Olemme Jumalan lapsia Vanhin Russell M. Nelson kahdentoista apostolin koorumista Keitä me olemme? Me olemme Jumalan lapsia. Meidän mahdollisuutemme ovat rajattomat. Meidän perintömme on pyhä. Näin hiljattain nuoria miehiä, jotka herättivät huomiota äärimmäisyyksiin menevällä pukeutumis- ja hiustyylillään. Yksi heistä sanoi jotakin paljonpuhuvaa: "Yritän saada selville, kuka minä oikein olen." Tämä tapahtui sen jälkeen, kun olin tullut kirkon kokouksesta, jossa Alkeisyhdistyksen lapset olivat laulaneet: "Oon lapsi Jumalan."1 Tuollaiset vastakohtaiset kokemukset osoittavat korostetusti, kuinka tärkeää on tietää, että me olemme kirjaimellisesti Jumalan lapsia. Me olemme kaksinaisia olentoja. Jokainen sielu koostuu ruumiista ja hengestä,2 jotka kumpainenkin ovat lähtöisin Jumalasta. Kun ymmärrämme hyvin ruumista ja henkeä, ajatuksemme ja tekomme muuttuvat pysyvästi. RUUMIS Fyysisen ruumiimme ihmettä ei osata aina arvostaa. Kukapa ei olisi kohdannut alhaisen itsetunnon tunteita ruumiinrakenteen tai ulkomuodon tähden. Monet ihmiset toivovat, että heidän ruumiinsa olisi enemmän heidän mieleisensä. Suoratukkaiset haluavat kiharat hiukset, ja kiharahiuksiset haluavat suoran tukan. Toisinaan jotkut naiset, jotka uskovat, että "miehet pitävät vaaleaveriköistä", värjäävät tukkansa vaaleaksi. Teidän ruumiinne luonnollisine lahjoineen on suurenmoinen Jumalan luomus.3 Se on lihasta rakennettu maja ­ henkenne temppeli.4 Ruumiinne tarkastelu vahvistaa, että sen on muovannut Jumala. Se alkaa kehittyä kahden sukusolun yhdistymisestä, joista toinen on äidiltä ja toinen isältä. Yhdessä nämä kaksi solua sisältävät kaiken uuden yksilön perinnöllisen informaation, joka on tallennettu niin pieneen tilaan, ettei sitä voi paljaalla silmällä nähdä. Yhdessä solussa yhdistyvät kumpaiseltakin vanhemmalta saadut 23 kromosomia. Nämä kromosomit sisältävät tuhansia geenejä, jotka määräävät kaikki syntymättömän henkilön fyysiset ominaisuudet. Noin 22 vuorokautta näiden kahden solun yhtymisestä pieni sydän alkaa sykkiä. 26 päivän päästä veri alkaa kiertää. Solut lisääntyvät ja jakautuvat. Toisista tulee näkevät silmät, toisista kuulevat korvat. Jokainen elin on ihmeellinen lahja Jumalalta. Silmässä on itsestään tarkentuva linssi. Hermot ja lihakset hallitsevat kahta erillistä silmää, niin että syntyy yksi kolmiulotteinen kuva. Silmät ovat yhteydessä aivoihin, jotka tallentavat sen, mitä silmät näkevät. Ei tarvita johtoja eikä paristoja. Kumpainenkin korva on yhdistetty pienikokoiseen elimeen, joka muuttaa ääniaallot kuultaviksi ääniksi. Tärykalvo välittää värähtelyt. Pienen pienet kuuloluut vahvistavat äänen värähtelyt ja välittävät signaalin hermojen kautta aivoihin, jotka aistivat ja muistavat äänet. Sydän on uskomaton pumppu. Siinä on neljä hienorakenteista läppää, jotka säätelevät veren virtaussuuntaa. Nämä läpät avautuvat ja sulkeutuvat yli 100 000 kertaa päivässä ­ 36 miljoonaa kertaa vuodessa. Silti ne kykenevät kestämään tätä stressiä miltei loputtomiin, elleivät ne muutu taudin vuoksi. Mikään tähän päivään mennessä kehitetty ihmisen valmistama materiaali ei voi rikkoutumatta toimia niin säännöllisesti ja niin pitkään. Aikuisen ihmisen sydän pumppaa joka päivä nestettä niin paljon, että sillä voisi täyttää 2 000 gallonan5 astian. Työmäärä vastaa aikuisen miehen6 nostamista Empire State Buildingin huipulle, samalla kun energiaa kuluu vain neljä wattia. Sydämen yläpinnalla on sähköinen generaattori, joka välittää energiaa erityisiä johtoja pitkin saaden lukemattomat lihassäikeet toimimaan yhdessä. Paljon voitaisiin sanoa jokaisesta muustakin kallisarvoisesta ruumiin elimestä. Ne toimivat suurenmoisella tavalla, jonka kuvaamiseen aikani eikä kykyni eivät riitä. Ruumiin muut ominaisuudet ovat yhtä hämmästyttäviä vaikkakaan eivät yhtä ilmeisiä. Ne muodostavat esimerkiksi varajärjestelmiä. Jokaisen parillisen elimen varalla on heti käyttökelpoinen toinen elin. Ainoilla elimillä kuten aivoilla, sydämellä ja maksalla on kaksi kanavaa, joista ne saavat ravitsevaa verta. Tämä rakenne suojelee elintä, mikäli toinen kanava vaurioituisi. Ajatelkaapa ruumiin puolustusjärjestelmää. Välttyäkseen vahingoilta ruumis aistii kipua. Tulehdukseen se reagoi muodostamalla vasta-aineita. Ne eivät ainoastaan osallistu taisteluun senhetkisen ongelman voittamiseksi, vaan ne jäävät myös vahvistamaan vastustuskykyä tulevia tulehduksia vastaan. Kerran huomioni kiinnitettiin kolmivuotiaisiin lapsiin, jotka olivat juoneet vettä katuojasta. Heidän saamiensa bakteerien määrä oli varmasti lukematon, mutta yksikään noista lapsista ei sairastunut. Niin pian kuin likainen vesi pääsi kuhunkin pieneen mahaan, sen suolahappo alkoi käsitellä vettä ja suojeli lapsen henkeä. Iho suojelee. Se myös varoittaa vammoista, joita liika kylmyys tai kuumuus voisivat aiheuttaa. Se lähettää jopa merkkejä, jotka osoittavat muualla olevia ongelmia. Kuumeisen ihmisen iho hikoilee. Pelästyneen ihmisen iho kalpenee. Häpeästä iho punehtuu. Ruumis korjaa itse itseään. Katkenneet luut eheytyvät ja vahvistuvat uudestaan. Ihon haavat paranevat itsestään. Verenkierron vuoto voi tukkeutua itsestään. Ruumis uudistaa omat vanhentuneet solunsa. Esimerkiksi punainen verisolu elää keskimäärin noin 120 päivää. Sitten se korvautuu juuri syntyneellä solulla. Ruumis säätelee omia elintärkeitä aineitaan. Välttämättömiä aineita ja kemikaalien koostumusta säädellään jatkuvasti. Ja ympäristön lämpötilan vaihteluista huolimatta ruumiin lämpötila pysyy tarkoin kapeissa rajoissaan. Jos nämä normaalin toiminnan, puolustusjärjestelmän, korjaamisen, uusiutumisen ja säätelyn ominaisuudet säilyisivät ikuisesti, elämä jatkuisi täällä rajattomasti. Armollisesti Luojamme järjesti ikääntymisen ja muita prosesseja, jotka viimein johtavat fyysiseen kuolemaan. Pidämme kuolemaa usein ennenaikaisena tai murheellisena asiana, mutta kuolema kuuluu elämään niin kuin syntymäkin. Pyhissä kirjoituksissa sanotaan meille, että "ei ollut hyväksi, että ihminen olisi vapautettu tästä ajallisesta kuolemasta, sillä se olisi turmellut suuren autuudensuunnitelman".7 Paluu Jumalan luokse tuosta portista on ilo niille, jotka Häntä rakastavat.8 Kun kuolema vaatii ihmisen parhaassa iässä, meitä lohduttaa tieto, että niitä samoja lakeja, jotka eivät salli elämän säilyvän täällä, käytetään ylösnousemuksen aikaan, kun ruumiille suodaan kuolemattomuus. HENKI Seuraavaksi puhun hengestä. Ennen olemassaoloamme täällä kuolevaisuudessa jokainen henkipoika ja -tytär eli Jumalan luona. Henki on iankaikkinen; se oli olemassa viattomuuden tilassa kuolevaisuutta edeltävässä maailmassa9 ja on olemassa ruumiin kuoltua.10 Henki tekee ruumiin eläväksi ja persoonalliseksi.11 "Kaikki henki on ainetta, mutta jalompaa ja puhtaampaa."12 "Ihmisen henki on hänen olemuksensa kaltainen".13 Jeesus selitti, kun Jaredin veli näki Herran kuolevaisuutta edeltävän ruumiin: "Näetkö, että teidät on luotu minun oman kuvani mukaan? Kaikki ihmiset luotiin alussa minun kuvani mukaan. ­ ­ tämä ruumis, jonka sinä nyt näet, on minun henkeni ruumis, ja ihmisen minä olen luonut henkeni ruumiin mukaan; ja sellaisena kuin minä sinulle ilmestyn hengessä, sellaisena minä kansalleni olen ilmestyvä lihassa."14 Hengen kehityksellä on iankaikkisia seurauksia. Ne ominaisuudet, joiden mukaan meidät tuomitaan jonakin päivänä, ovat hengen ominaisuuksia.15 Niihin kuuluvat rehellisyyden, laupeuden ja rakkauden hyveet sekä muita hyveitä.16 Asumalla ruumiissanne henkenne kykenee kehittymään ja ilmentämään näitä ominaisuuksia teidän iankaikkisen edistymisenne kannalta oleellisilla tavoilla.17 Hengestä ja ruumiista tulee yhteen liitettyinä elävä sielu, joka on ylimaallisen arvokas. Me olemme todellakin Jumalan lapsia ­ fyysisesti ja hengellisesti. FYYSISET RAJOITUKSET Yleensä tuntemattomista syistä jotkut ihmiset syntyvät fyysisesti rajoittuneina. Jotkin ruumiin osat voivat olla epänormaaleja. Säätelyjärjestelmät saattavat olla epätasapainossa. Ja kaikkien meidän ruumis on alttiina sairaudelle ja kuolemalle. Siitä huolimatta fyysisen ruumiin lahja on mittaamattoman arvokas. Ilman sitä me emme voi saavuttaa ilon täyteyttä.18 Jumalallisen määränpään saavuttamiseen ei tarvita täydellistä ruumista. Itse asiassa eräät suloisimmista hengistä asuvat hauraissa kehyksissä. Ne, joilla on suuria fyysisiä haasteita, saavat usein suurta hengellistä voimaa juuri haasteidensa vuoksi. Sellaiset ihmiset ovat oikeutettuja kaikkiin siunauksiin, joita Jumalalla on varattuna uskollisille ja kuuliaisille lapsilleen.19 Viimein koittaa aika, jolloin jokainen "henki ja ruumis yhdistyvät jälleen täydelliseksi muodoksi; sekä jäsenet että nivelet palautuvat entisellensä".20 Silloin, kiitos Jeesuksen Kristuksen sovituksen, meidät voidaan tehdä täydellisiksi Hänessä.21 HENKILÖKOHTAINEN KÄYTTÄYTYMINEN Kuinka näiden totuuksien pitäisi vaikuttaa meidän henkilökohtaiseen käyttäytymiseemme? Meidän tulisi iloiten tunnustaa Jumala Luojaksemme. Muutoin olisimme yhtä syyllisiä kuin kulhossa uivat kultakalat, tietämättömiä ruokkijansa hyvyydestä. "Ja teidän tulee Hengessä kiittää Jumalaa", Herra sanoi, "jokaisesta siunauksesta, jolla teitä on siunattu."22 Ja me voimme harjoittaa hyveellisyyttä ja pyhyyttä hänen edessään alati.23 Me pidämme ruumistamme omana temppelinämme.24 Emme anna häpäistä emmekä turmella sitä millään tavalla.25 Me tarkkailemme ruokavaliotamme ja harjoitamme liikuntaa fyysisen kuntomme ylläpitämiseksi. Eikö huomiota pitäisi kiinnittää samalla tavalla hengelliseen kuntoon?26 Samoin kuin fyysinen voima vaatii harjoitusta, samoin hengellinenkin voima vaatii ponnistusta. Kaikkein tärkeimpiä hengellisen harjoittelun tapoja on rukous. Se saa aikaan sopusointua Jumalan kanssa ja antaa halun pitää Hänen käskynsä. Rukous on avain viisauteen, hyveeseen ja nöyryyteen. Olemme varovaisia sen suhteen, mitä neuvoa noudatamme. Monet niin kutsutut asiantuntijat antavat neuvoja ruumista varten ­ ajattelematta henkeä. Esimerkiksi jokainen, joka hyväksyy ohjeita, jotka ovat vastoin viisauden sanaa, hylkää ilmoitetun lain, joka tuo fyysisiä ja hengellisiä siunauksia.27 Jotkin lisääntymiselintemme käyttöä koskevat suositukset pohjautuvat täysin ­ ja riittämättömästi ­ fyysisiin näkökohtiin. Kavahtakaa sellaisia yksipuolisia näkemyksiä! Paavali opetti, että "jos elätte luontonne mukaan, te kuolette, mutta jos Hengen avulla kuoletatte syntiset tekonne, te saatte elää".28 Tuo varoitus koskee pornografiaa, joka on voimakkaasti riippuvuutta aiheuttavaa. Pyhien kirjoitusten varoitus on selvä: "Synti ei siis saa hallita teidän kuolevaista ruumistanne, niin että noudatatte sen himoja."29 Aikaa myöten riippuvuudet orjuuttavat sekä ruumista että henkeä. Täydellinen parannus riippuvuudesta saavutetaan parhaiten tässä elämässä, kun meillä vielä on kuolevainen ruumis apunamme. Jumalan lapsina me emme saa antaa ruumiiseemme joutua mitään sellaista, mikä voi turmella sitä. On pyhäinhäväistystä antaa näkö-, tunto- tai kuuloastin tuoda aivoihin epäpuhtaita muistoja. Me vaalimme siveyttämme ja vältämme monenlaisia järjettömiä ja vahingollisia haluja, "jotka syöksevät ihmiset tuhoon ja perikatoon".30 Me kartamme "kaikkea tätä [ja pyrimme] nuhteettomaan elämään, hurskauteen ja uskoon ­ ­ rakkauteen, kestävyyteen ja lempeyteen"31 ­ piirteisiin, jotka rakentavat koko sielua. Keitä me olemme? Me olemme Jumalan lapsia.32 Meidän mahdollisuutemme ovat rajattomat. Meidän perintömme on pyhä. Kunnioittakaamme aina tuota perintöä ­ jokaisessa ajatuksessa ja teossa ­ rukoilen Jeesuksen Kristuksen nimessä. Aamen. VIITTEET 1. Ks. MAP-lauluja, 187. 2. Ks. LK 88:15. 3. Ks. Russell M. Nelson, "The Magnificence of Man", Ensign, tammikuu 1988, s. 64­69. Psalmin kirjoittaja sanoi: "Kun minä katselen taivasta, sinun kättesi työtä, kuuta ja tähtiä, jotka olet asettanut paikoilleen ­ mikä on ihminen! Kuitenkin sinä häntä muistat. ­ ­ Sinä teit hänestä lähes kaltaisesi olennon, seppelöit hänet kunnialla ja kirkkaudella." (Ps. 8:4­6; ks. myös Hepr. 2: 7, 9.) 4. Ks. 1. Kor. 6:19. 5. Noin 7 570 litraa. 6. Painoltaan 150 naulaa (68 kg). 7. Al. 42:8; ks. myös Al. 12:24­27. 8. Psalmin kirjoittaja ilmaisi näkemyksen jumaluudesta: "Kallis on Herran silmissä hänen uskollistensa henki" (Ps. 116:15). 9. Ks. LK 93:38. 10. Ks. Al. 40:11; KH Aabr. 3:18. 11. Ks. Job 32:8. 12. LK 131:7. 13. LK 77:2. 14. Et. 3:15­16. 15. Henki, ei ruumis, on sielun aktiivinen ja vastuullinen osa. Ilman henkeä ruumis on kuollut (ks. Jaak. 2:26). Niinpä henki valitsee hyvän tai pahan ja on viimeisellä tuomiolla tilivelvollinen omista myönteisistä ja kielteisistä ominaisuuksistaan (ks. Al. 40:3­7). 16. Kuten "usko, hyve, ymmärtäväisyys, itsennehillitseminen, kärsivällisyys, veljellinen rakkaus, jumalisuus, yhteinen rakkaus, nöyryys ja ahkeruus" (ks. LK 4:6). 17. Ks. 2. Ne. 2:11­16, 21­26; Moro. 10:33­34. 18. Ks. LK 138:17. 19. Ks. KH Aabr. 3:25­26. 20. Al. 11:43; ks. myös Al. 40:23; Saarn. 12:7; LK 138:17. 21. Ks. Moro. 10:32. 22. LK 46:32. 23. Ks. LK 46:33. 24. Ks. 1. Kor. 3:16. 25. Apostoli Paavali opetti ihmisen ruumiiseen viitaten: "Jos joku turmelee Jumalan temppelin, Jumala saattaa turmioon hänet. Jumalan temppeli on pyhä, ja tämä temppeli olette te." (1. Kor. 3:17.) 26. Ks. 1. Kor. 9:24­27; Hepr. 12:9. 27. Ks. LK 89:18­21; ks. myös Room. 8:6; 2. Ne. 9:38­39; LK 29:34­35. 28. Room. 8:13. 29. Room. 6:12. 30. 1. Tim. 6:9. 31. 1. Tim. 6:11. Jakeessa 12 sanotaan: "Käy uskon jalo kilpailu ja voita omaksesi ikuinen elämä." Se on meidän valintamme. 32. Etsiessäni pyhien kirjoitusten kohtia, jotka viittaavat luomiseen tai muovaamiseen (tai niiden johdoksiin) ja joissa esiintyy sana ihminen, ihmiset, mies tai nainen samassa jakeessa, löysin 55 esimerkkiä, jotka todistavat luomisemme jumalallisuudesta. Yksi näistä edustakoon muita, jotka välittävät saman sanoman: "Ja jumalat pitivät neuvoa keskenänsä ja sanoivat: Astukaamme alas ja muovatkaamme ihminen kuvaksemme, kaltaiseksemme ­ ­. Niin jumalat astuivat alas muodostamaan ihmisen omaksi kuvaksensa, jumalien kuvaksi hänet muovataksensa, mieheksi ja naiseksi muovataksensa heidät." (KH Aabr. 4:26­27.) Päätöksen uskoa luomisen jumalallisuuteen täytyy perustua hengellisille todisteille eikä yksinomaan fyysisille todisteille, sillä "ihminen ei luonnostaan ota vastaan Jumalan Hengen puhetta, sillä se on hänen mielestään hulluutta. Hän ei pysty tajuamaan sitä, koska sitä on tutkittava Hengen avulla." (1. Kor. 2:14.)