Palesiteni Gordon B. Hinckley
Kapau kuo teʻeki te mou kau ʻi ha pele paʻanga (poker) pe ko ha faʻahinga vaʻinga kumi monūʻia, ʻoua naʻa mou kamata ke fai ia. Kapau ʻoku mou kau atu ki ai, mou tuku leva ia, lolotonga ʻoku mou kei lava ke tukú.
Siʻoku ngaahi tokoua, kuo tau fakahoko ha fakataha fakaʻofoʻofa. ʻOku ou loto ke poupouʻi atu ʻa e ngaahi lea kotoa pē, pea mo tuku ha tāpuaki maʻamoutolu.
ʻUluakí, ʻoku ou fie lea kiate kimoutolu ʻo fekauʻaki mo kinautolu ko ia naʻe hikinimaʻi ʻi he hoʻataá ni ke nau hoko ko ha kau mēmipa ʻo e Kōlomu ʻo e Kau Fitungofulú.
ʻOku ou tui ʻoku ʻi ai ha toko laungeau ʻo hotau ngaahi tokouá ʻoku nau taau mo feʻunga ke hoko ko ha kau ʻōfisa māʻolunga ʻo e Siasí. ʻOku tau mamata kiate kinautolu ʻi he feituʻu kotoa pē. Ko kinautolu ko ia naʻe hikinimaʻi ʻi he ʻaho ní, kuo fili kinautolu ke nau fakahoko ha ngaahi fatongia pau. ʻI he taimi lahi ʻe kau atu ki ai ha ngaahi feilaulau, ʻa ia ʻe fakahoko loto fiemālie ia.
Hangē ko ia kuo mou fakatokangaʻí, ʻoku kau ʻi he niʻihi naʻe hikinimaʻí ʻa hoku foha taʻu 63. ʻOku ou fie fakamahinoʻi atu naʻe ʻikai ke u fokotuʻu ʻa hono hingoá. Naʻe fakahoko ia ʻe ha niʻihi ʻoku ʻi ai ʻenau totonu ke fakahoko ia. ʻOku ou ongoʻi pelepelengesiʻia ʻaupito ʻi he meʻa ko ia ko e filifili mānako fakaekāinga ʻi ha foaki ʻo ha lakangá (nepotism). Pea hangē ko e lau ʻa e kau loeá, naʻá ku fakafisinga pē ʻe au (recuse) ke u kau atu ki ai. Ka ʻoku ou tui ʻokú ne moʻui taau mo feʻunga ʻi he tapa kotoa pē. Ko e ʻuluakí pe, he naʻá ne maʻu ha faʻē lelei mo fita. Pehē ange mai ne u lava ke fakaongoongoleleiʻi atu foki ʻene tangataʻeikí.
ʻOku ou lave ki he meʻá ni koeʻuhí ko ʻeku ongoʻi ʻoku pelepelengesi ʻa e filifilimānako fakaekāinga ʻi ha foaki ʻo ha lakangá. Mou kātaki ʻo ʻoua muʻa naʻa mou fakamaauʻi ia koeʻuhí ko ʻene fetuʻutaki fakaekāinga mo aú. ʻOku ʻikai malava ke ne kalofi ia.
Tuku ke u hoko atu muʻa ki he kaveinga ʻoku ou fie lea ki ai he pōní. ʻOku ou fai ia ko ha tali ki ha ngaahi kole kuo fai mai ʻo fekauʻaki mo e tuʻunga ʻo e Siasí ʻi ha meʻa kuo fakaʻau ke lahi mo tau angaʻaki hono fakahokó, kae tautautefito ki hotau toʻu tupú. Ko e meʻá ni ko e vaʻinga kumi monūʻiá ia, ʻi hono fakahoko ʻi ha ngaahi founga kehekehé.
ʻOku pehē naʻe ʻi ai ha Sāpate e taha, naʻe foki mai ai mei he lotú ʻa Kalavini Koalisi, ʻa ia naʻe hoko ko ha Palesiteni ʻo e ʻIunaiteti Siteití, pea naʻe ʻiloa ko ha tangata naʻe ʻikai ke faʻa lea. Naʻe fehuʻi ange ʻe hono uaifí pe ko e hā e malanga ʻa e faifekaú. Naʻá ne tali ange pē, “Angahalá.” Naʻe toe fehuʻi atu ʻe hono uaifí, “Ko e hā ʻene lau ki aí?” Ko ʻene kiʻi tali nounou pē ʻeni ki aí, “Naʻe ʻikai ke ne poupouʻi ia.”
ʻOku ou tui ʻe lava ke u tali nounou pehē atu pē ʻo fekauʻaki mo e mo e vaʻinga kumi monūʻiá. ʻOku ʻikai ke tau poupouʻi ia.
ʻOku ʻi he feituʻu kotoa pē ʻa e vaʻinga kumi monūʻiá pea ʻoku fakautuutu ʻene tupulakí. ʻOku pele paʻanga ha niʻihi. ʻOku peti ha niʻihi ʻi he lova hōsí pe lova ʻa e fanga kulií. ʻOku nau peti paʻanga he mīsini ʻoku vilo takaí, pea nau vaʻinga ʻi ha ngaahi mīsini kumi monūʻia. ʻOku nau fakataha atu ʻo vaʻinga he ngaahi feituʻu fakatauʻanga kava mālohí, fale hoká, pea mo e kasinó, pea taimi lahi foki ʻoku nau vaʻinga pē ʻi honau ngaahi ʻapí. ʻOku toko lahi ha niʻihi ʻoku ʻikai ke nau lava ʻo tukunoaʻi ia. ʻOku hoko ia ko ha meʻa ʻokú ne maʻunimā kinautolu. Ko e taimi lahi foki ʻoku iku ai ʻeni ki ha tōʻonga moʻui mo ha ʻulungāanga fakatupu ʻauha.
Pea ko e tokolahi ʻo e niʻihi ʻoku kau atu ki aí, ʻoku ʻikai ke nau maʻu ha paʻanga feʻunga ke kau ʻaki. Ko e taimi lahi ʻokú ne kaihaʻasi ai e tuʻunga malu fakaepaʻanga ko ia ʻa honau uaifí mo ʻenau fānaú.
Kuo aʻu ʻeni ia ʻo manakoa ʻi he ngaahi ʻunivēsití mo e ngaahi ako māʻolungá ʻa e vaʻinga ko ia ʻoku ui ko e pele paʻangá (poker).
Te u lau atu ha fakamatala mei he Ngaahi Ongoongo ʻa e New York Times:
“Naʻe kamata ia ʻe Maikolo Sanipeeki ʻi he ngaahi taʻu siʻi kuo hilí ʻaki haʻane vaʻinga pē ki ha fanga kiʻi silini maka mo hono ngaahi kaungāmeʻá.
“Ka naʻá ne pehē, ʻI he faʻahitaʻu fakatōlau kuo hilí, naʻe hoko ia ko e kamataʻanga ʻo ha maʻuʻanga paʻanga hū mai naʻe aʻu ki he lau kilú, pea ʻe malava ia ke ne fetongi ʻa e ako laó.
“Ko e taʻu 22 ʻeni ʻo Senipeeki, pea ʻoku vahevahe hono taimí ʻi hono taʻu fakaʻosi he ʻUnivēsiti Pilinisitoní ʻoku ako fakapolitikale aí, pea mo ʻAtalanitiki Siti, ʻokú ne pele paʻanga ai ki ha paʻanga lahi ʻaupito. . . .
“ʻOku hoko ʻa Senipeeki ko ha sīpinga ʻo e liliu foʻou ko ia ki he vaʻinga kumi monūʻiá, ʻi he ngaahi ʻunivēsiti ʻo e fonuá. ʻOku ui ia ʻe Senipeeki ko ha liliu vave fakaʻulia, ʻa ia naʻe tupu mei hono fakaʻaliʻali he televīsoné ʻa hono tauʻi e hau ʻi he pele paʻangá, pea pehē ki he ngaahi polokalama ʻInitaneti lahi ʻoku fakahoko fakahangatonu ai ʻa e vaʻinga pele paʻangá.
“ʻOku pehē ʻe he kau mataotaó, ʻoku ʻikai puli ʻi ha taha ia e manakoa ʻa e vaʻinga kumi monūʻiá ʻi he ngaahi ʻapiakó. Hangē ko ʻení, naʻe fakalele ʻe ha kalapu tamaiki fefine ʻi he ʻUnivēsiti Kolomupiá, haʻanau fuofua feʻauhi pele paʻanga ki ha kau vaʻinga ʻe toko 80, ʻa ia naʻa nau totongi $10 ka nau kau ki ai, kae fakalele ʻe he ʻUnivēsiti ʻo Kalolaina Tokelaú ia ʻa ʻenau fuofua feʻauhí ʻi ʻOkatopa pea naʻe kau ki ai ha kau vaʻinga ʻe toko 175. Naʻe toko lahi ʻaupito ʻa e kau fie vaʻingá pea aʻu ʻo fonu fakatouʻosi mo e lisi talifakí ʻi he niʻihi ne fie kau ki he ongo feʻauhí ni. ʻOku tuʻuaki ʻi he ʻUnivēsiti ʻo Penisilivēniá, ha ngaahi feʻauhi fakafoʻituitui pea ko e niʻihi ʻoku tuʻuaki ki aí, ko e niʻihi ko ia ʻoku hā he lisi ʻī-meili ʻa e ʻapiakó”(Jonathan Cheng, “Poker Is a Major College Craze,” ʻi he Deseret Morning News, Māʻasi 14, 2005, p. A2).
ʻOku hoko ʻa e meʻa tatau ʻi ʻIutaá ni.
Naʻe tohi mai ha faʻē kiate au ʻo pehē:
“ʻOku vaʻinga pele paʻanga (poker) ʻa hoku foha taʻu 19 ʻi he ʻInitanetí, pea ʻoku ʻikai tokanga ʻa e kakai ia ʻi he ʻInitanetí pe ʻokú ne taʻu 21 pe ʻikai. Ko e meʻa pē ʻoku fiemaʻú, ke ʻi ai ha ʻakauni he pangikeé pea ʻi ai mo ha paʻanga ai. Ko e meimei taʻu ʻeni ʻe taha ʻa ʻene vaʻinga maʻu pē. Naʻe ʻi ai haʻane ngāue, ka naʻá ne nofo mei ai koeʻuhí ko e maʻunimā ia ʻe he ʻInitanetí mo ʻene vaʻinga pele paʻanga ke maʻu paʻanga vavé. ʻOkú ne kau maʻu pē ki ha ngaahi feʻauhi pele paʻanga, pea kapau ʻe mālohi ai, ʻokú ne [ngāueʻaki] leva ʻa e paʻanga ko iá ke fakatau mai ʻaki ʻene ngaahi fiemaʻú. Ko e meʻa pē ʻokú ne faí ko e nofo ʻo pele paʻanga he ʻInitanetí.
Kuo fakahā mai kiate au ko ʻIutā pē mo Hauaiʻi ʻa e ongo siteiti he taimí ni ʻi he ʻIunaiteti Siteití ʻoku ʻikai fakangofua ai ʻe he laó ʻa e lulú mo e ngaahi founga vaʻinga kumi monūʻia kehekehé. ʻOku mahino mei he ngaahi tohi kuó u maʻu mei he kāingalotu ʻo e Siasí, ʻoku kamata ia ʻaki ha kau atu ha niʻihi ʻo hotau toʻu tupú ki he pele paʻangá (poker). ʻOku nau maʻu ai e ifo ʻo hono maʻu taʻe totongi ʻo ha meʻá, pea nau ʻalu leva ki he ngaahi siteiti ko ia ʻoku fakalao ai e vaʻinga kumi monūʻiá.
Naʻe fai tohi mai ha taha kiate au ʻo pehē: “Kuó u mamata ki he totolo māmālie hake ʻa e koví ni ʻi he moʻui ʻa ha tokolahi. ʻOku hā mai ia ʻi he TV. ʻOku ʻi ai ha polokalama ʻa e ESPN ʻoku ui ko e Pele Paʻanga ʻa e Kakai Ongoongoá mo e Ngaahi Tau Hau Pele Paʻanga Fakafonuá.”
Naʻe toe hoko atu e fefiné ni ʻo pehē, “Naʻe fakaafeʻi hoku husepānití ʻe ha taha ʻo homa ngaahi kaumeʻá ke kau ki ha feʻauhi pele paʻanga fakalotofonua pea naʻe fie maʻu pē ki ai ha kiʻi totongi. Naʻe pehē ange ʻe hono kaumeʻá, ʻʻOku ʻikai ko ha vaʻinga kumi monūʻia ia. ʻOku fakahū fakataha hoʻo paʻangá mo ha paʻanga kuo fakatahaʻi, pea ko ia pē te ne maʻu ʻe palé, te ne maʻu ia ʻe ia.’”
Ko ha vaʻinga kumi monūʻia nai ʻeni? ʻIo, ko e vaʻinga kumi monūʻia. Ko e vaʻinga kumi monūʻiá, ko ha founga ia ʻoku tānaki ʻaki ha paʻanga pea ʻikai fakafetongi mai ia ʻaki ha koloa pe ngāue ʻoku feʻunga mo iá.
ʻOku lahi ʻaupito hono fakahoko he taimí ni ʻo e ngaahi lulu fakasiteití. Naʻe tapui ia ki muʻa ʻe he laó. Kuo fakaʻatā ia he taimí ni ke maʻu ai ha paʻanga hū mai.
ʻI he taʻu ʻe 20 kuo hilí, naʻá ku lea ai ʻi ha konifelenisi ʻo pehē: “Naʻe manakoa ʻaupito ʻa e lulú ʻi he fanongonongo ko ia ʻe he Siteiti ko Niu ʻIoké ʻe vahe ha paʻanga ʻe $41 miliona ʻe he toko tolu te nau maʻu ʻa e lulú. Naʻe tuʻu laine e kakaí ke fakatau haʻanau tikite. Ko e pale ʻe taha naʻe maʻu ia ʻe ha tikite ʻa ha kau ngāue ʻe toko 21 ʻo ha fale ngāue, pea ko e toko 778 naʻa nau maʻu ʻa e pale uá, pea maʻu ʻe he toko 113,000 ha ngaahi pale iiki ange. Mahalo ʻoku ngali ongo lelei ʻaupito ia kiate kimoutolu.
“Ka naʻe ʻi ai foki mo ha kau ʻulungia ʻe toko 35,998,956, naʻa nau taki taha totongi ke ʻi ai hanau faingamālie ke ikuna, [ka naʻe ʻikai ke nau maʻu ha meʻa]” ( ʻi he Conference Report, ʻOkatopa 1985, 67; pe Ensign, Nōvema 1985, 52).
ʻOku hanga lahi ha ngaahi Siteiti ʻi ʻAmelika ʻoku nau tukuhauʻi mamafa ʻaupito e ngaahi kasinó ke maʻu ai haʻanau paʻanga hū mai. Kuo pau foki ke maʻu ha tupu ia ʻa e kautaha ʻoku nau fakalele iá. Pea hoko mai leva e toko taha ʻokú ne maʻu ʻa e palé. Ka ʻoku halaʻatā e toenga ia ne fakatau ha tikité.
ʻOku ou fakafetaʻi, koeʻuhí ko e taimi naʻe fokotuʻu ai ʻe he ʻEikí ʻa e Siasí ni, naʻá Ne foaki mai kiate kitautolu ʻa e fono ʻo e vahehongofulú. Naʻe ʻi ai ha taimi naʻá ku talanoa ai mo ha ʻōfisa ʻo ha siasi kehe, peá u ʻiloʻi ʻoku nau fakafalala ki he vaʻinga pingikoú ke maʻu mei ai ha konga lahi ʻo ʻenau paʻanga hū maí. Naʻá ku pehē ange ki he tangata ko ʻení, “Kuo mou fakakaukau nai ke mou ngāueʻaki ʻa e vahehongofulú ki hono fakapaʻanga homou siasí?” Naʻá ne pehē mai, “ʻIo, pea pehē ange mai ʻe lava ke mau fakahoko ia kae tuku ʻa e vaʻinga pingikoú. Ka ʻoku ʻikai ke u ʻamanaki ʻe hoko ʻa e liliu ko ʻení ʻoku ou kei moʻui.”
Kuo fakaava ha ngaahi kasino ʻi he ngaahi feituʻu nofoʻanga ʻo e kau ʻInitia Kulá, ke maʻu ai ha paʻanga hū mai ʻa e kakai ʻoku ʻanautolu ʻa e kasinó. ʻOku ikuna ha niʻihi, kae toko lahi ange pē ʻa e kau ʻulungiá. Kuo pau ke ʻulungia ha niʻihi kae ikuna ha niʻihi, ʻo kapau ʻoku loto e kasinó ke maʻu haʻane tupu.
Naʻe toki pehē ʻe ha taha ʻo ʻetau kau talavoú, “ʻOku tatau pē ʻete totongi ha paʻanga ʻe nima ka te sio ʻi ha heleʻuhilá, mo ʻete totongi ha paʻanga ʻe nima ka te pele paʻangá.”
ʻOku ʻikai pē tatau ʻa e fakakaukaú ni ia. Ko e meʻa ʻe tahá, ʻokú te maʻu ai ha meʻa naʻá te totongi ke te maʻu; ka ʻi he tafaʻaki ʻe tahá, ko e toko taha pē ʻokú ne maʻu e palé, pea halaʻatā leva ʻa e toengá.
Kuo tau ʻiloʻi mei he ngaahi meʻa kuo hokó, ʻoku fakatupu ʻe he pele paʻangá (poker) haʻate pōpula ki he vaʻinga kumi monūʻiá.
Naʻe talu pē mei he kamataʻanga ʻo e Siasi ko ʻení, mo hono malangaʻi e kovi ʻo e vaʻinga kumi monūʻiá.
ʻI he 1842, ne fakamatalaʻi ai ʻe Siosefa Sāmita e ngaahi tuʻunga naʻe ʻi ai ʻa e Kāingalotú ʻi Mīsulí. Naʻá ne pehē, “Naʻa mau fakatau ha ngaahi konga kelekele lahi pea naʻe mahu ʻemau ngaahi fāmá,pea mau fiefia ʻi he melino mo e nonga ʻa homau ngaahi ʻapí, ka ki homau ngaahi kaungāʻapí; koeʻuhí ko e ʻikai ke mau lava ʻo feohi mo kinautolu ʻi heʻenau ngaahi fakafiefia tuʻuapoó, ʻenau maumauʻi e ʻaho Sāpaté, mo ʻenau lova hōsí mo e vaʻinga kumi monūʻiá, naʻe kamata leva ke nau manukiʻi mo fakatangaʻi kimautolu, pea iku ʻo fakatahataha ha kau fakatanga ʻo nau tutu homau ngaahi falé, vali ʻaki e valitā velá mo fakapipiki e fulufuluʻi moá pea uipi ha toko lahi ʻo homau kakai tangatá, pea faifai pē ʻo nau tuli kinautolu mei honau ngaahi ʻapí, ʻo fepaki ia mo e laó, fakamaau totonú, mo e ʻulungāanga ʻofa fakaetangatá” (ʻi he James R. Clark, comp., Messages of the First Presidency of The Church of Jesus Christ of Latter-day Saints, 6 vols. [1965–75], 1:139).
Naʻe lea ʻa Pilikihami ʻIongi ʻi ʻOkatopa ʻo e 1844 ʻo kau ki Nāvū ʻo pehē, “ʻOku mau loto ke taʻofi ʻa e ngaahi fale koloa kava mālohi, ngaahi fale vaʻinga kumi monūʻia, mo e ngaahi fale kehe pe ngaahi ʻekitivitī fakatupu moveuveu kotoa pē ʻi hotau koló, pea ʻoua naʻa tali ha konā pe anga ʻuli ʻi hotau lotolotongá” (ʻi he Messages of the First Presidency, 1:242).
Kuo tā tuʻo lahi hono lea ʻaki ʻe he kau Palesiteni ʻo e Siasí, mo e ongo tokoni ʻi he Kau Palesitenisií, ʻa e fulikivanu ko ʻení. Naʻe pehē ʻe Siaosi Q. Kēnoni, ʻa ia naʻe hoko ko ha tokoni ki ha kau Palesiteni ʻe toko tolu ʻo e Siasí: “ʻOku ʻi ai ha ngaahi kovi ʻi he māmaní ʻoku totonu ke maluʻi mei ai ʻa e toʻu tupú. Ko e taha ʻo kinautolu ko e vaʻinga kumi monūʻiá. ʻOku ʻi ai ha ngaahi fakafōtunga kehekehe ʻo e koví ni, ka ʻoku nau kovi kotoa pē, pea ʻoku ʻikai totonu ke te tau kau atu ki ai” (Gospel Truth: Discourses and Writings of President George Q. Cannon, sel. Jerrald L. Newquist, 2 vols. [1974], 2:223).
Naʻe pehē ʻe Palesiteni Siosefa F. Sāmita; “ʻOku ʻikai fakangofua ʻe he Siasí ʻa e vaʻinga kumi monūʻiá, pea ʻokú ne fakafepakiʻi lahi ia ʻo tala ko ha fehālaaki fakaeʻulungāanga ia, pea ʻokú ne kau atu ki he vaʻinga kumi monūʻiá ni, ʻa e vaʻinga tali faingamālié (games of chance) mo e lulú, ʻi hano faʻahinga pē, pea ʻoku ʻikai ʻaupito ke nau poupouʻi e kāingalotú ke kau atu ki ai” (“Editor’s Table,” Improvement Era, ʻAokosi 1908, 807).
Naʻe naʻinaʻi mai ʻa Palesiteni Hiipa J. Kalānite ʻo pehē: “Talu pē mei muʻa, mo e tuʻu kākāivi e Siasí ʻi hono fakafepakiʻi faʻahinga founga pē ʻo e vaʻinga kumi monūʻiá. ʻOku ʻikai ke ne poupouʻi ha faʻahinga founga pē ʻo e lulu feinga paʻangá, ngāue maʻuʻanga moʻui pe faʻahinga pisinisi ʻokú ne ʻave ha paʻanga mei ha taha kae ʻikai fetongi ʻaki ha meʻa ʻokú na mahuʻinga tataú. ʻOku ʻikai ke ne poupouʻi ʻa e ngaahi ngāue kotoa pē ʻoku fakahehema ke ne . . . holoki pe tukuhifo ha tuʻunga ʻulungāanga māʻolunga kuo tauhi ki ai e kāingalotu ʻo e Siasí mo hotau ngaahi koló” (ʻi he Messages of the First Presidency, 5:245).
Naʻe pehē ʻe Palesiteni Sipenisā W. Kimipolo: “Naʻe talu pē mei he kamataʻangá mo hono faleʻi kitautolu ke ʻoua naʻa tau kau atu ki ha faʻahinga vaʻinga kumi monūʻia. ʻOku fakaʻauʻauhifo mo maumau e moʻui ʻa kinautolu ʻoku kau atu ki aí, ʻo tatau ai pē pe ʻoku nau mole pe maʻu mai, koeʻuhí ko e maʻu taʻe totongi mai ʻo ha meʻa, pe maʻu mai ha meʻa taʻe ngāueʻi, pe ʻikai mole ai honau iví, pea ʻikai ke nau totongi e mahuʻinga totonu ʻo e meʻa ko iá” (ʻi he Conference Report, ʻEpeleli 1975, 6; pe ko e Tūhulu, ʻʻAokosi 1975, 34).
ʻI he 1987, naʻe fai ai ʻe ʻEletā Tāleni H. ʻOakesi, ʻa ia ʻokú ne ʻi heni fakataha mo kitautolu he pooni, ʻi he ʻapiako ko ia naʻe ʻiloa ko e Kolisi Likí, ha malanga fakaʻofoʻofa ʻo kau ki he meʻá ni. Ko e kaveinga ʻo ʻene leá naʻe pehē “Ko e Vaʻinga Kumi Monūʻiá—ʻOku Hala pea Taʻe fakapotopoto Fakapolitikale” (vakai, Ensign, Sune 1987, 69–75).
ʻOku ou tānaki atu ʻeku fakakaukaú ki he ngaahi kupuʻi lea ko ʻeni fekauʻaki mo e tuʻunga ʻo e Siasí ʻi he meʻa ni. ʻE ngali ko ha fakafiefia lelei pē ʻa ʻete kau ki ha vaʻinga monūʻiá. Ka ʻoku kau atu ki ai ha loto feinga fakamātoato ʻoku hā mei he fofonga ʻo kinautolu ʻoku vaʻingá. Pea kuo tuʻo lahi fau hono tohoakiʻi atu ʻe he vaʻinga ngali lelei ko ʻení, ha tokolahi ke nau pōpula ai. Naʻe ʻikai poupouʻi, pea ʻoku ʻikai pē poupouʻi ʻe he Siasí ia ʻa e meʻá ni. Kapau kuo teʻeki te mou kau ʻi ha pele paʻanga pe faʻahinga vaʻinga kumi monūʻia, ʻoua naʻa mou kamata fai ia. Kapau ʻoku mou kau atu ki ai, mou tuku leva ia, lolotonga ʻoku mou kei lava ke tukú.
ʻOku lahi ha ngaahi meʻa lelei ange ke fakamoleki ki ai ha taimi ʻo ha taha. ʻOku lahi ha ngaahi ngāue lelei ange ke tokanga mo fakaʻaongaʻi ki ai ha ivi ʻo ha taha. ʻOku lahi ʻaupito ha ngaahi tohi lelei ke lau. Hangē ka ʻikai ke lahi haʻatau maʻu iá. ʻOku ʻi ai ha ngaahi mūsika ke tau ako mo fiefia ai. ʻOku ʻi ai ʻa e taimi ke tau fiefia fakataha ai—ʻi he hulohulá, lue laló, heka pasikalá, pe ngaahi founga kehe—pea feohi fiefia fakataha ʻa e kau talavoú mo e kau finemuí ʻi he founga maʻa.
Ne u toki lau ha tohi foʻou, ʻa ia naʻe toki pulusi ʻe he Fale Pulusi ʻo e ʻUnivēsiti ʻOkesifōtí, ʻa ia naʻe lahi ha tokanga ki ai hatau niʻihi. ʻOku kau ai ha fakatotolo naʻe fai ʻe ha kau faiako ʻo e ʻUnivēsiti Kalolaina Tokelaú ʻi he Chapel Hill. ʻOku fekauʻaki ia mo e moʻui fakalotu mo fakalaumālie ʻa e toʻu tupu ʻo ʻAmeliká. Naʻe hanga ʻe kinautolu ne nau fai e fakatotoló ʻo fakaʻekeʻeke ha toʻu tupu mei ha ngaahi kautaha lotu mo ha ngaahi talatukufakaholo kehekehe. (Vakai, Christian Smith and Melinda Lundquist Denton, Soul Searching: The Religious and Spiritual Lives of American Teenagers, [2005].)
Naʻa nau aofangatuku e fakatotoló ʻaki haʻanau pehē, ʻoku ʻilo lahi ange e toʻu tupu ʻo hotau Siasí ki heʻenau tuí, lahi ange ʻenau mateakiʻi iá pea nau tauhi ange ki hono ngaahi akonaki fekauʻaki mo e moʻui fakasōsialé, ʻo laka ange he niʻihi kehe ʻoku nau toʻú.
Naʻe pehē ʻe ha taha ʻo e kau fakatotoló, “ʻOku lahi ha ngaahi meʻa ʻoku fiemaʻu ʻe he Siasí mei hono toʻu tupú, pea ʻoku lahilahi ange pē ʻa e . . . taimi ia ʻoku nau fakahoko ai e ngaahi fie maʻu mei he Siasí” (ʻi he Elaine Jarvik, “LDS Teens Rank Tops in Living Their Faith,” Deseret News, March 15, 2005, p. A3).
Naʻe ʻiloʻi ai, ʻoku tokolahi ange hotau toʻu tupu ʻoku nau kau ki he tui fakalotu tatau mo ʻenau ongo mātuʻá, pea nau ʻalu tuʻo taha he uike ki he ngaahi lotú, vahevahe ʻenau tuí mo e niʻihi kehe, pea nau kau atu ki ha ʻaukai pe ha faʻahinga founga feilaulau fakafoʻituitui kehe, mo siʻisiʻi ange ʻenau ongoʻi veiveiua ki heʻenau tui fakalotú.
ʻOku fakamatala ʻa e kau fakatotoló ʻo kau ki he ʻā pongipongia ʻetau toʻu tupú ʻo ʻalu ki he seminelí. Naʻe pehē ʻe ha tokotaha semineli ʻe taha, “ʻOku faingataʻa e ʻā pongipongiá, ka ʻoku ʻi ai ha ngaahi tāpuaki ʻoku maʻu ʻi hono fakahoko iá. Ko ha founga fakaʻofoʻofa ia ke kamata ʻaki e ʻahó.”
Naʻe fakamahinoʻi ʻe he kau fakatotoló, ʻoku ʻikai haohaoa kotoa ʻa hotau toʻu tupú, ka ko hono fakakātoá, ʻoku fakaofo ʻa e tuʻunga fisifisimuʻa ʻoku nau aʻusiá. ʻOku totonu ke u tānaki atu ki ai ʻo pehē, ʻoku ʻikai ke ʻi ai ha taimi pele paʻanga ia ʻo e fānau ako māʻolunga ko ʻení.
Siʻoku ngaahi kaumeʻa kei talavou ʻoku fanongo mai kiate au he efiafi ní, ʻoku mou mahuʻinga lahi kiate kimautolu. ʻOku mou fuʻu mahuʻinga lahi ʻaupito. ʻOku mou maʻu ha fatongia mahuʻinga ʻaupito ʻi hoʻomou hoko ko e kau mēmipa ʻo e Siasi ko ʻení mo ha kau maʻu lakanga fakataulaʻeikí. Kātaki muʻa ʻo ʻoua naʻa maumauʻi homou taimí pe ngaahi talēnití ʻi hano tulia ha ngaahi meʻa taʻe ʻaonga pehē. Kapau te mou fai ia, te ne fakasiʻisiʻi ʻa hoʻomou malava ke fakahoko ha ngaahi meʻa ʻoku leleí. ʻOku ou tui te ne taʻofi hoʻomou tokanga ki hoʻomou feinga akó. Te ne fakalotomamahiʻi hoʻomou mātuʻá, pea ʻi he fakalau atu ki muʻa e taʻú, te mou vakai ki mui pea te mou toe loto mamahi ʻi he meʻa naʻa mou fakahokó.
Ko e lakanga fakataulaʻeiki ko ia ʻoku mou maʻu ʻi hoʻomou hoko ko e kau talavoú, ʻokú ne ʻomi ʻe ia ʻa e faingamālie ʻo e tauhi mai ʻa e kau ʻāngeló. ʻOku ou pehē ʻoku ʻikai hoa ʻa e feohi ko iá mo ʻete kau ki he ngaahi vaʻinga kumi monūʻiá.
“[Fili ʻa e moʻoní, ʻo ka ʻoatu ha fili ke mou fai]” (“Fili ʻa e Moʻoní,” Ngaahi Himi, fika 146).
ʻOku ou lotua he loto fakatōkilalo ke ʻiate kimoutolu e ngaahi tāpuaki ʻo e langí, ʻi heʻeku tuku ʻa ʻeku fakamoʻoni ki he ngāué ni, mo fakahā ʻa ʻeku ʻofa kiate kimoutolu kotoa ʻoku kau ki aí, ʻi he huafa toputapu ʻo Sīsū Kalaisí, ʻēmeni.