Robert D. Hales
kahdentoista apostolin koorumista
"On oikein, että vanhempi sisar tai aviopari kertoo pappeusjohtajilleen, että he ovat halukkaita ja kykeneviä palvelemaan lähetystyössä. Kehotan hartaasti teitä tekemään niin."
Tunnen syvää velvollisuutta puhua teille tänään eräästä pakottavasta tarpeesta kirkossa. Suurin toiveeni on, että puhuessani Pyhä Henki koskettaa sydämiä ja jossakin aviopuoliso tai kaksi nykäisee hiljaa puolisonsa hihasta, ja totuuden hetki koittaa. Aion puhua kiireellisestä tarpeesta saada lisää vanhempia aviopareja palvelemaan lähetyskentillä. Haluamme ilmaista kiitollisuutemme kaikista niistä uskollisista aviopareista, jotka palvelevat tällä hetkellä, jotka ovat palvelleet ja jotka vielä tulevat palvelemaan.
Opin ja Liittojen Kirjan 93. luvussa Herra nuhteli kirkon johtavia veljiä sanoen: "Mutta minä olen käskenyt teitä kasvattamaan lapsenne valkeudessa ja totuudessa. – –
Ja nyt käskyn minä annan sinulle: Jos tahdot tulla vapautetuksi, niin järjestä oma huoneesi." (LK 93:40, 43.)
Mikä on paras tapa opettaa lapsillemme – ja lastenlapsillemme – valkeutta ja totuutta? Mikä on tärkein tapa järjestää perheemme ja sukumme? Onko mahdollista, että hengellisissä asioissa meidän esimerkkimme puhuu kovemmalla äänellä kuin sanamme? Temppeliavioliitto, perherukous, pyhien kirjoitusten tutkiminen ja perheilta ovat kaikki erittäin tärkeitä. Mutta on vielä yksi ulottuvuus – palvelemisen ulottuvuus. Jos olemme halukkaita jättämään rakkaimpamme palvellaksemme lähetyskentällä, me siunaamme heitä perinnöllä, joka opettaa ja innoittaa heitä tulevina sukupolvina.
Minusta on merkityksellistä, että käskettyään veljiä opettamaan lapsilleen valkeutta ja totuutta sekä järjestämään perheensä Herra viipymättä kutsui heidät lähetystyöhön. "Nyt minä sanon teille, ystäväni: Palvelijani Sidney Rigdon lähteköön matkaan ja kiirehtiköön ja julistakoon – – pelastuksen evankeliumia" (LK 93:51).
Kun me palvelemme lähetyskentällä, lapsemme ja lastenlapsemme saavat siunauksia tavoilla, jotka eivät olisi olleet mahdollisia, jos olisimme pysyneet kotona. Puhukaa avioparien kanssa, jotka ovat palvelleet lähetystyössä, ja he kertovat teille vuodatetuista siunauksista: epäaktiivisista lapsista, jotka ovat aktivoituneet, perheenjäsenistä, jotka on kastettu, ja todistuksista, jotka ovat vahvistuneet heidän palvelemisensa ansiosta.
Eräs lähetyssaarnaaja-aviopari jätti kotona maatilan poikansa hoidettavaksi. Seuranneena melko kuivana vuotena heidän maatilansa sai kaksi heinäsatoa, kun naapurissa saatiin vain yksi. Naapuri kysyi heidän pojaltaan, miksi tällä oli kaksi niittoa, kun hänellä oli vain yksi. Nuorukainen vastasi: "Teidän täytyy lähettää vanhempanne lähetystyöhön."
Jos lähetyssaarnaaja-avioparien ja heidän perheidensä saamat siunaukset ovat näin suuret, niin miksi vain muutamat tuhannet palvelevat niiden kymmenientuhansien sijasta, joita niin kipeästi tarvittaisiin? Minä uskon, että esteenä on usein neljä asiaa: pelko, perhehuolet, raha-asiat ja oikean lähetystyömahdollisuuden löytäminen.
Ensiksi – pelko. Tuntemattoman pelko tai pelko siitä, ettemme osaa käyttää pyhiä kirjoituksia kyllin taitavasti tai ettei meillä ole riittävää kielitaitoa, voi aiheuttaa haluttomuutta palvella. Mutta Herra on sanonut: "Jos olette valmiit, te ette pelkää" (LK 38:30). Teidän elämänne on teidän valmistautumistanne. Teillä on arvokasta kokemusta. Te olette kasvattaneet perheen ja palvelleet kirkossa. Menkää vain ja olkaa oma itsenne. Herra on luvannut, että enkelit kulkevat teidän edellänne (ks. LK 103:19–20). Henki on kertova teille, mitä teidän tulee sanoa ja milloin sanoa se, erittäin luonnollisella tavalla, kun vahvistatte nuoria lähetyssaarnaajia, todistatte tutkijoille ja uusille jäsenille, opetatte johtamistaitoja ja ystävystytte vähemmän aktiivisten jäsenten kanssa ja perehdytätte heitä auttaen heitä palaamaan täyteen aktiivisuuteen. Te olette todistus, ja te kosketatte niiden elämää, joihin olette yhteydessä. Avioparit eivät yleensä kulje ovelta ovelle, eikä heidän odoteta opettelevan ulkoa keskusteluita tai noudattavan samaa aikataulua kuin nuoret vanhimmat ja sisaret. Olkaa yksinkertaisesti oma itsenne. Palvelkaa parhaan kykynne mukaisesti, ja Herra siunaa teitä.
Lähetyssaarnaaja-avioparit tuovat vakautta ystävystymis- ja johtamistaidoillaan niillä alueilla, joilla kirkko on vasta lapsenkengissä. Huomasin tämän henkilökohtaisesti, kun palvelin lähetysjohtajana Englannissa. Annoin avioparille, joka oli palvellut vierailukeskuksessa, tehtäväksi työskennellä pienessä kamppailevassa yksikössä. He pelkäsivät jonkin verran sitä, että heidän täytyi jättää vierailukeskuksen "turvallinen satama". Mutta uskon avulla he ryhtyivät työhön. Puolen vuoden kuluttua yksikössä, jonka sakramenttikokouksissa oli käynyt 15–20 ihmistä, kävi nyt yli 100 ihmistä tämän pappeuden avulla työskennelleen avioparin ystävystymistyön ansiosta. Vielä nykyäänkin he ja heidän lapsensa puhuvat tuosta ajasta elämänsä suurenmoisimpana kokemuksena.
Eräs toinen aviopari palveli äskettäin pienessä kylässä Santiagon eteläpuolella Chilessä. He eivät osanneet espanjaa ja olivat peloissaan siitä, että heidän täytyi olla vieraassa maassa niin kaukana kodin mukavuuksista. Mutta he uppoutuivat työhön täysin omistautuneina, rakastaen ja palvellen ihmisiä. Ennen pitkää pieni 12 jäsenen seurakunta kasvoi 75-jäseniseksi. Kun avioparin lähtöpäivä koitti, koko seurakunta vuokrasi linja-auton voidakseen mennä lentokentälle neljän tunnin ajomatkan päähän jättämään jäähyväiset näille rakkaille ystävilleen.
Palvelutyö, jota avioparit tekevät, on olennaisen tärkeää Herran työlle. Avioparit voivat saada aikaan paljon. Avioparit voivat tehdä merkittäviä asioita, joita ketkään muut eivät voi tehdä.
Toiseksi – perhehuolet. Vapahtaja kutsui kalastajia pyytäen heitä hartaasti: "Lähtekää minun mukaani" (Matt. 4:19). Hän anoi heitä jättämään tutun ympäristönsä taakseen ja tulemaan ihmisten kalastajiksi. Se, mitä lähetyssaarnaaja-aviopareilta pyydetään, on vähemmän kuin kymmenyksen puolikas siitä ajasta, jonka he viettävät maan päällä. Iankaikkisesta näkökulmasta lähetystyö merkitsee vain muutamaa hetkeä poissa tutusta ympäristöstä, perheestä ja siitä, että pitää eläkkeellä hauskaa vanhojen ystävien kanssa.
Herra lähettää perheellenne erityisiä siunauksia sillä aikaa kun te palvelette. "Minä, Herra, annan heille lupauksen, että minä pidän huolen heidän perheistään" (LK 118:3). Avioparit ovat joskus huolissaan siitä, että heidän poissa ollessaan he jäävät ilman häitä, syntymiä, sukukokouksia ja muita perheen tapahtumia. Olemme oppineet, että isovanhempien lähetystyön vaikutus perheeseen on tuhannen saarnan arvoinen. Perheet vahvistuvat kovasti, kun ne rukoilevat vanhempiensa ja isovanhempiensa puolesta ja lukevat kotiin lähetettyjä kirjeitä, joissa nämä kertovat todistuksestaan ja myötävaikutuksestaan lähetyskentällä.
Eräs poika kirjoitti hellän kirjeen lähetyskentällä oleville vanhemmilleen: "Teidän palvelunne on esimerkkinä meidän lapsillemme. Sen ansiosta he ovat halukkaampia palvelemaan tehtävissään kirkossa. Se opettaa meitä kaikkia välittämään toisista enemmän, kun vaihdamme kirjeitä ja lähetämme paketteja. Kun saamme kirjeitä ja uutisia teiltä, se vahvistaa meidän todistustamme. Vaikka te jäitte eläkkeelle ammatistanne ja teidän tulisi kaikkien maailman mittapuiden mukaan olla onnellisia, niin menemällä lähetystyöhön te olette näyttäneet meille uuden tavan olla onnellisia. Te olette löytäneet onnen, jota ei voi ostaa rahalla. Me olemme nähneet teidän voittavan terveyteen liittyviä ja muunlaisia vastoinkäymisiä, ja olemme nähneet teidän saavan siunauksia halukkuudestanne lähteä ja jättää lapsenne, lastenlapsenne ja lastenlastenlapsenne. Me rakastamme teitä suuresti!"
Eräs toinen aviopari kertoo: "Yksi lapsenlapsistamme kirjoitti meille, kun olimme Thaimaassa, ja kertoi meille, ettei hän ollut päättänyt varmasti, haluaisiko hän lähteä lähetystyöhön, mutta me olimme näyttäneet hänelle esimerkkiä, ja nyt hän tiesi haluavansa palvella. Hän palvelee nyt lähetystyössä."
Minun oma isäni ja äitini palvelivat lähetystyössä Englannissa. Kun eräänä päivänä vierailin heidän luonaan heidän pienessä asunnossaan, katselin äitiäni, joka hartiahuivi tiukasti harteille kiedottuna pani illinkejä kaasumittariin, jotta heillä olisi lämmintä. Kysyin: "Miksi te lähditte lähetystyöhön, äiti?" Äiti sanoi yksinkertaisesti: "Koska meillä on 11 pojan- ja tyttärenpoikaa. Haluan heidän tietävän, että isoäiti ja isoisä palvelivat lähetystyössä."
Vuonna 1830 Herra kutsui Thomas B. Marshia jättämään perheensä ja lähtemään lähetyskentälle. Veli Marsh oli suuresti huolissaan siitä, että hänen täytyi silloin jättää perheensä. Lempeässä ilmoituksessa Herra sanoi hänelle: "Minä tulen siunaamaan sinut ja perheesi, pienokaisesi. – – Ylennä sydämesi ja riemuitse, sillä lähetystehtäväsi hetki on tullut. – – Sen tähden on sinun perheesi elävä. – – Lähde perheesi luota vain vähäksi aikaa ja julista minun sanaani, ja minä olen valmistava sille paikan." (LK 31:2–3, 5–6.) On aivan mahdollista, että nämä ovat niitä siunauksia, joita lapsenne, lastenlapsenne, lastenlastenne lapset ja tulevat sukupolvet tarvitsevat eniten.
Kolmanneksi – raha-asiat. Jotkut avioparit, jotka olisivat halukkaita palvelemaan, eivät kykene palvelemaan iän, terveyden, raha-asioiden tai perheen olojen takia. Ehkäpä ne, jotka eivät voi palvella, voisivat auttaa jotakuta toista avioparia lähtemään lähetystyöhön.
Lähetystyöhön on aina liittynyt uhraaminen. Jos jotkin uhraukset ovat tarpeen, silloin siunaukset tulevat olemaan sitäkin runsaammat. Lapset, kannustakaa vanhempianne palvelemaan ja auttakaa heitä taloudellisesti, mikäli se on tarpeen. Saatatte menettää lapsenvahdin lyhyeksi ajaksi, mutta ne iankaikkiset palkkiot, joita te ja teidän perheenne saatte, tulevat enemmän kuin korvaamaan lyhyen uhrauksen.
Nuoremmat avioparit, joilla on vielä lapsia kotona, minä kehotan teitä päättämään nyt palvella myöhempinä vuosinanne ja suunnittelemaan ja valmistautumaan, niin että olette taloudellisesti, fyysisesti ja hengellisesti kykeneviä. Varmistukaa siitä, että lähetystyön suurenmoinen esimerkki on perintö, jonka jätätte jälkipolvillenne.
Elämässämme on kaksi ainutlaatuista aikaa, jolloin voimme todella elää pyhityksen lain mukaan ja omistautua kokoaikaisesti Herran palvelemiselle. Toinen on nuorena miehenä tai naisena kokoaikaisessa lähetystyössä palveleminen. Toinen on ainutlaatuinen aika, joka teille annetaan täytettyänne elannon hankkimisen vaatimukset. Jälkimmäistä voi kutsua "patriarkaalisiksi vuosiksi", jolloin voitte ammentaa elinikänne rikkaista kokemuksista, mennä työhön avioparina ja täysin pyhittäytyä Herran palvelijoina.
Siunaukset, joita saatte palvellessanne iankaikkisen kumppaninne kanssa, ovat kallisarvoisia, ja niitä voivat ymmärtää vain ne, jotka ovat sen kokeneet. Vaimollani ja minulla on ollut tuo etuoikeus olla lähetyskentällä. Jokainen päivä on erityinen päivä päivittäisine palkintoineen, jotka saavat aikaan henkilökohtaista kasvua ja kehitystä Herran aikana ja Herran tavalla. Täyttymys, joka tulee tällaisesta palvelusta, tuo siunausta teille, teidän avioliittoonne ja teidän perheellenne iankaikkisesti.
Lopuksi – oikean lähetystyömahdollisuuden löytäminen. Tavat, joilla avioparit voivat palvella, ovat käytännöllisesti katsoen rajattomat. Lähetystoimiston tukemisesta ja johtamiskoulutuksesta sukututkimukseen, temppelityöhön ja humanitaariseen palvelutyöhön – on mahdollista käyttää miltei kaikkia taitoja tai kykyjä, joilla Herra on teitä siunannut.
Istu kumppanisi kanssa tekemään arviota terveydestänne, taloudellisista voimavaroistanne ja ainutlaatuisista lahjoistanne ja kyvyistänne. Sitten jos kaikki on kunnossa, menkää piispanne luo ja sanokaa: "Me olemme valmiit." Teistä saattaa tuntua, että on sopimatonta mennä piispanne tai seurakunnanjohtajanne luo ja kertoa toiveistanne palvella lähetystyössä. Mutta on oikein, että vanhempi sisar tai aviopari kertoo pappeusjohtajilleen, että he ovat halukkaita ja kykeneviä palvelemaan lähetystyössä. Kehotan hartaasti teitä tekemään niin.
Piispat, teidän ei puolestanne pidä millään tavoin epäröidä panna alulle suositusta lähetystyöhön keskustellaksenne ja kannustaaksenne lähetyssaarnaaja-aviopareja palvelemaan lähetystyössä.
Vanhin Clarence R. Bishop, joka on Mormon Handcart -vierailukeskuksen johtaja, on palvellut lähetystyössä viisi kertaa. Ensimmäisen kerran hän palveli nuorena miehenä. Neljä muuta lähetystyökertaa hän palveli innoitettujen pappeusjohtajien puhuttelemana. Hän antoi ymmärtää, ettei hän olisi ehkä palvellut yhtään näistä neljästä viimeisestä kerrasta, ellei hänen piispansa olisi kannustanut häntä palvelemaan.
Joitakin vanhempia aviopareja ja yksinäisiä sisaria on kutsuttu lähetyssaarnaajina opettamaan englantia vieraana kielenä opiskelijoille, opettajille ja hallituksen virkamiehille Thaimaassa. Nämä eläkkeellä olevat opettajat ja opetushallinnon virkailijat ovat auliisti käyttäneet monivuotisen opetuskokemuksensa kautta kehittämiään lahjoja ja kykyjä ja siten saavuttaneet huomattavaa edistystä opettaessaan englantia opiskelijoille, kouluttaessaan opettajia ja ollessaan kirkon hyviä lähettiläitä Thaimaassa.
Jerry ja Karen Johnson palvelivat Hongkongissa opettaen englantia vieraana kielenä. Eräänä päivänä heidän lähetystyönsä loppupuolella oppitunnin jälkeen pieni tokaluokkalainen tyttö, johon sisar Johnson oli hyvin kiintynyt, tuli hänen luokseen, levitti kätensä aivan kuin olisi lentokone, joka lentää, ja kysyi: "Meiguo?" mikä tarkoittaa 'Amerikkaan?' Sisar Johnson katsoi häntä ja sanoi: "Kyllä, me palaamme Amerikkaan." Tyttö painoi päänsä sisar Johnsonin rintaa vasten ja nyyhkytti. "Halasin häntä lujasti ja nyyhkytin siinä hänen kanssaan", sisar Johnson sanoi. "Viisikymmentä muuta oppilasta kerääntyi ympärillemme nyyhkyttämään siinä meidän kanssamme. Meidän lähetystyömme on tuonut meidät rakkauden pyörremyrskyn keskelle, joka tuntuu kietovan meidät sisäänsä."
Kun Jeesus lähetti kaksitoista apostolia lähetystyöhön, Hän käski heitä sanoen: "Lahjaksi olette saaneet, lahjaksi antakaa" (Matt. 10:8). Niiltä, joille on paljon annettu, paljon vaaditaan. Te olette saaneet elämässänne paljon. Menkää ja antakaa lahjaksi Herramme ja Vapahtajamme palveluksessa. Uskokaa. Herra tietää, missä teitä tarvitaan. Tarve on niin suuri, veljet ja sisaret, ja työntekijöitä on niin vähän.
"Lähimmäistenne palveluksessa ollessanne olette yksistään Jumalanne palveluksessa" (Moosia 2:17). Minä tiedän, että tämä on Hänen työtään. Menkää ja palvelkaa!
Rukoilen, että te ja perheenne saisitte kokea lähetystyöpalvelun siunaukset. Jeesuksen Kristuksen nimessä. Aamen.
Previous
