden tarvitsee tehdä parannus, kulkemaan eteenpäin uskossa ja tulemaan puhtaiksi Herran edessä. Jokainen teistä on nyt valmistautumassa tulemaan kirkon johtajaksi tulevaisuudessa, ja haluamme teidän olevan puhtaita ja uskollisia ja totisia Herralle. Älkää koskaan unohtako, miltä tuntui kuunnella, kun presidentti Hinckley rukoili teidän puolestanne. Tunsitteko, kuinka kallisarvoisia te olette, kun hän rukoili: "Siunaa heitä niin, että he vaeltavat otollisella tavalla Sinun edessäsi rakkaina poikinasi ja tyttärinäsi. Jokainen heistä on Sinun lapsesi, joka kykenee tekemään suuria ja jaloja tekoja." ("Profeetan neuvoja nuorille ja rukous heidän puolestaan", s. 41). Rakkaat veljeni ja sisareni, pyydän teitä kiinnittämään huomiota niihin asioihin, joita kirkon johtajat ovat opettaneet tämän yleiskonferenssin aikana. Soveltakaa käytäntöön niitä opetuksia, jotka voivat auttaa teitä ja perhettänne. Tuokaamme kaikki – perheemme olosuhteista riippumatta – kotiimme profeettojen ja apostolien opetukset vahvistaaksemme keskinäisiä suhteitamme sekä suhdettamme taivaalliseen Isäämme ja Herraan Jeesukseen Kristukseen. Lupaan teille Herran nimessä, että jos te kuuntelette – ette ainoastaan korvillanne vaan myös sydämellänne – niin Pyhä Henki ilmoittaa teille totuuden niistä sanomista, joita presidentti Hinckley, hänen neuvonantajansa, apostolit ja muut kirkon johtajat ovat esittäneet. Henki innoittaa teitä tietämään, mitä teidän tulee tehdä yksilöinä ja perheinä seurataksenne meidän neuvojamme, jotta todistuksenne vahvistuisi ja jotta teillä voisi olla rauhaa ja iloa. Veljeni ja sisareni, todistan teille, että Jeesuksen Kristuksen iankaikkisen evankeliumin täyteys on palautettu maan päälle profeetta Joseph Smithin kautta. Meitä on tänä päivänä siunattu siten, että meitä johtaa Jumalan profeetta, presidentti Gordon B. Hinckley. Nöyrä rukoukseni on, että me kuuntelisimme ja sitten tekisimme ne asiat, joita hän meille opettaa. Jeesuksen Kristuksen nimessä. Aamen.