Perehdyttäminen Vanhin Ned B. Roueché seitsemänkymmenen koorumista Tiedän, mitä merkitsee, että ihmisellä on ystävä ja tehtävä ja että häntä "ravitaan Jumalan hyvällä sanalla". Rakkaat veljeni, nöyränä tästä mahdollisuudesta pyydän, että sisällytätte minut uskon rukouksiinne. Henki siunatkoon ja opastakoon meitä kuulemaan ja tuntemaan tänä iltana. Monta vuotta sitten sain puhelun, joka muuttaisi elämäni, iankaikkisen elämäni. Eräs hyvä sisar seurakunnastani soitti ja pyysi minua esittämään tanssinumeron nuorten toimintaillassa, joka oli määrä pitää parin viikon kuluttua. Tanssi oli harrastukseni, ja opiskelin seuratanssia eräässä studiossa Salt Lake Cityssä. En ollut milloinkaan aikaisemmin ollut NVK:n nuorten tansseissa, ja otin esiintymiskutsun innokkaasti vastaan. Partnerini ja minä saavuimme määräiltana, ja meitä tervehdittiin lämpimästi. Yllätyksekseni sain tietää, että me olimme ohjelman ainoat esiintyjät. Se oli jännittävä kokemus, ja todella nautin illasta. Seuraavana sunnuntaiaamuna päätin mennä kirkkoon seurakunnassamme ensimmäistä kertaa sen jälkeen kun minut oli asetettu diakoniksi. Kukaan perheeni jäsenistä ei tuolloin ollut aktiivinen. Ihmiset ottivat minut lämpimästi vastaan, ja he osoittivat aitoa ystävyyttä ja huolenpitoa. Nämä kokemukset saivat minut lähtemään tielle kohti aktiivisuutta ja palvelua kirkossa, joka on ollut minulle ilona kautta vuosien. Aaronin pappeuden seniorikomitea, kuten sitä silloin kutsuttiin, oli ryhmä veljiä, jotka työskentelivät sellaisten miesten kanssa, jotka olivat tavallista vanhempia Aaronin pappeuden haltijoita. He olivat aivan tavallisia miehiä, jotka tekivät sitä, mitä Herra halusi heidän tekevän. He ottivat minut siipiensä suojaan, ja meistä tuli hyviä ystäviä. Eräs suurenmoinen kotiin palannut lähetyssaarnaaja oli luokkamme opettaja. Hän opetti evankeliumin perusteita ja auttoi minua valmistautumaan lähetystyöhön. Tähän samaan aikaan minua pyydettiin auttamaan seurakunnan tanssinopetuksessa, mikä antoi minulle tunteen, että minua tarvittiin, ja se antoi minulle myös tehtävän. Seuraavat viisitoista kuukautta menivät kuin lentäen ja täyttivät minut kasvulla ja onnella, kun edistyin. Pian sain kutsun palvella lähetystyössä Meksikossa. Opin nopeasti rakastamaan kieltä, maata ja sen asukkaita. Sanoman levittäminen Jeesuksen Kristuksen palautetusta evankeliumista antoi minulle perustan, jonka varaan saatoin rakentaa lopun elämäni. Tiedän, mitä merkitsee, että ihmisellä on ystävä ja tehtävä ja että häntä "ravitaan Jumalan hyvällä sanalla". On monia, jotka eivät ymmärrä, mitä heidän elämästään puuttuu ja jotka isoavat niitä lempeitä tunteita, jotka tulevat Vapahtajamme rakkauden tuntemisesta. He ovat hyviä ihmisiä, jotka ovat ikään kuin unessa odottaen , että "hyvän sanoman" tuojat herättävät heidän sielunsa. On ihmisiä, jotka katsovat meitä, seuraavat meidän esimerkkiämme ja sanovat: "Pidän näkemästäni. Kuinka voisin päästä mukaan?" Kehotan teitä pappeusveljiä, nuoria ja vanhoja, katsomaan ympärillenne, etsimään vähemmän aktiivisia ja kirkkoon kuulumattomia ja ojentamaan heille ystävyyden lämpimän käden. Pyytäkää heitä mukaanne. Olkaa heidän ystäviään, niin teillä on vaikutusta ja voitte siunata heidän elämäänsä tulevien sukupolvien ajan. "Muistakaa, että sielut ovat kallisarvoiset Jumalan silmissä. Sillä katso, Herra, teidän Lunastajanne, kärsi kuoleman lihassa; hän siis kärsi kaikkien ihmisten vaivan, jotta kaikki ihmiset voisivat tehdä parannuksen ja tulla hänen tykönsä. Ja hän on noussut kuolleista voidakseen johdattaa kaikki ihmiset tykönsä, jos he tekevät parannuksen. Ja kuinka suuri onkaan hänen ilonsa sielusta, joka tekee parannuksen."1 Ja saanen lisätä tämän Hänen suurenmoisen lupauksensa: "Katso, sille, joka on tehnyt parannuksen synneistään, annetaan anteeksi, enkä minä, Herra, niitä enää muista."2 Kohdistakaamme tänä pääsiäisen aikana, jolloin vietämme Hänen ylösnousemuksensa juhlaa, huomiomme siihen hintaan, jonka Hän niin auliisti maksoi kaikkien niiden puolesta, jotka seuraavat Häntä ja tekevät Hänen tahtonsa mukaan. Kutsun kaikkia tulemaan ja nauttimaan näistä Jeesuksen Kristuksen palautetun evankeliumin täyteyden suurista siunauksista. Heittäkäämme syrjään ihmisten perimätiedot, kaikki asiat, jotka sotkevat elämämme ja johdattavat meidät varoen pois oikealta tieltä,3 kuten Moroni sitä kutsui, ja ylentäkäämme sydämemme Hänen luokseen, joka on lunastanut meidät, nimittäin Jeesuksen Kristuksen, Vapahtajamme luokse, ja seuratkaamme Häntä. Kuunnelkaa sydämenne tunteita ja noudattakaa sen kuiskauksia, kun kuulette tämän konferenssin sanoman. Teitä opetetaan korkeudesta, ja te saatte vastauksia rukouksiinne. Menkäämme suuren innostuksen vallassa maailmaan auttamaan niitä, jotka ovat avun tarpeessa, ja tuokaamme sieluja Hänen luokseen, jotta heitä voidaan ravita, vaalia Hänen hyvällä sanallaan ja he voisivat tuntea Hänen lempeän rakkautensa. "Olet saava lyhteitä kuormaksi hartioillesi, sillä työmies on palkkansa ansainnut,"4 ja moni sydän riemuitsee. Tuona iltana niin kauan sitten, kun minua pyydettiin käyttämään kykyäni, ovi avautui suurenmoiseen uuteen maailmaan, jossa oli ystäviä ja kirkon toimintaa. Olen kiitollinen niille, jotka ojensivat ystävyyden lämpimän käden, kutsuivat minut mukaan, ravitsivat minua ja siunasivat elämääni. Todistan teille, että Jeesus on Kristus, meidän Vapahtajamme ja Lunastajamme. Tämä on Hänen kirkkonsa, Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko. Jeesuksen Kristuksen nimessä. Aamen. VIITTEET 1. LK 18:10­13. 2. LK 58:42. 3. Ks. Moro. 6:4. 4. LK 31:5.