The Christus statueThe Church of Jesus Christ of Latter-day Saints Search | Feedback | Site Map | Help | Country Sites |
Home Broadcast General Conference Archives
Conferences
ʻEpeleli 2005
ʻOku Mahuʻinga Lahi ʻa e Ngaahi Laumālié

ʻOku Mahuʻinga Lahi ʻa e Ngaahi Laumālié

ʻEletā Harold G. Hillam
ʻO e Kau Fitungofulú

ʻI he taimi ʻoku tau mamata ai ki he lelei ʻoku lava ke fakahoko ʻe ha tangata ʻe toko tahá . . . ʻoku ʻikai ha ofo ia ʻi hono fakamanatu mai ʻe he ʻEikí, “Manatu, ʻoku mahuʻinga lahi ʻa e ngaahi laumālié ʻi he ʻao ʻo e ʻOtuá.”

ʻEletā Harold G. HillamKo e taha ʻo e ngaahi lea fakangalongataʻa moʻoni kiate aú, ko ha lea naʻe fai ʻi he fakatahaʻanga efiafi Tokonaki ʻo ha konifelenisi fakasiteiki ʻi he ngaahi taʻu lahi kuo hilí. Naʻe fai e leá ni ʻe ha faʻē kei talavou. Naʻá ne pehē: “Naʻá ku lolotonga fai e tohihohoko ʻo ʻeku kui ua tangatá. Naʻá ne kau ki he Siasí mo hono fāmili tokolahí, ʻa ia ne kau ki ai ha fānau tangata mo fefine.”

Naʻá ne pehē, “Naʻe mavahe ʻeku kui ua tangatá mo hono fāmilí mei he Siasí he Sāpate ʻe taha pea naʻe ʻikai ke nau toe foki; ʻoku ʻikai ke ʻilo ʻa e ʻuhinga naʻa nau mavahe ai mei he Siasí.”

Naʻá ne toe pehē mai, “ʻI he fekumi naʻá ku faí, ne u ʻilo ai ʻoku laka hake he toko 1,000 ʻa e hako ʻo ʻeku kui uá.”

Hili iá, naʻá ne pehē mai, pea ko e konga ʻeni kuo teʻeki lava ke ngalo ʻiate aú, “ʻI he hako ʻe toko 1,000 ko ʻení, ko au toko taha pē he ʻahó ni ʻoku ou kei mālohi ʻi he Siasí.”

ʻI heʻene leaʻaki ʻa e ngaahi leá ni, naʻá ku fakakaukau ʻo pehē, “Ko e toko 1,000 pē nai, pe ʻoku toe tokolahi ange ai?”

ʻOku mahino lelei pē ʻa e talí. Naʻe ʻikai ke maʻu ʻe he ngaahi kaungāʻapí mo e kaungāmeʻá ʻa e ivi tākiekina lelei naʻa nau mei maʻu mei he fāmili ko iá. Naʻe ʻikai ke ngāue fakafaifekau ha taha ʻo hono ngaahi fohá pe ngaahi ʻofefiné, pea naʻe ʻikai ke papitaiso ʻa kinautolu naʻe mei aʻu atu ki ai ʻenau fakamoʻoní, pea ko kinautolu naʻe ʻikai papitaisó naʻe ʻikai ke ō ʻo ngāue fakafaifekau. ʻIo, mahalo ko e toko lau afe ia ʻoku ʻikai ke nau ʻi he Siasí he ʻaho ní, pea ʻoku ʻikai ke nau ʻi he fakatahaʻangá ni, koeʻuhí pē ko e fili naʻe fai ʻe he kui ua ko iá.

ʻI heʻeku fanongo ki heʻene leá, naʻá ku fakakaukau ʻo pehē, “He toki meʻa fakamamahi ia! Mahalo kapau naʻá ku ʻi ai he taimi ko iá naʻá ku mei leaʻaki ha faʻahinga meʻa ki he tamaí, ki he fāmilí, ki he kau taki lakanga fakataulaʻeikí, ʻa ia naʻe mei tokoni ke ʻoua naʻa hoko ha meʻa fakamamahi pehē ki honau fāmilí pea ki he niʻihi tokolahi ʻi he ngaahi toʻu tangata ʻe hoko mai he kahaʻú.”

Kuo mole e faingamālie ia ʻo e kuo hilí. Ka ʻoku tau lava ke tokangaʻi ʻa e ngaahi meʻa ʻo e lolotonga ní pea mo e kahaʻú. ʻOku ou fie pehē kiate kinautolu ʻoku ʻi ha tuʻunga tatau mo e kui ua tangata ko ʻení: ʻOku mou fakakaukauʻi nai e meʻa ʻoku mou fai ki homou fāmilí, pea kiate kinautolu kotoa ʻoku hoko mai ʻiate kimoutolú? Te mou fakakaukauloto nai ki he ngaahi meʻa ʻoku hoko tupu mei hoʻomou ngaahi fakakaukaú mo hoʻomou ngaahi ngāué?

Kapau ʻoku ʻi ai ha ngaahi meʻa ʻoku mou hohaʻa ki ai fekauʻaki mo e tokāteline ʻo e siasí, pea mou fakakaukau ki he faleʻi ko ʻeni naʻe fai ʻe Palesiteni Kōtoni B. Hingikelī ki ha fakatahaʻanga ʻi Pālesi, ʻi Falanisē, he taʻu kuo ʻosí ʻa ia naʻe toko 2,000 tupu e kāingalotu naʻe ʻi aí. Naʻá ne pehē: “ʻE hoku ngaahi tokoua mo e tuofāfine, ʻoku ou kole atu kapau ʻoku ʻi ai haʻo veiveiua fekauʻaki mo ha faʻahinga tokāteline ʻo e Siasí ni, hanga ʻo siviʻi ia. ʻAhiʻahiʻi ia. Moʻuiʻaki e tefitoʻi moʻoni ko iá. Tūʻulutui ʻo lotua ia, pea ʻe tāpuakiʻi koe ʻe he ʻOtuá ʻaki ha ʻilo ki he moʻoni ʻo e ngāué ni.”

Kapau ʻokú ke ongoʻi ne fai hala atu ha taha, teuteu ke fakamolemoleʻi ia. Kapau ʻoku ʻi ai ha ʻuhinga ʻokú ke manatuʻi ai ha meʻa ʻoku ʻikai ke sai, fakangaloʻi ia. Kapau ʻe ʻaonga peá ke talanoa ki hoʻo pīsopé, mo hoʻo palesiteni fakasiteikí.

Kiate kimoutolu kotoa, kae fakatautefito kiate kinautolu te nau hoko ʻi ha ʻaho ko ha ngaahi kui ua tangata mo fefiné, ʻoku mahuʻinga lahi ange ʻa homou ngaahi tāpuaki taʻengatá mo ia ʻo homou hakó, ʻi ha toe faʻahinga ʻuhinga fielahi te ne taʻofi ha ngaahi tāpuaki mahuʻinga pehē meiate kimoutolu mo ha niʻihi kehe. ʻOku fakamanatu mai ʻe he Tuʻi ko Penisimaní ʻi he Tohi ʻa Molomoná: “Kaeʻumaʻā, ʻoku ou fie kole ke mou fakakaukau ki he nofo monūʻia mo fakafiefia ʻanautolu ʻoku fai ʻa e ngaahi fekau ʻa e ʻOtuá. He vakai, ʻoku nau monūʻia ʻi he meʻa kotoa pē, ʻa e meʻa fakaemāmaní mo e fakalaumālié fakatouʻosi; pea kapau te nau tuʻumaʻu ʻi he faitotonu ʻo aʻu ki he ngataʻangá, ʻe maʻu ʻa kinautolu ʻi langi, ke nau faingamālie ai ke nonofo mo e ʻOtuá ʻi he nofo fiefia taʻe ngatá” (Mōsaia 2:41).

Ki he fānau ko ia ʻi he ngaahi ʻapi ʻo ha ngaahi kui ua tangata te nau mavahe mei he Siasí ʻi he kahaʻú, ʻe kei lava pē ke mou tuʻu ʻo hokohoko atu ʻi he faivelenga, te mou lava ke hoko ko ha faʻifaʻitakiʻanga lelei ʻi ʻapi pea kiate kinautolu ʻoku mou feohí. Te mou lava ʻo fai homou fatongiá ke fakatupu ʻa e melinó mo e uouangatahá ʻi ʻapi pea mo kinautolu ʻoku mou feohí. Te mou lava ke hoko ko e founga ke vetekiʻaki e ngaahi palopalemá, kae ʻikai ko honau tupuʻangá. Manatu ki he Tohi ʻa Molomoná, ko e taimi ko ē naʻe kamata ke lāunga ai ʻa e tamai ko Līhaí, naʻe fakalotolahiʻi ia ʻe hono foha angatonu ko Nīfaí mo kumi e ngaahi founga ke fakaleleiʻiʻaki e ngaahi palopalemá. ʻI he taimi lahi, ko e fānau angatonú ʻoku nau hoko ko e maʻuʻanga nonga mo e melinó, ʻi he taimi ʻoku hoko mai ai e mamahí pe faingataʻá.

Kiate kimoutolu kau pīsope mo e kau palesiteni fakasiteikí, ʻoku ou fakaʻamu ange naʻa mou kau ki he fakatahaʻanga naʻá ku kau atu ki ai mo ha niʻihi toko siʻi ʻo e kau fakafofonga fakavahelahí. Naʻa mau fanongo ki hono hanga ʻe ʻEletā L. Tomu Peuli ʻo fakatatau ki ha meʻafua māfana, ʻa e kau kui tangata ʻo e kahaʻú, ʻa ia ko e kau teuteu kaumātuʻá mo e kau māmālohí. Naʻe fakamanatu mai kiate kimautolu ko e toko lahi ʻo kinautolu ʻoku nau saiʻia ʻi he Siasí. Te nau foki mai kapau ʻe kiʻi fakalotolahiʻi kinautolu ʻe ha taha mo fakahinohino ange ʻa e halá.

ʻOku ou fie talanoa atu kau ki ha konifelenisi fakasiteiki naʻe vahe mai ke u ʻaʻahi ki ai. Naʻe fai heni ha fokotuʻutuʻu foʻou. ʻE tukuange ʻa e palesiteni siteikí mo hono ongo tokoní kae ui ha kau palesitenisī foʻou. Naʻe kei talavou pē ʻa e palesiteni siteikí pea kuo mei taʻu 10 ʻeni ʻa ʻene hoko ko ha palesiteni siteikí. Ko ha saiāniti fakalaumālie ia, ka naʻá ne toe hoko pē foki ko ha saiāniti ʻi he tafaʻaki fakatakí. ʻI heʻeku ʻinitaviu fakatāutaha iá, naʻá ne talamai ʻene vahe ki hono ongo tokoní mo e fakataha alēleaʻanga māʻolungá ha konga lahi ʻo e ngaahi ngāue ʻa e siteikí, peá ne ʻataʻatā ai ke ne ʻinitaviu ʻa kinautolu naʻe fie maʻu ke fai hono fakalotolahiʻí. Naʻe fakaafeʻi ha niʻihi fakafoʻituitui mo ha ngaahi hoa mali ke nau ʻalu ange ki hono ʻōfisí. Naʻá ne toe ʻilo lahi ai kiate kinautolu peá ne talatalaifale ai mo kinautolu ke nau ngāue ke toe lelei ange, ke nau toe fakaleleiʻi ange ʻenau moʻuí, pea ke nau maʻu e ngaahi tāpuaki ʻoku lava ke maʻu ʻe kinautolu ʻoku muimui ki he ʻEikí. Naʻá ne tokoniʻi kinautolu ʻaki hono tokangaʻi kinautolu ʻe ha taki lelei, mo ha faiako naʻe tokoni ke mahino ange kiate kinautolu hono fakaʻofoʻofa ʻo e tokāteliné. Hili iá, naʻá ne talamai naʻá ne faʻa ʻeke ange ʻi he ngaahi ʻinitaviu ko ʻení pe te nau loto ke foaki ange hanau tāpuaki. Naʻá ne pehē, “Kuó u ʻosi hilifaki hoku ongo nimá ki ha konga lahi ʻo e kāingalotu ʻo e siteikí.”

ʻI he fakatahaʻanga lahi ʻo e konifelenisi fakasiteikí he ʻaho hono hokó, ʻoku ʻikai ke u tui kuó u mamata ʻi ha toe taimi ki ha tangi ʻa ha fuʻu kakai tokolahi pehē—naʻe ʻikai ko ʻenau tangí ko ʻenau ongoʻi ʻoku ʻikai totonu ke tukuange ʻa e palesitení, ka koeʻuhí ko e fuʻu ʻofa lahi ʻa ha palesiteni fakasiteiki kei siʻi naʻá ne tāpuekina ʻenau moʻuí. Naʻá ku ongoʻi ke u fehuʻi ange, “Ko homou toko fiha kuo hilifaki e nima ʻo e palesitení ki homou ʻulú?” Naʻá ku ofo he toko lahi e kakai naʻe hikinimá. Naʻá ku fakakaukau loto pē, “Ko e toko fiha nai ʻo e kakaí ni te nau lau ko e monūʻia e hingoa ʻo e tangata maʻongoʻongá ni, ʻo ʻikai ʻi he taimí ni pē ka ʻi hono kotoa ʻo ʻitānití? ʻIo, ko kinautolu ʻeni ʻa e ngaahi kui ua te nau tuku mai ha tukufakaholo, ʻa ia ko ha ngaahi toʻu tangata ʻe lau afe te nau ui ia ko e monūʻia, tuʻunga pē he takimuʻa ʻofa ko ʻení”

ʻI he taimi ʻoku tau mamata ai ki he lelei ʻoku lava ke fakahoko ʻe ha tangata ʻe toko taha ki he moʻui ʻa ha fuʻu kakai tokolahí, ʻoku ʻikai ha ofo ia ʻi hono fakamanatu mai ʻe he ʻEikí, “Manatu, ʻoku mahuʻinga lahi ʻa e ngaahi laumālié ʻi he ʻao ʻo e ʻOtuá” (T&F 18:10).

ʻOku ou lotua ke tau fakakaukau ki he meʻa te tau malava fakafoʻituitui ʻo fakahoko ke tokoniʻi ʻa kinautolu te nau hoko ko e ngaahi kui ua ʻi he kahaʻú, ʻo tatau ai pē pe ko e kiʻi tamasiʻi kei siʻi, toʻu tupu, pe ko ha taha matuʻotuʻa, ke nau lava ʻo takitaha tuku ha tukufakaholo ʻo ha kakai ne ʻiloʻi mo ʻofa ʻi he ʻEikí. ʻI he huafa ʻo Sīsū Kalaisí, ʻēmeni.

 
© 2008 Intellectual Reserve, Inc. All rights reserved.   Rights and use information.  Privacy policy