Kathleen H. Hughes
Tokoni ʻUluaki ʻi he Kau Palesitenisī Lahi ʻo e Fineʻofá
ʻI heʻetau hoko ko ia ko ha ngaahi meʻangāue ʻi he toʻukupu ʻo e ʻOtuá, ʻokú Ne fakaʻaongaʻi ai kitautolu ke fai ʻEne ngāué.
Siʻi ngaahi tokoua, ʻoku tau fakataha mai he pooni ki he fakataha lahi ʻa e Fineʻofá. ʻOku mou hā fakaʻofoʻofa mai. ʻI heʻetau fakataha maí, ʻoku ʻikai fietūkua ai ʻetau fakakaukau atu ki he fuofua fakataha ʻa e Fineʻofá. ʻOku ou fakakaukauloto atu ki he lea ʻa e Palōfita ko Siosefá ki he kau fefiné ʻo teuteuʻi kinautolu ki honau fatongia he puleʻanga ʻo e ʻOtua. ʻOku ou ongona e ngaahi lotu ʻa e kau fefiné, “Kuó u fuakava ke fai Hoʻo ngāué, ka ke tokoniʻi muʻa au ke u hoko he taimí ni ko ha meʻangāue ʻi Ho toʻukupú.” ʻOku hoko pē ʻenau lotú, ko ʻetau lotú ia.
Ko e matelié ko e taimi ia ke tau taki taha hoko ai ko e meʻangāue ko iá.
ʻOku ou manako he pōpoaki ʻa e fefine toulekeleka ko Lusi Meki Sāmitá, heʻene lea ki he kau fefine ʻo e Fineʻofá ʻi he fuofua fakataha ʻi Nāvuú. ʻOku ou loto ke mou manatuʻi ko ha fefine ʻeni naʻe ivi lahi—ko ha taki maʻongoʻonga. ʻOku tatau pē ia mo e kau fefine ʻoku ou sio ki ai he ʻahó ni ʻi he Fineʻofá. Ka naʻá ne pehē he ʻaho ko iá, “Kuo pau ke tau feʻofaʻaki, fetauhiʻaki mo fefakafiemālieʻaki pea maʻu ha fakahinohino ke tau nofo fakataha hifo ʻi langi.”1
ʻOku ʻuhinga ʻa e fakalea ko iá ki he hoko ʻa e houʻeiki fafiné ko ha “ngaahi meʻangāue ʻi he toʻukupu ʻo e ʻOtua.”2 Ko hai ʻiate kitautolu ʻoku ʻikai loto ia ke ʻofeina, tokangaʻi, fakafiemālieʻi mo fakahinohinoʻi ʻi he ngaahi meʻa ʻo e ʻOtuá? ʻOku hoko fēfē ia? ʻI ha foʻi angalelei ʻe taha, fakahaaʻi ʻe taha ʻo e ʻofá, fakahaaʻi ʻo ha fakaʻatuʻi pea mo ha nima fietokoni. Ka ʻoku ʻikai fakataumuʻa ʻeku pōpoakí kiate kinautolu ʻoku nau maʻu e faʻahinga ʻofa faka-Kalaisi ko iá, ka kiate kitautolu ko ia kuo pau ke nau fakahaaʻi e faʻahinga anga māʻoniʻoni ko iá he ʻaho kotoa pē. Naʻe pehē ʻe he Palōfita ko Siosefá “kuo pau ke tau fakalahi ʻetau loto ʻofa ki he niʻihi kehé,” ka tau hoko ʻo hangē ko Sīsū Kalaisí.”3
ʻOku tau takitaha fakaʻamua pē ke maʻu e ʻofa haohaoa ʻa Kalaisí, ʻa ia ʻoku ui ko e ʻofa faka-Kalaisí, ka koeʻuhí ʻoku tau kei tangata pē—pea hanga ai ʻe he “fefine fakanatula” ʻiate kitautolú— ʻo lavaʻi kitautolu. ʻOku tau ʻita, ʻoku tau foʻi pea tau valokiʻi pē kitautolu mo e niʻihi kehe pea ʻi heʻetau fai iá, he ʻikai leva ke tau fakahaaʻi ha ʻofa, pea ʻikai ke tau hoko ko ha meʻangāue ʻi he toʻukupu ʻo e Tamai Hēvaní. ʻOku hoko ʻetau loto fiemālie ke fakamolemoleʻi kitautolu mo e niʻihi kehé, ko ha konga mahuʻinga ʻo hotau mālohi ke maʻu e ʻofa ki he ʻEikí ʻi heʻetau moʻuí mo fai ʻEne ngāué.
ʻI heʻeku kamata teuteu e leá ni, ne u fai meʻa kotoa pē ʻoku ou ʻilo ne totonu ke u faí; ʻo u ʻalu ki he temipalé, ʻaukai, lau e folofola pea mo lotu foki. Ne u hiki leva ha lea. Ka ʻe ngaahi tokoua, ʻi hoʻo fili ko ia ke tohi fekauʻaki mo e ʻofa faka-Kalaisí, ʻe fie maʻu ia ke ke maʻu e ʻofa faka-Kalaisí. Ka naʻe ʻikai ke u ongoʻi pehē. Ko ia ʻi he hili ha ngaahi lotu mo ha loʻimata ne tō, naʻe maama mai leva ki heʻeku fakakaukaú kuo pau ke kole fakamolemole kiate kinautolu ʻoku ʻikai ke nau ʻiloʻi ko kinautolu ʻoku nau fakatupu ʻeku ongoʻi taʻeʻofá. Naʻe faingataʻa ia. Ka naʻe hoko ko ha fakamoʻui. Pea ʻoku ou fakamoʻoni atu naʻe toe foki mai e Laumālie ʻo e ʻEikí.
Ko ha ngāue ngali taumamaʻo ke maʻu maʻu pē e ʻofa faka-Kalaisí, ka ʻoku hanga ʻe he tōʻonga ʻofa kotoa pē ʻo liliu kitautolu mo e niʻihi ʻoku ʻofa maí. Tuku muʻa ke u fai atu ha talanoa ki ha finemui ne ma toki feʻiloaki. Naʻe fuoloa e mavahe ʻa ʻAlisi mei he Siasí, ka naʻe ueʻi ia ki muí ni ʻe he Laumālié ke ne foki mai. Naʻá ne faʻa ʻaʻahi ki heʻene kui tangatá ʻi he ʻapi ʻo e kau vaivaí he ʻaho Sāpaté. ʻI he taha ʻo e ngaahi ʻaho ko iá, naʻá ne pehē ke ne kau atu ki he fakatahaʻanga ʻa e Siasí ne fai aí. Naʻá ne fakaava ʻa e matapaá ʻo vakai ki he fakataha ʻa e Fineʻofá ka ne ʻikai ha sea ʻe ʻatā. ʻI he ʻai ko ia ke ne mavahé, naʻe taʻalo atu ki ai ha fefine peá ne fakaʻataʻatā mai ha sea moʻona. Naʻe pehē ʻe ʻĀlisi, “Ne u fifili pe ko e hā e fakakaukau mai ʻa e fefiné kiate aú. Naʻe meimei ke hoka fakaavaava e konga kotoa pē hoku sinó pea ne u namu tapaka. Ka naʻe ʻikai tokanga ia ki ai; naʻá ne feinga pē ke fakaʻataʻatā hono tafaʻakí moʻoku.”
Naʻe fakalotolahia ʻa ʻĀlisi ʻe he angaʻofa ko ʻeni ʻa e fefiné, ko ia naʻá ne foki mai ai ʻo mālohi he Siasí. Kuó ne ngāue fakafaifekau, pea ʻokú ne fakahaaʻi e ʻofa tatau pē he taimí ni ki ha kau fefine kehe. Naʻe mahino ki he fefine toulekeleka ne fie vahevahe mai hono tangutuʻangá mo ʻĀlisí, ʻoku ʻi ai ha feituʻu moʻoe tokotaha kotoa pē ʻi he Fineʻofá. Siʻi ngaahi tokoua, ʻoku tau fakataha mai ke fakaivia kitautolu, ka ʻoku tau ʻomi kotoa foki ai hotau ngaahi vaivai mo e tōnounoú.
Naʻe talamai ʻe ʻĀlisi ha meʻa he ʻikai toe ngalo ʻiate au. Naʻá ne pehē, “Ko e meʻa pē taha ʻoku ou fai maʻaku heʻeku ʻalu ki he lotú: ko ʻeku maʻu maʻaku ʻa e sākalamēnití. Ko e toenga leva ʻo e taimí, ʻoku ou tokangaʻi ai ha niʻihi ʻoku nau fie maʻu ʻeku tokoní peá u feinga ke tokoniʻi mo poupouʻi kinautolu.”
ʻI heʻetau hoko ko ia ko ha ngaahi meʻangāue ʻi he toʻukupu ʻo e ʻOtuá, ʻokú Ne fakaʻaongaʻi ai kitautolu ke fai ʻEne ngāué. Hangē ko ʻĀlisí, ʻoku fie maʻu ke tau tafoki ki he niʻihi ʻoku tau feohí ʻo fekumi ki ha founga ke tau lava ʻo fai ai ha poupou mo ha tokoni. Kuo pau ke tau fakakaukauʻi ʻa kinautolu ʻi he matapaá ʻoku fakasio mai ki lotó pea tau takiekina mai kinautolu—ke tau nofo fakataha hifo ʻi hēvani mo kinautolu. Mahalo he ʻikai ke tau fakakaukau kotoa pē ʻoku ʻi ai ha tafaʻaki hotau seá ʻe lava ke hao mai ai ha taha, ka ʻoku ʻi ai maʻu pē ha sea ia ʻo kapau ʻoku tau loto ki aí.
ʻI he 1856, ne fāifai pea toki lava ai ʻa e ongo tautehina ko Sūlia mo ʻEmelī Hilá ʻo haʻu ki ʻAmelika pea meimei ke na aʻu ki he Saione ne na fakaʻamuá, hili ia ʻena kau ki he Siasí ʻi ʻIngilani heʻena kei tupuhaké, pea ʻikai toe tali kinaua ʻe hona fāmilí. Ne nau kolosi mai he ngaahi feituʻu tokalelei ʻo ʻAmeliká pea maʻutangī kinautolu ʻe ha matangi he konga ki muʻa ʻo ʻOkatopá. Naʻe maʻu ʻe ha mokopuna ua ʻo Sūlia Hila ko Sisitā Tēpola Kulisitianesoní, ha misi fakaʻofa kau kiate kinaua. Naʻá ne pehē:
“. . . Naʻe lava ke u mamata kia Sūlia mo ʻEmelī ʻi hono maʻutangī kinaua ʻi he sinoú he tumutumu mokoʻīʻī ʻo e Moʻunga Lisí, fakataha mo e kau fononga toho sāliote ʻa Uilí. Naʻe ʻikai hanau teunga māfana. Naʻe tangutu tetetete pē ʻa Sūlia he sinoú. Naʻe ʻikai lava ke ne toe ngaue. Naʻe mokoʻīʻī foki mo ʻEmelī ka naʻá ne ʻiloʻi kapau he ʻikai ke ne tokoniʻi ʻa Sūlia ke tuʻu ki ʻolunga, te ne mate. ʻI he fāʻofua ʻa ʻEmelī ki hono tokouá ʻo fokotuʻu ia ki ʻolungá, naʻe kamata ke tangi ʻa Sūlia ka naʻe ʻikai tō mai ha loʻimata ia, ka ko hono leʻó pē. Ne na luelue māmālie fakataha mai ki hona kaungā fonongá. Naʻe mate ha toko hongofulu mā tolu he pō fakalilifu ko iá. Naʻe moʻui ʻa Sūlia mo ʻEmelī.”4
ʻE ngaahi tokoua, ka ne ʻikai ke fetokoniʻaki e ongo tautehiná ni, mahalo ne ʻikai mei moʻui ha taha ia. ʻIkai ngata aí, ne na tokoniʻi foki mo ha niʻihi kehe ʻi he fononga faingataʻá ni ʻo kau ai ha faʻē kei talavou mo ʻene fānaú. Ko ʻEmelī Hila Utimenisia naʻá ne hiki ki mui ange ʻa e fakalea fakaʻofoʻofa ʻo e hiva “Kau Fefine ʻi Saioné.” ʻOku hanga ʻe he veesi ko ia ʻoku pehē, “Te mau fakafiemālieʻi ʻa e ongosiá mo fakamālohia ʻa e vaivaí,”5 ʻo ʻomi ha ʻuhinga foʻou ʻi hoʻo fakakaukauloto atu ko ia ki he meʻa ne hoko kiate iá ʻi heʻene hoko ʻo hangē ko e Fakamoʻuí ʻi he feituʻu tokalelei mo sinoú.
Hangē ko e ongo tautehina Hilá, ko e tokolahi ʻo kitautolu he ʻikai ke tau lavaʻi hotau siviʻi he moʻuí taʻe kau ai e tokoni mei he niʻihi kehé. Pea ko e moʻoni: ʻi heʻetau tokoniʻi ko ia e niʻihi kehé, ʻoku tau tanumaki ai ke moʻui hotau laumālié.
Naʻe aʻusia ʻe Lusi Meki Sāmita mo e kau fuofua fefine ʻo e Fineʻofá ʻa e ʻofa haohaoa ʻa Kalaisí, ʻa ia ʻoku ʻikai hano ngataʻanga. Ne nau maʻu e moʻoni ʻo e ongoongoleleí ke ne takiekina ʻenau moʻuí; ne ʻi ai hanau palōfita moʻui; ne ʻi ai ʻenau Tamai Hēvani naʻe fakafanongo mai mo tali ʻenau ngaahi lotú. Ngaahi tokoua, ʻoku pehē pē mo kitautolu. ʻOku tau toʻo kiate kitautolu ʻi hotau papitaisó ʻa e huafa ʻo Sīsū Kalaisí. ʻOku tau toʻo holo ʻa e huafa ko iá he ʻaho kotoa pē pea ueʻi kitautolu ʻe he laumālié ke tau moʻui ʻo fakatatau mo e ngaahi akonaki ʻa e Fakamoʻuí. ʻI heʻetau fai iá, ʻoku tau hoko ai ko ha meʻangāue ʻi he toʻukupu ʻo e ʻOtuá. Pea ʻoku langaki hake kitautolu ʻe he Laumālié ki ha tuʻunga māʻolunga ange ʻo e leleí.
Ko e fakahaaʻi maʻongoʻonga taha ʻo e ʻofa faka-Kalaisí, ʻa e Fakalelei ʻa Sīsū Kalaisí, ʻa ia ne foaki mai ko ha meʻaʻofa kiate kitautolú. ʻI heʻetau feinga faivelenga ki he meʻaʻofa ko ʻení, ʻoku fie maʻu ai ke ʻikai ngata pē ʻi heʻetau loto fiemālie ke maʻu iá, ka ʻoku tau loto fiemālie foki ke vahevahe atu ia. ʻI heʻetau vahevahe atu ʻa e ʻofá ni ki he niʻihi kehé, ʻe lava ke tau tuʻu hake ai ʻo hoko ko ha “meʻangāue ʻi he toʻukupu ʻo e ʻOtuá [ke fakahoko e ngāue maʻongoʻongá ni].”6 Te tau mateuteu ai ke nofo fakataha mo hotau ngaahi tokouá ʻi hēvani—fakataha.
ʻOku ou fakamoʻoni ki he Fakamoʻuí, ʻokú Ne moʻui peá Ne ʻofa ʻiate kitautolu mo Ne ʻafioʻi ʻa e tuʻunga te tau lava ʻo aʻusiá—neongo hotau ngaahi vaivai he taimi ní. ʻI he huafa ʻo Sīsū Kalaisí, ʻēmeni.
Maʻuʻanga Fakamatalá
1. Relief Society Minutes, Mar. 24, 1842, Archives of The Church of Jesus Christ of Latter-day Saints, 18–19.
2. ʻAlamā 26:3.
3. Relief Society Minutes, Apr. 28 1842, 39.
4. Debbie J. Christensen, “Julia and Emily: Sisters in Zion,” Ensign, June 2004, 34.
5. Hymns, fika 309.
6. ʻAlamā 26:3.