PīSOPE KEITH B. McMULLIN
Tokoni Ua ʻi he Kau Pīsopeliki Pulé
ʻE Sīsū, ʻi heʻeku fakakaukau ki he ʻafioná, ʻoku fonu ai hoku lotó ʻi he fiefia taʻe hano tatau. ʻOkú ne puleʻi ʻa e tapa kotoa ʻo ʻeku moʻuí.
Ne ongona ki muí ni mai ha lea ʻa Palesiteni Hingikelī ki ha ongo-meʻa mali foʻou ʻi he temipalé, “Ko ha kuonga fakaʻofoʻofa moʻoni ʻeni ke tau moʻui mo feʻofaʻaki ai” ʻOku fakalotolahi ʻa ʻene vakai fakatuʻamelie ki he moʻuí mo hono angá. He ʻokú ne ohi mai ha ʻamanaki lelei ʻi ha māmani ʻoku fakapōpōʻuli. Ka neongo ia, ʻoku ʻikai ko haʻanau fakafōtunga mai pē ʻo ha ʻulungāanga ʻoku lelei. ʻE tokoni ha kiʻi vakai ki he kuo hilí ke mahino ai ʻa ʻeku ʻuhingá.
ʻI he kuonga ki muʻa ʻo e senituli 12, ne hanga ai ʻe he faifekau ko Seni Penaati ʻo Keleavokí, ʻa ia “ko ha tangata tui mo loto lahi,”1 ʻo hiki ʻa e ngaahi lea ko ʻení:
ʻE Sīsū, ʻi heʻeku fakakaukau atu ki he ʻAfioná,
ʻOku fonu hoku lotó ʻi he fiefiá,
Ka ʻoku fakafiefia ange ke mātaʻia ho fofongá
Pea mo mālōlō ʻi ho ʻafioʻangá.2
ʻOku fakamatalaʻi ʻe he ngaahi kupuʻi lea ko ʻení ha ʻamanaki lelei mo ha nonga, neongo naʻe hiki ia ʻi ha taimi naʻe ʻuʻufi ai ha konga lahi ʻo māmani ʻe he taʻe ʻiló, masivesivá, mo e mole ʻo e ʻamanakí. ʻOku fakamatalaʻi ʻe he ngaahi leá ni ʻa e faʻahinga mahino fakanonga ko ia ʻoku fetakinima maʻu pē mo e fakamoʻoni kia Sīsuú. ʻOku ʻomi ʻe he mahino tatau pē ʻa e loto vēkeveke mo e ʻamanaki lelei ki hotau palōfita ʻofeiná pea ki he kau muimui anga-tonu kotoa pē ʻo Kalaisí.
Ko e hā leva ʻa e fakamoʻoni ko ʻeni kia Sīsuú, ʻe maʻu fēfē ia, pea ko e hā te ne fai maʻanautolu ʻoku nau maʻu iá? Ko e fakamoʻoni kia Sīsuú ko ha ʻilo pau mo moʻoni, kuo fakahā ki ha laumālie ʻo ha taha ʻi he Laumālie Māʻoniʻoní, ko Sīsuú ko e ʻAlo moʻui ia ʻo e ʻOtua moʻuí.3
Pea koeʻuhí ko e fakamoʻoni kia Sīsuú ʻoku foaki ia ʻe he ʻOtuá, ʻoku muʻomuʻa taha mo ʻaonga ia ki ha moʻui fiefia. Ko e tefitoʻi moʻoni mahuʻinga ia ʻo ʻetau tui fakalotú, pea ko e meʻa kehe kotoa pē fekauʻaki mo ʻetau tuí ko ha ngaahi tānaki atu pē ki ai.4 ʻOku fakamanatu mai ʻe Palesiteni Hingikelí:
“Ko e monū, ko e faingamālie, ko e tufakanga ʻo e Kāingalotu kotoa pē ke maʻu maʻana ha ʻilo pau . . . ko Sīsuú ko e Kalaisí Ia, ko e ʻAlo ʻo e ʻOtuá, ko e Huhuʻi ʻo e faʻahinga kotoa ʻo e tangatá. . . . Ko e fakamoʻoni ko iá . . . ko e koloa mahuʻinga taha ia ʻe lava ke maʻu ʻe ha taha ʻo kitautolu. . . .
“ʻOku ou tui . . . ko e taimi ʻoku maʻu ai ʻe ha taha ha fakamoʻoni moʻoni ʻi hono lotó ki he moʻui moʻoni ʻa e ʻEiki ko Sīsū Kalaisí, ʻe napangapangamālie ʻa e toengá ʻo hangē ko ia ʻoku totonú.”5
ʻI hono tanumaki ʻo e fakamoʻoni kia Sīsuú ʻi he moʻui anga-māʻoniʻoní, ʻoku hoko leva ia ko e ivi pule ʻi he meʻa kotoa pē ʻoku fai ʻe ha taha. ʻIkai ngata ai, ka ʻoku ʻatā ia ki he taha kotoa, he “ʻOku ʻikai filifilimānako ʻa e ʻOtuá.”6
Neongo iá, ko hono maʻu ʻo e faʻahinga fakamoʻoni peheé ʻoku ʻikai maʻu ia taʻe ngāueʻi fakatāutaha. Ko e tokotaha ko iá kuo pau ke holi ke ʻiloʻi, ako ke ʻiloʻi, moʻui ke taau mo ia, pea lotua ke ne maʻu ia. ʻI heʻetau tūlifua pehē ʻi he loto fakatōkilalo mo tuí, ʻoku maʻu leva ʻa e ʻiló, pea ʻoku hoko mai fakataha ʻa e ʻilo ko iá mo ha fakamahino fakafiefia ʻe lelei ʻa e meʻa kotoa pē pea fakataha mo ha ivi ʻi loto ke fakahoko ia.
Holi ke ʻIló
Ko e loto ke ʻiló ko e sitepu ʻuluaki ia ʻi he feinga ʻa ha taha ke maʻu ha fakamoʻoni kia Sīsū. Hangē ko e faleʻi ʻa e folofolá, “Kapau te mou ʻā hake ʻo fakaake homou ʻatamaí, . . . ʻo ʻahiʻahiʻi ʻa ʻeku ngaahi leá, pea ngāue ʻaki ha kihiʻi konga siʻi ʻo e tuí, ʻio, kapau . . . he ʻikai te mou lava ʻo fai ha meʻa lahi ange ʻi he holi pē ke tuí, tuku ke ngāue ʻiate kimoutolu ʻa e holi ko iá kae ʻoua ke pehē ʻa e anga hoʻomou tuí, te mou lava ai ke fakaʻatā ha potu maʻá e konga ʻo ʻeku ngaahi leá.”7
Ako ke ʻIlo
Ko e fakamoʻoni kia Sīsuú ʻokú ne fie maʻu ʻe ia ʻa e taha fekumi moʻoní ke ne ako ke ʻilo. Naʻe folofola ʻa e ʻEikí, “ʻOku mou kumi lahi ʻi he ngaahi tohi tapú, koeʻuhí ʻoku mou ʻamanaki ke maʻu ai ʻa e moʻui taʻengatá: pea ko ia ia ʻoku fakamoʻoni kiate aú.”8
Mei he takafi ʻe tahá ki he takafi ʻe tahá, ʻoku akoʻi ai ʻe he Tohi Tapú ʻo kau kia Kalaisi mo fakamoʻoni kiate Ia. Ko Sihova ia ʻo e Fuakava Motuʻá, ko e Mīsaiá ia he Fuakava Foʻoú.9 Naʻe fakatahatahaʻi, fakatolonga pea toki ʻomi ʻa e Tohi ʻa Molomoná, ko ha fakamoʻoni ia ʻe taha kiate Ia, ʻi he taumuʻa ke, “fakamahino ki he Siú mo e Senitailé ko e Kalaisí ʻa Sīsū, ko e ʻOtua Taʻengata, ʻa ia ʻokú Ne fakahā ia ʻe Ia ki he ngaahi puleʻanga kotoa pē.”10
Moʻui ke Taau mo Ia
Fakataha mo e loto ke ʻiló pea mo e akó, kuo pau ke toe moʻui ke taau ʻa e taha ko iá mo e faʻahinga fakamoʻoni peheé. ʻE ʻilo ʻe he taha ʻokú ne fai ʻa e meʻa ʻoku folofola ʻaki ʻe Sīsuú pe ko hai ʻa Sīsū. Naʻá Ne folofola:
“Ko ʻeku akonakí ʻoku ʻikai ʻaʻaku, ka ʻoku ʻaʻana naʻá ne fekau aú.
“Pea ko ia ia ʻe fai ki Hono finangaló, te ne ʻilo ʻa e akonakí, pe ʻoku ʻi he ʻOtuá ia pe ko ʻeku lea ʻiate au pē.”11
Lotua ke Maʻu
Fakaʻosí, ʻoku hoko mai ʻa e fakamoʻoni kia Sīsuú kiate kinautolu ʻoku lotua ke maʻu iá. “Kole, pea ʻe foaki kiate kimoutolu,”12 ko e fakaafe ia ʻokú ne taki ha taha loto māʻulalo mo loto mafesifesi ki he faʻahinga ʻilo peheé. ʻI hono maʻu ʻo e ʻilo ko ʻení, ʻoku toe maʻu ai ʻe he taha fekumí ha mahino ki he tupuʻanga mo e ʻuhinga ʻo e moʻuí, maʻu ai mo ha ʻilo lahi ki he moʻuí ʻa ia naʻe mei pulia pē.
Hangē ko ʻení, naʻe ʻikai kamata ʻa e moʻui ia ʻa e ʻEikí ʻi Pētelihema,13 pea naʻe ʻikai kamata ʻetau moʻuí ʻi hotau fanauʻí. ʻI he maama ki muʻa he māmaní, ne hoko ai Ia ko ha taukapo moʻoni mo taʻe ueʻia ʻo e palani taʻengata ʻa e ʻOtuá maʻa ʻEne fānaú,14 pea ne tau ʻi ai mo kitautolu. ʻI he Tau Lahi he Langí, ne kapusi ai ʻa Lusifā tuʻunga he mālohi ʻo e ʻUluaki Fānaú,15 pea naʻa tau tokoni ʻi hono tauʻi ʻa e taumuʻá ni. Tuʻunga ʻi he ʻAlo pē Taha ʻo e ʻOtuá ne Fakatupú, “naʻe fakatupu ʻa e ngaahi māmá,”16 pea te tau lava ai ke aʻusia hotau tuʻunga fakalangí. Naʻe pehē ʻe Palesiteni J. Lūpeni Kalake:
“Naʻe ʻikai ko ha taha akoako, ʻikai ko ha taha ʻamatua, naʻe ʻikai ko ha Tangata ko haʻane fuofua ʻahiʻahi, ne hāʻele hifo ʻi he kamataʻangá, . . . ʻo ne ngaohi ʻa e māmaní. . . .
“Pea kapau te ke fakakaukau ki he pupunga fetuʻu ʻoku tau ʻi aí, talu mei he kamataʻangá, mahalo . . . ko e māmani ia ʻe taha miliona, peá ke liunga ʻaki ia ʻa e ngaahi pupunga fetuʻu ʻe lauimiliona . . . ʻoku nau ʻātakaiʻi kitautolú, te ke toki maʻu ha kihiʻi konga ʻilo pe ko hai ʻa [Sīsū Kalaisi]”17
ʻOku tau fiefia fakataha mo e faifekau ʻo e kuonga ko eé, pea ʻi he loto fakatumutumu, ʻo pehē: ʻE Sīsū, ʻi heʻeku fakakaukau atu ki he ʻAfioná, ʻoku fakatumutumu hoku lotó.
ʻI he hoko ʻa Kalaisi ko e ʻalo tonu pē ʻo e ʻOtuá pea ʻaloʻi mai ʻi ha faʻē fakamatelié, ne hoko ai Ia ko e ʻAlo pē Taha ʻo e Tamaí kuo fakatupu ʻi he kakanó. Pea neongo naʻe ʻikai ʻiate Ia he kamataʻangá ʻa e kakato Hono ngeiá, mo hono tuʻunga faka-Mīsaiá, mo faka-ʻOtuá, ka naʻá Ne “tupulaki mei he ʻaloʻofa ki he ʻaloʻofa, kae ʻoua kuó ne maʻu hono fonú,” pea ʻe lava ke pehē mo kitautolu.18
Naʻe tauhi Ia ʻe he kau ʻāngeló, naʻe maliu hifo ʻa e Laumālie Māʻoniʻoní kiate Ia, naʻá Ne fuesia e mamahi ʻa e faʻahinga kotoa ʻo e tangatá, pea ʻe lava ke fakamolemoleʻi ʻetau ngaahi angahalá tuʻunga ʻiate Ia.19
Ko e Sīsū ko ʻeni ʻoku ui ko Kalaisí, kuó Ne fakahoko ha fakalelei haohaoa maʻá e faʻahinga kotoa ʻo e tangatá ʻaki ʻEne moʻui taʻe mafakatatauá, ʻaki ʻEne mamahi ʻi Ketisemaní, ʻaki hono lilingi Hono taʻataʻá, ʻe Heʻene pekia he funga kolosí, pea mo ʻEne Toetuʻu nāunauʻiá. Kuó Ne ikuna ʻa faʻitoka, pea koeʻuhí ko Ia, te tau ikuna pehē kotoa mo kitautolu.20 “Ko e taha maʻongoʻonga taha Ia kuo fanauʻi he māmaní. . . . Ko e ʻEiki ia ʻo e ngaahi ʻeikí, mo e Tuʻi ʻo e ngaahi tuʻí, . . . ko e Fakamoʻui, . . . ko e Fetuʻu Ngingila ʻo e Pongipongí. Ko Hono huafá . . . pē taha ʻi he lalo langí ʻe lava ke fakahaofi ai kitautolu.”21 Ko Ia ʻa e Taha Kuo Paní. Pea ʻoku tau toe kalanga ai: ʻE Sīsū, ʻi heʻeku fakakaukau ki he ʻafioná, ʻoku fonu hoku lotó ʻi he ʻaʻapa.
Hangē ko e ʻikai lava ke ikunaʻi Ia ʻe māmani he vahevahengamālie ʻo taimí, ʻe pehē pē ha ʻikai ke lava ʻa māmani ʻo moʻui taʻe te Ne kau ki ai ʻi hotau kuongá ni, pea naʻa mo kitautolu he ʻikai. Ko ʻEne taumuʻá ke “fakahoko ʻa e moʻui taʻe mate mo e moʻui taʻengata ʻa e tangatá.”22 Ko ia, ne hāʻele mai ai ki he Palōfita ko Siosefa Sāmitá, ʻo fakafoki mai ʻa e lakanga fakataulaʻeikí, toe fokotuʻu Hono Siasí, pea mo toe fakahā ʻa e palani ʻo e huhuʻí. Naʻe mamata mo fefolofolai ʻa Siosefa mo Ia, peá ne ʻomi ai e fakamatala fakapunake kiate Iá:
Naʻá ku mamata he ʻalofi ʻo hono taloní ki ha kau ʻāngelo tauhi tokolahí,
Mo ha kakai māʻoniʻoni mei he ngaahi maama ne ʻosi ngaohí,
ʻOku nau hū ʻi he māʻoniʻoni ki he ʻOtuá mo e Lamí,
ʻO taʻengata pea taʻengata. ʻĒmeni pea ʻēmeni.
Pea ko ʻeni, hili e ngaahi fakamoʻoni kotoa kuo fai kiate Iá,
ʻE ha kau fakamoʻoni, pea mo kinautolu ne nau ʻilo Iá,
Ko ʻeku fakamoʻoní ʻeni, ko hono fakaʻosí, ʻokú Ne moʻui, ʻio, ʻokú Ne moʻuí!
ʻOkú Ne ʻafio he nima toʻomataʻu ʻo e ʻOtuá, ʻi hono taloní.
Pea ne u fanongo ki ha leʻo naʻe fakamoʻoni mei he langí,
Ko e ʻAlo pē taha Ia ne fakatupu ʻo e ʻOtuá, ʻio ko e Fakamoʻuí—
Naʻe tuʻunga ʻiate Ia pea meiate Ia hono faʻu ʻo e māmaní,
Naʻa mo e maama kotoa ʻoku vilovilo holo ʻi he langí.
ʻA ia ko hono kakaí, mei he kamataʻangá ki he fakaʻosí,
Ne fakamoʻui ʻe he tokotaha tatau ko hotau Fakamoʻuí;
He ko e ngaahi ʻofefine mo e ngaahi foha ʻo e ʻOtuá,
ʻAki e moʻoni tatau pea mo e ngaahi mālohí.”23
ʻOku tau maʻu he ʻahó ni ʻa e kau ʻaposetolo ʻa e ʻEikí ne ʻosi fakanofo totonu. ʻI heʻenau fai pau ki honau uiuiʻi toputapu “ko e kau fakamoʻoni makehe ki he huafa ʻo Kalaisí ʻi māmani kotoá,”24 ʻoku nau fakahā ai:
“Ko Sīsuú ko e Kalaisi Moʻuí Ia, ko e ʻAlo taʻefaʻamate ʻo e ʻOtuá. Ko e Tuʻi Maʻongoʻonga Ia ko ʻĪmanuelá, ʻoku tuʻu he ʻahó ni he toʻomataʻu ʻo ʻEne Tamaí. Ko Ia ʻa e maama mo e moʻui, pea mo e ʻamanaki lelei ʻanga ʻo e māmaní. Ko Hono ʻalungá ko e hala ia ʻoku fakatau ki he fiefia ʻi he moʻui ko ʻení pea mo e moʻui taʻengata ʻi he maama ka hoko maí. Fakafetaʻi ki he ʻOtuá ʻi Heʻene meʻaʻofa taʻe mafakatataua mai ʻa Hono ʻAlo fakalangí.”25
ʻE Sīsū, ʻi heʻeku fakakaukau ki he ʻafioná, ʻoku fonu ai hoku lotó ʻi he fiefia taʻe hano tatau. ʻOkú ne puleʻi ʻa e tapa kotoa ʻo ʻeku moʻuí. ʻOku oʻi, fakaaake pea mo ʻomi ai ha taumuʻa ki heʻeku moʻuí, ʻeku ʻofá mo ʻeku ngaahi holí, koeʻuhí he ʻoku ou ʻiloʻi ko Koe ʻa e Kalaisí, ko e Tokotaha Māʻoniʻoní.
ʻOku ou fakafetaʻi ki he ʻOtuá ʻi he fakamoʻoni ʻoku ou maʻu kia Sīsuú pea ʻoku ou fakatauange ʻe tāpuekina e taha kotoa, ʻi he huafa ʻo Sīsū Kalaisí, ʻēmeni.
NGAAHI MAʻUʻANGA FAKAMATALÁ
1. Karen Lynn Davidson, Our Latter-day Saint Hymns: The Stories and the Messages, (1988), 167.
2. “Sīsū Ko Hoku Maluʻí,” Ngaahi Himí, fika 71.
3. Vakai, Siope 32:8; 1 Kolinitō 2:11.
4. Vakai, History of the Church, 3:30.
5. Teachings of Gordon B. Hinckley, (1997), 647–48.
6. Ngāue 10:34; vakai foki, T&F 1:35; 38:16.
7. ʻAlamā 32:27; toki fakamamafaʻi.
8. Sione 5:39.
9. Vakai, “Ko e Kalaisi Moʻuí: Ko e Fakamoʻoni ʻa e Kau ʻAposetoló,” Liahona, ʻEpeleli 2000, 2.
10. Peesi talamuʻaki ʻo e Tohi ʻa Molomoná.
11. Sione 7:16–17.
12. Vakai, Mātiu 7:7–8; T&F 4:7.
13. Vakai, “Ko e Kalaisi Moʻuí: Ko e Fakamoʻoni ʻa e Kau ʻAposetoló”; vakai foki, Mōsese 2:26.
14. Vakai, ʻĒpalahame 3:22–27.
15. Vakai, Mōsese 4:1–3; T&F 76:25–27.
16. Vakai, T&F 76:22–24.
17. “Who Is Our Savior?” Improvement Era, Nōvema 1962, 798–99.
18. Vakai, T&F 93:12–20.
19. Vakai, ʻAlamā 7:11–13.
20. Vakai, Luke 24:36–39; 1 Kolinitō 15:55; ʻAlamā 11:41–45; 3 Nīfai 11:7–14.
21. Bible Dictionary, “Christ,” 633.
22. Mōsese 1:39.
23. “A Vision,” Millennial Star, Aug. 1843, 51; vakai, Bruce R. McConkie, Mormon Doctrine, 2nd ed. (1996), 65–66; vakai foki, T&F 76:22–24.
24. T&F 107:23.
25. “Ko e Kalaisi Moʻuí: Ko e Fakamoʻoni ʻa e Kau ʻAposetoló.”