The Christus statueThe Church of Jesus Christ of Latter-day Saints Search | Feedback | Site Map | Help | Country Sites |
Home Broadcast General Conference Archives
Conferences
ʻEpeleli 2007
Manatu pea ʻOua ʻe Malaʻia

Manatu pea ʻOua ʻe Malaʻia

ʻEletā Marlin K. Jensen
ʻO e Kau Fitungofulú

Ko e “manatu” ko ia ʻi he founga ʻa e ʻEikí, ko ha konga mahuʻinga mo ha tefitoʻi moʻoni fakahaofi moʻui ia ʻo e ongoongoleleí.

ʻEletā Marlin K. JensenʻOku ou ongoʻi lāngilangiʻia ke hoko atu he lea ʻa Sisitā Pākiní. Kuo faitāpuekina kitautolu ʻe heʻene ngaahi tokoní pea mo ʻene ngaahi akonaki mo hono ongo tokoní. ʻI he meimei houa peheni pē he taʻu ʻe 18 mo e konga kuohilí, ne u tuʻu ai he veʻe tuʻunga malangá ni, ʻo tali ke ʻosi e hiva ʻa e haʻofangá kau laka atu ke fakahoko ʻa ʻeku fuofua lea ʻi he konifelenisi lahí. Mahalo ne ʻilonga ʻeku hohaʻá he taimi ko iá. Ne kiʻi punou mai ʻa ʻEletā L. Tomu Peuli ʻa ia ne tuʻu ʻi hoku tuʻá, peá ne fanafana fakalotolahi mo loto vēkeveke mai, “Fiemālie pē, he kuo fuoloa e taʻe mate ha taha he tuʻunga malanga ko ʻená!”

ʻOku kau ʻa e ngaahi lea fakalotolahi, mo e ngaahi momeniti siʻi ko ia ʻo ʻeku fuofua lea ki ha haofanga fakaemāmani lahí, ko ha manatu mahuʻinga ia kiate au. ʻOku ou hangē pē ko kimoutolú, ʻo tānaki ha ngaahi manatu pea ʻi hono fakamanatuʻi kinautolú, ʻoku nau hoko ko ha ngaahi meʻa ʻaonga mo fakafiefia. Pea neongo ʻa e tukupā naʻá ku fakahoko ʻi heʻeku kei talavoú ke ʻoua naʻá ku fakahelaʻi ha taha ʻi heʻeku fakaʻau ʻo motuʻá ʻaki ʻeku toutou fakamanatu e kuo hilí, ka ʻoku ou fiefia ʻi hono talanoaʻi e ngaahi meʻa ʻoku ou manatuʻí he faingamālie kotoa ʻoku ou maʻú. ʻI he ʻaho ní, ʻoku ou fie lea ʻo kau ki ha fatongia mahuʻinga ʻo e manatú pea mo hono manatuʻí ʻi he ongoongolelei ʻo Sīsū Kalaisí, kae ʻikai ko hono fakamanatu pē pea fiefia ʻi ha ngaahi fakamatala.

Kapau te tau tokanga ki hono fakaʻaongaʻi ʻo e foʻi lea ko e manatu ʻi he folofola māʻoniʻoní, te tau ʻiloʻi ko e “manatu” ko ia ʻi he founga ʻa e ʻEikí, ko ha konga mahuʻinga mo ha tefitoʻi moʻoni fakahaofi moʻui ia ʻo e ongoongoleleí. ʻOku lava ʻeni koeʻuhí ʻoku hoko ʻa e ngaahi fakatokanga fakapalōfita ke manatuʻí ko ha ui ia ke fakahoko ha ngāue: ke fakafanongo, vakai, talangofua, fakahoko, pe fakatomala.1 ʻI he taimi ʻoku tau manatu ai ʻi he founga ʻa e ʻOtuá, ʻoku tau lavaʻi ai ʻa e anga fakaetangatá, ka tau teuteu ki he ngaahi feinga tau ʻo e moʻuí pea tau kau atu leva ki ai, ʻo fai e meʻa kotoa pē ʻi hotau mālohí ke matuʻuaki ʻaki e filí pea fakaʻehiʻehi mei he angahalá.

Naʻe ui ʻa e tuʻi ko Penisimaní ki hono kāingá ke nau manatu, ʻo ne pehē:

“Pea ko hono fakaʻosí, ʻoku ʻikai te u lava ʻo fakahā atu kiate kimoutolu ʻa e ngaahi meʻa kotoa pē ʻoku mou lava ai ʻo fai angahalá; he ʻoku lahi ha ngaahi hala mo ha ngaahi founga kehekehe, ʻio ʻoku pehē fau honau lahí ʻoku ʻikai te u faʻa laua ia.

“Ka ʻoku ou lava ke fakahā kiate kimoutolu ʻa e meʻa ko ʻení, kapau ʻoku ʻikai te mou ʻiloʻi ʻoku mou faitotonu maʻu ai pē, mo hoʻomou ngaahi fakakaukaú, mo hoʻomou ngaahi leá, mo hoʻomou ngaahi ngāué, pea tauhi ʻa e ngaahi fekau ʻa e ʻOtuá, ʻo tui maʻu pē ki he ngaahi meʻa kuo mou fanongo ai ʻo kau ki he hāʻele mai ʻa hotau ʻEikí, ʻo aʻu ki he ngataʻanga hoʻomou moʻuí, pehē kuo pau ke mou malaʻia. ʻOiauē ʻe tangata, manatu, pea ʻoua ʻe malaʻia.”2

ʻI heʻetau ʻiloʻi ʻa e fatongia mahuʻinga ʻo e manatú ʻi heʻetau moʻuí, ko e hā leva ʻa e meʻa ʻoku totonu ke tau manatuʻí? Ko e talí, ʻi heʻetau fakataha mai he ʻahó ni ke fakamanatu mo toe fakatapui ʻa e Tāpanekale fakahistōliá ni, ʻoku ou fokotuʻu atu ʻoku totonu ke tau manatuʻi ʻa e hisitōlia ʻo e Siasi ʻo Sīsū Kalaisí mo hono kakaí. ʻOku fakamahuʻingaʻi e hisitōlia ʻo e Siasí ʻi he folofolá. Ko hono moʻoní, ko e konga lahi ʻo e folofolá ko e hisitōlia ia ʻo e Siasí. ʻI he ʻaho ne fokotuʻu ai e Siasí, ne fekauʻi ai ʻe he ʻOtuá ʻa Siosefa Sāmita ʻo pehē, “Vakai ʻe tauhi ha lekooti ʻiate kimoutolu.”3 Naʻe fakahoko ʻe Siosefa ʻa e fekaú ni ʻaki haʻane fakanofo ʻa ʻOliva Kautele ko e kaumātuʻa hono ua ʻi he Siasí pea ko hono tokoni ʻuluakí, ʻi heʻene hoko ko e fuofua fai hisitōlia ʻo e Siasí. ʻOku tau tauhi ha ngaahi lekooti ke tokoni mai ke tau manatuʻi, pea kuo tauhi ha lekooti ʻo e fakalakalaka ʻa e Siasí talu mei he taimi ʻo ʻOliva Kautelé ʻo aʻu mai ki he ʻahó ni. ʻOku fakamanatu mai ʻe he lekooti fakahisitōlia fakaofó ni kiate kitautolu kuo toe fakaava ʻe he ʻOtuá ʻa e ngaahi langí ʻo fakahā mai ʻa e ngaahi moʻoni ʻa ia ʻoku nau ui hotau toʻu tangatá ki he ngāué.

ʻI he ngaahi meʻa kotoa kuo tānaki, fakatolonga mo tohi ʻe he kau faʻu hisitōliá he kuohilí, ʻoku ʻikai ha meʻa te ne fakahā mahino ʻa e mahuʻinga ʻo e mālohi ʻo e hisitōlia ʻo e Siasí ʻo laka hake ʻi he talanoa mahinongofua mo moʻoni ko ia ʻo Siosefa Sāmita ki he hā ʻa e ʻOtua ko e Tamaí mo Hono ʻAlo ko Sīsū Kalaisí kiate ia, pea ʻiloa he ʻahó ni ko e ʻUluaki Mata-Meʻa-Hā-Maí. Kuo laui toʻu tangata ha kau faifekau kuo nau fakamatalaʻi maʻuloto pea mo vahevahe atu ki he kau fekumi ki he moʻoní ʻi he funga māmaní, ʻa e fakamatala ʻa Siosefa ki he founga fakaofo naʻá ne maʻu ai ʻa e tali ki heʻene lotu ʻo fehuʻi pe ko e fē ʻa e siasi ʻoku moʻoní:

“Naʻá ku mamata ki ha pou maama feʻunga tonu mo hoku ʻulú, naʻe lahi ange hono ngingilá ʻi he laʻaá, ʻa ia naʻe maliu māmālie hifo kae ʻoua kuo tō ia kiate au

“. . . ʻI he nofo mai ʻa e māmá ʻiate aú, naʻá ku sio ki he Tangata ʻe toko ua, ʻa ia ko hona ngingilá mo e nāunaú ʻoku ʻikai faʻa lava ke mafakamatalaʻi, ʻokú na tuʻu mai ʻi ʻolunga ʻiate au ʻi he ʻataá. Naʻe folofola mai ʻa e toko taha kiate au, ʻo ne ui au ʻaki hoku hingoá, ʻo ne tuhu ki he tokotahá ʻo pehē—Ko hoku ʻAlo ʻOfaʻangá ʻeni—Fanongo kiate Ia!”4

Pea naʻe fanongo ʻa Siosefa kiate Ia! Pea kuo fanongo pe lau mo tui ha toko laui miliona ki heʻene fakamatalá pea nau pikitai ki he ongoongolelei ʻo Sīsū Kalaisi naʻá ne tokoni ki hono toe fakafoki maí. ʻOku ou tui kia Siosefa Sāmita peá u ʻiloʻi ko ha palōfita ia ʻa e ʻOtuá. ʻOku ueʻi au ke u toe fakatukupaaʻi ʻeku moʻuí mo ngāue mālohi ange ʻi heʻeku manatu ki he meʻa ne hoko ki ai ʻi he ʻUluaki Mata-Meʻa-Hā-Maí.

ʻOku ʻikai ha taha ʻe toe houngaʻia ange ʻi he mahuʻinga ʻo e hisitōlia ʻo e Siasí ʻo hangē ko Palesiteni Kōtoni B. Hingikelií. ʻOku mau ʻofa ʻi heʻene poto he huá, ka ʻoku toe makehe ange ʻa ʻene tokanga ki he hisitōliá. ʻOku hanga ʻe he ngaahi talanoa fakalaumālie mo ngali fakaolí ʻo fakamamafaʻi ʻa e ngaahi meʻa kuó ne hiki mo malangaʻí. ʻI heʻene hoko ko ʻetau palōfita moʻuí, ʻokú ne fakamamafaʻi ʻa e kuohilí mo e kahaʻú ke tokoniʻi kitautolu ke tau moʻui angatonu ange ʻi he lolotongá ni. ʻOku tau ʻiloʻi mei heʻene ngaahi akonakí ʻoku lava ʻe heʻetau manatú ʻo ʻai ke tau vakai ki he toʻukupu ʻo e ʻOtuá ʻi hotau kuohilí, ʻo hangē ko ia ʻoku hanga ʻe he kikité mo e tuí ʻo fakapapauʻi mai ʻoku ʻi he toʻukupu ʻo e ʻOtuá ʻa hotau kahaʻú. ʻOku fakamanatu mai ʻe Palesiteni Hingikelī ʻa e founga naʻe tali ʻaki ʻe he kau fuofua mēmipa ʻo e Siasí ʻa honau ngaahi faingataʻaʻiá, pea ko ia ʻe lava ke tau fehangahangai mo hotau ngaahi faingataʻaʻiá ʻi he ʻaloʻofa ʻa e ʻOtuá. ʻI heʻetau manatuʻi hotau kuohilí, ʻokú ne fakahoko kitautolu ki he kakai, feituʻu mo e ngaahi meʻa ʻoku hokó ʻa ia ʻokú ne foʻu hotau tukufakahoko fakalaumālié pea ʻi heʻetau fakahoko iá, ʻokú ne fakaʻaiʻai kitautolu ke toe lahi ange ʻetau ngāue tokoní, tuí mo e angaʻofá.

ʻOku vahevahe tauʻatāina mai foki ʻe Palesiteni Hingikelī kiate kitautolu mei heʻene hisitōlia fakafoʻituitui mo fakafāmilí, ke hoko ko ha faʻifaʻitakiʻanga. Kuo tokolahi fau ha kau faifekau foʻou lotofoʻi kuo fakafiemālieʻi kinautolu ʻe heʻenau ʻiloʻi ne fakahā ʻe Palesiteni Hingikelī ʻa ʻene lotofoʻí ki heʻene tangataʻeikí ʻi he kamataʻanga ʻo ʻene ngāue fakafaifekaú. Naʻe aʻu pē ki haʻane vahevahe ʻa e tali nounou ʻa ʻene tangataʻeikí: “Siʻi Kōtoni, kuó u maʻu hoʻo tohí. ʻOku taha pē ʻa ʻeku fokotuʻú: fakangaloʻi koe pea fakahoko e ngāué.”5 Hili ʻeni ha taʻu ʻe 70 tupu, kuo tau mamata kotoa ki hono fakahoko faivelenga ʻe Palesiteni Hingikelī ʻa e faleʻi ko iá. ʻOku ʻomi ʻe hono ʻulungāanga tuʻukimuʻá pea mo ʻene poto fakapalōfitá ha fakamoʻoni ki he ngaahi lelei ʻo hono manatuʻi ʻo e hisitōlia ʻo e Siasí pea pehē ki hotau hisitōlia pē ʻo kitautolú.

ʻOku lahi ʻa e ngaahi meʻa ke fakamatalaʻi kau ki he manatú mo e fakamanatú ʻi he ongoongolelei ʻo Sīsū Kalaisí. ʻOku tau faʻa lea fekauʻaki mo hono fakamanatu ʻo ʻetau ngaahi fuakava toputapú pea mo e ngaahi fekau ʻa e ʻOtuá, pea pehē ki hono fakamanatu mo fakahoko ʻo e ngaahi ouau fakamoʻui maʻa ʻetau ngaahi kui kuo pekiá. Ka ko e mahuʻinga tahá, ʻoku tau lea fekauʻaki mo e fiemaʻu ko ia ke tau manatuʻi ʻa hotau Fakamoʻui ko Sīsū Kalaisí, ʻikai ngata pē he taimi ʻo e faingamālié, ka ke manatuʻi maʻu pē ʻo hangē ko ia ʻokú Ne kole maí.6 ʻOku tau fakamoʻoni ke tau manatu maʻu pē kiate Ia ʻi heʻetau maʻu ʻa e sākalamēnití. ʻOku talaʻofa mai leva ʻe ʻiate kitautolu maʻu ai pē ʻa Hono Laumālié. Ko e mālié, he ko e Laumālie tatau pē ʻeni ne ʻomi ʻe heʻetau Tamai Hēvaní ke “fakamanatuʻi [ʻa kitautolu] ʻi he meʻa kotoa pē.”7 Ko ia ai, ko e taimi ko ia ʻoku tau taau ai ke maʻu ʻa e sākalamēnití, ʻoku tāpuekina kitautolu ʻe he Laumālié ke tau manatu maʻu pē ke tau moʻui taau ke maʻu ʻa e sākalamēnití, pea tau toutou fakamanatu maʻu pē mo mateakiʻi ʻa Kalaisi mo ʻEne Fakaleleí.

ʻOku ou tui ko e ʻuhinga mahuʻinga taha ʻo ʻetau manatú ke haʻu kia Kalaisi pea hoko ʻo haohaoa ʻiate Ia.8 Ko ia ʻoku ou lotua ai ke tāpuakiʻi kitautolu ʻe he ʻOtuá ke tau faʻa manatu maʻu pē, kae tautefito ki Hono ʻAlo haohaoá pea ʻoua naʻa malaʻia. ʻOku ou fakamoʻoni ʻi he loto hounga moʻoni ki he faka-ʻOtua mo e mālohi fai fakamoʻui ʻo Sīsū Kalaisí. ʻI he huafa ʻo Sīsū Kalaisí, ʻēmeni.

Maʻuʻanga fakamatalá

1. Vakai ki he 2 Nīfai 1:12; Mōsaia 6:3; Hilamani 5:14.

2. Mōsaia 4:29–30.

3. T&F 21:1.

4. Siosefa Sāmita—Hisitōlia 1:16–17.

5. ʻI he Gordon B. Hinckley, Faith: The Essence of True Religion, (1989), 115.

6. Vakai, 3 Nīfai 18:7, 11.

7. Sione 14:26.

8. Vakai, Molonai 10:32–33.

 
© 2008 Intellectual Reserve, Inc. All rights reserved.   Rights and use information.  Privacy policy