"Pyhittäytykää" Vanhin Jeffrey R. Holland kahdentoista apostolin koorumista "Joosuan kutsu on kutsu kaikenikäisille ­ ja erityisesti teidän ikäisellenne: 'Pyhittäytykää, sillä huomenna Herra tekee teidän keskellänne ihmetekoja.'" Veljet, rakastan ja pidän suuressa arvossa Jumalan pappeutta, ja minulle on suuri kunnia saada puhua sen haltijoille. Sanomani tänä iltana on tarkoitettu kaikille meistä riippumatta iästämme tai palveluvuosistamme, mutta haluan puheessani keskittyä erityisesti Aaronin pappeuden diakoneihin, opettajiin ja pappeihin sekä nuoriin, vasta asetettuihin Melkisedekin pappeuden vanhimpiin ­ teihin nousevaan polveen, joiden täytyy olla valmiina käyttämään pappeuttanne, joskus odottamattomina aikoina ja odottamattomilla tavoilla. Tuossa hengessä minun kutsuni teille tänä iltana on jokseenkin samanlainen kuin kutsu, jonka Joosua antoi erään aiemman sukupolven pappeudenhaltijoille ­ nuorille miehille ja niille, jotka eivät olleet enää niin nuoria ­ joiden piti suorittaa ihmeteko omana aikanaan. Niille, joiden täytyi suorittaa muinaisen Israelin valtavin tehtävä ­ heille muinoin luvatun maan takaisin valtaaminen ja haltuun ottaminen ­ Joosua sanoi: "Pyhittäytykää, sillä huomenna Herra tekee teidän keskellänne ihmetekoja."1 Saanen esittää teille kertomuksen, josta käy ilmi, kuinka pian ja kuinka odottamatta nuo huomiset voivat tulla ja kuinka vähän aikaa teille voi joissakin tapauksissa jäädä kiireisiä, myöhästyneitä valmisteluja varten. Keskiviikkoiltapäivänä 30. syyskuuta vuonna 1998, melkein tarkalleen kaksi vuotta sitten, Inkomissa Idahossa amerikkalaisen jalkapallon juniorijoukkue oli kentällä keskellä viikkoa pidettävissä harjoituksissaan. He olivat suorittaneet verryttelynsä ja ryhtyivät hiomaan kuvioita. Kuten joskus syksyisin tapahtuu, taivaalle alkoi kerääntyä synkkiä pilviä ja alkoi sataa tihuuttaa, mutta se ei huolettanut jalkapalloa rakastavaa poikajoukkoa. Yhtäkkiä, ilman varoitusta, kuului korvia huumaava ukkosenjyrähdys samalla kun salama valaisi ja kirjaimellisesti sähköisti koko alueen. Juuri tuolla hetkellä nuori ystäväni A. J. Edwards, diakoni Portneufin seurakunnasta Idahon McCammonin vaarnasta, oli ottamaisillaan kiinni pallon, joka johtaisi varmaan maaliin tässä rajussa joukkueen sisäisessä pikku ottelussa. Mutta salama, joka oli valaissut maan ja taivaan, iski A. J. Edwardsiin jalkapallokypärän kuvusta hänen jalkapohjiinsa asti. Iskun voima lamautti kaikki pelaajat, kaatoi muutamat maahan, sokaisi yhden tilapäisesti ja sai käytännöllisesti katsoen kaikki muut pökerryksiin ja pois tolaltaan. Vaistonvaraisesti he alkoivat juosta kohti puiston lähellä olevaa betonirakennusta. Jotkut pojista alkoivat itkeä. Monet heistä heittäytyivät polvilleen ja alkoivat rukoilla. Koko sen ajan A. J. Edwards makasi liikkumattomana kentällä. Veli David Johnson Rapid Creekin seurakunnasta Idahon McCammonin vaarnasta kiiruhti A. J. Edwardsin luo. Hän huusi valmentajalle ja seurakuntansa jäsenelle Rex Shafferille: "Pulssi ei tunnu. Hänen sydämensä on pysähtynyt." Nuo kaksi miestä, jotka olivat kuin ihmeen kautta kumpikin saaneet ensihoitajakoulutuksen, aloittivat elvytysyritykset, joista riippui elämä tai kuolema. Miesten tehdessä työtään joukkueen nuori apulaisvalmentaja, 18-vuotias Bryce Reynolds Mountain View'n seurakunnasta Idahon McCammonin vaarnasta piteli A. J.:n päätä. Seuratessaan veli Johnsonin ja veli Shafferin kiireellistä elvytystä hän sai erään vaikutelman. Olen varma, että se oli kirjaimellisesti ilmoitus taivaasta. Hän muisti pappeussiunauksen, jonka piispa oli kerran antanut hänen isoisälleen yhtä traagisen ja hengenvaarallisen onnettomuuden yhteydessä vuosia aiemmin. Pidellessään nyt tätä nuorta diakonia sylissään hän ymmärsi, että hänen täytyisi käyttää juuri saamaansa Melkisedekin pappeutta samalla tavoin ensimmäistä kertaa elämässään. Bryce Reynoldsin 19. syntymäpäivän lähestyessä ja hänen tulevaa lähetystyökutsuaan odoteltaessa hänet oli asetettu vanhimmaksi vasta 39 päivää aiemmin. Puhuipa vanhin Reynolds nuo sanat ääneen tai hiljaa itsekseen, niin hän sanoi: "A. J. Edwards, Jeesuksen Kristuksen nimessä ja minulla olevan Melkisedekin pappeuden valtuudella siunaan sinua niin, että tulet kuntoon. Jeesuksen Kristuksen nimessä. Aamen." Kun Bryce Reynolds lopetti tuon lyhyen mutta hartaan siunauksen, joka lausuttiin 18-vuotiaan sanoin, A. J. Edwards henkäisi ensimmäisen kerran uudelleen. Edwardsin perhe voi joskus myöhemmin kertoa kaikesta muusta koko tapaukseen liittyvästä kuten jatkuvista rukouksista, ihmeistä ja uusista pappeuden siunauksista, nopeasta ambulanssimatkasta Pocatelloon ja lähes toivottomasta lennosta Utahin yliopiston palovammakeskukseen. Tässä riittää, kun sanon, että erittäin terve ja hyvin roteva A. J. Edwards ja hänen isänsä ovat yleisön joukossa tänään erityisinä vierainani. Puhuin myös äskettäin puhelimessa vanhin Bryce Reynoldsin kanssa, joka on palvellut uskollisesti Dallasin lähetyskentällä Texasissa viimeiset seitsemäntoista kuukautta. Rakastan näitä kahta hienoa nuorukaista. Nuoret ystäväni sekä Aaronin että Melkisedekin pappeudessa, kaikkiin rukouksiin ei kuitenkaan vastata yhtä pikaisesti, eivätkä kaikki pappeuden valtuudella annetut julistukset voi käskeä elämää elpymään tai jatkumaan. Joskus Jumalan tahto on toinen, mutta nuoret miehet, te tulette tietämään ­ ellette jo nyt tiedä sitä ­ että pelottavilla, jopa vaarallisilla hetkillä teidän uskonne ja teidän pappeutenne tulee vaatimaan teiltä teidän parastanne ja sitä parasta, jota voitte kutsua alas taivaasta. Te Aaronin pappeuden pojat ette voi käyttää pappeuttanne aivan samalla tavoin kuin vanhimmaksi asetettu käyttää Melkisedekin pappeutta, mutta kaikkien pappeudenhaltijoiden täytyy olla aseita Jumalan kädessä, ja ollaksenne sitä, teidän täytyy ­ Joosuan sanoin ­ pyhittäytyä. Teidän tulee olla valmiita ja kelvollisia toimimaan. Siksi Herra sanoo toistuvasti pyhissä kirjoituksissa: "Pitäkää itsenne puhtaina, te Herran pyhien astioiden kantajat".2 Saanen kertoa teille, mitä ilmaisu "pyhien astioiden kantajat" tarkoittaa. Entisinä aikoina sillä oli ainakin kaksi merkitystä, jotka liittyvät kumpikin pappeuden työhön. Ensimmäinen liittyy kuningas Nebukadnessarin Babyloniin viemien erilaisten temppelitarvikkeiden takaisin saamiseen ja Jerusalemiin palauttamiseen. Näiden tarvikkeiden fyysisen palauttamisen yhteydessä Herra muistutti noita varhaisia veljiä kaiken temppeliin liittyvän pyhyydestä. Kun he siis kuljettivat noita erilaisia kulhoja, altaita, maljoja ja muita astioita kotimaahansa, heidän itsensä tuli olla yhtä puhtaita kuin heidän kantamansa toimituksissa käytetyt välineet.3 Toinen merkitys liittyy ensimmäiseen. Samanlaisia kulhoja ja tarvikkeita käytettiin rituaaliseen puhdistautumiseen kodissa. Apostoli Paavali, joka kirjoitti niistä nuorelle ystävälleen Timoteukselle, sanoi: "Suuressa taloudessa ei ole vain kultaisia ja hopeisia astioita, vaan myös puusta ja savesta tehtyjä" ­ niitä peseytymiseen ja puhdistautumiseen tarvittavia astioita, jotka olivat tavanomaisia Vapahtajan aikoina. Mutta Paavali jatkaa sanoen: "Siitä, joka puhdistaa itsensä [kelvottomuudesta], tulee arvokkaaseen käyttöön sopiva astia, pyhitetty, isännälleen hyödyllinen ja kaikkiin hyviin tarkoituksiin käyttökelpoinen. Sen tähden, Paavali sanoo, "karta nuoruuden kiihkoa, ­ ­ pyri tasapuolisuuteen ­ ­ niiden kanssa, jotka vilpittömin sydämin pyytävät avukseen Herraa."4 Kummankin raamatullisen kertomuksen sanoma on se, että pappeudenhaltijoina meidän ei tule vain käsitellä Jumalan voiman pyhiä astioita ja aineksia ­ ajatelkaa esimerkiksi sakramentin valmistamista, siunaamista ja jakamista ­ vaan meidän tulee myös olla pyhitettyjä työkaluja. Sen vuoksi, mitä meidän tulee tehdä, mutta mikä on sitäkin tärkeämpää, sen vuoksi, mitä meistä tulee, profeetat ja apostolit kehottavat meitä karttamaan nuoruuden kiihkoa ja pyytämään vilpittömin sydämin avuksemme Herraa. He kehottavat meitä olemaan puhtaita. Elämme aikana, jolloin tuo puhtaus on yhä vaikeampi säilyttää. Nykyaikaisen teknologian ansiosta myös nuorimmat veljenne ja sisarenne voivat päästä virtuaalisesti kaikkialle maailmaan ennen kuin he ovat tarpeeksi vanhoja ajamaan turvallisesti kadun yli kolmipyöräisellä. Siitä, mikä oli suurimmalle osalle minun ikäpolveani huoletonta elokuvissa käymistä, television katselua tai aikakauslehtien lukemista, on nyt saatavilla olevien videoiden, Internetin ja tietokoneiden myötä tullut huvittelua, joka on täynnä moraalisia vaaroja. Kirjoitan sanan huvittelu kursiivilla. Tiesittekö, että [vastaavan englanninkielisen] sanan "amusement" alkuperäinen latinankielinen merkitys on "mielen ohjaaminen harhauttamistarkoituksessa"? Valitettavasti sellaiseksi on "huvittelu" meidän päivinämme jälleen suuressa määrin muuttunut itsensä pääpettäjän käsissä. Luin äskettäin erään kirjailijan teosta, jossa sanottiin: "Meidän vapaa-ajan viettomme, jopa pelimme, ovat vakavia huolenaiheita. [Se johtuu siitä, että] maailmankaikkeudessa ei ole olemassa neutraalitilaa; jokaista neliötuumaa, jokaista sekunnin murto-osaa vaatii omakseen joko Jumala tai Saatana."5 Uskon sen olevan ehdottomasti totta, eikä missään mikään kahden vastapuolen välinen taistelu ole yhtä ratkaiseva ja ilmeinen kuin se, mitä käydään nuorten sieluista ja moraalista, heidän henkilökohtaisesta puhtaudestaan. Veljet, osa varoituksen ääntäni tänä iltana on, että asiat kääntyvät vielä huonompaan suuntaan. Ovi vapaamielisyyteen, ovi säädyttömyyteen ja karkeuksiin sekä siveettömyyteen näyttää avautuvan vain yhteen suuntaan. Se avautuu yhä enemmän eikä näytä koskaan sulkeutuvan. Yksilöt voivat päättää sulkea sen, mutta historiallisesta näkökulmasta on varmaa, ettei suuri yleisö ja yleinen mielipide koskaan sulje sitä. Ei, moraalin alueella ainut käytössä oleva todellinen kontrolli on itsehillintä. Veljet, jos teidän on vaikea hillitä itseänne valitessanne, mitä katselette tai kuuntelette, mitä sanotte tai teette, pyydän teitä rukoilemaan taivaallista Isäänne avuksenne. Rukoilkaa Häntä kuten Enos, joka taisteli Jumalan edessä ja kamppaili voimallisesti hengessä.6 Painikaa kuten Jaakob enkelin kanssa kieltäytyen luovuttamasta kunnes saatte siunauksen.7 Puhukaa äitinne ja isänne kanssa ja puhukaa piispanne kanssa. Hankkikaa parasta apua, jota voitte saada kaikilta ympärillänne olevilta hyviltä ihmisiltä. Karttakaa kaikin keinoin niitä, jotka houkuttelisivat teitä, heikentäisivät tahtoanne tai pitäisivät ongelmaa yllä. Jos joku ei tunne olevansa täysin kelvollinen tänä iltana, hänestä voi tulla kelvollinen parannuksenteon kautta ja Herran Jeesuksen Kristuksen sovituksen kautta. Vapahtaja itki ja vuodatti verensä ja kuoli teidän puolestanne. Hän antoi kaikkensa teidän onnenne ja pelastuksenne tähden. Hän ei todellakaan pidätä apuaan teiltä nyt! Sitten voitte auttaa toisia, joiden luokse teidät lähetetään, nyt ja tulevaisuudessa, Jumalan pappeuden haltijoina. Voitte silloin lähetyssaarnaajina olla sitä, mitä Herra kerran kutsui kirkon parantajaksi.8 Nuoret miehet, rakastamme teitä. Kannamme teistä huolta ja haluamme auttaa teitä kaikin mahdollisin tavoin. Lähes kaksisataa vuotta sitten William Wordsworth kirjoitti, että "olemme kulkeneet liian kauas yhteiskunnan valtavirran suuntaan". Mitä ihmettä hän sanoisi niistä loukkauksista, jotka painostavat sieluanne ja tunteitanne nykyään? Puhuessamme joistakin teitä kohtaavista ongelmista tiedämme, että hyvin suuri joukko nuoria miehiä elää uskollisesti evankeliumin mukaan ja seisoo päättäväisenä Herran edessä. Olen varma, että ylivoimainen enemmistö kaikista niistä, jotka ovat tänä iltana kuulijoina, kuuluu tuohon suureen joukkoon. Mutta ne varoitukset, jotka annamme muutamille, ovat tärkeitä muistutuksia myös uskollisille. Toisen maailmansodan vaikeimpina ja masentavimpina päivinä Winston Churchill sanoi englantilaisille: "Jokaisen miehen eteen tulee ­ ­ erityinen hetki, jolloin häntä ikään kuin nykäistään hihasta ja hänelle tarjotaan mahdollisuus tehdä jotakin ainutlaatuista ja hänen kykyjensä mukaista. On todella murheellista, jos hän sillä hetkellä olisi valmistautumaton tai epäpätevä siihen tehtävään, joka voisi olla hänen elämänsä huippuhetki." Veljet, vieläkin vakavammassa, hengellisessä sodassa voi tulla päivä ­ tosiaankin, olen varma, että se päivä tulee ­ jolloin aivan odottamatta tai kriittisellä hetkellä salama kuvaannollisesti iskee ja jonkun elämä voi olla teidän käsissänne. Olkaa valmiina, kun se päivä tulee. Olkaa vahvoja. Olkaa aina puhtaita. Kunnioittakaa pappeuttanne ja pitäkää sitä suuressa arvossa tänä iltana ja iankaikkisesti. Todistan tästä työstä, voimasta, joka meille on annettu johtaa sitä, ja tarpeesta olla kelvollisia toimiessamme siinä. Veljet, todistan, että Joosuan kutsu on kutsu kaikenikäisille ­ ja erityisesti teidän ikäisellenne: "Pyhittäytykää, sillä huomenna Herra tekee teidän keskellänne ihmetekoja." Jeesuksen Kristuksen nimessä. Aamen. VIITTEET 1. Joos. 3:5. 2. Jes. 52:11; ks. myös 3. Ne. 20:41; LK 38:42; 133:5. 3. Ks. 2. Kun. 25:14­15; Esra 1:5­11. 4. 2. Tim. 2:20­22, kursivointi lisätty. 5. C. S. Lewis, Christian Reflections, toim. Walter Hooper, 1967, s. 33. 6. Ks. Enos 2­10. 7. 1. Moos. 32:24­26. 8. Ks. LK 31:10.