PRESIDENTTI GORDON B. HINCKLEY
Kiitän Herraa tämän kirkon hyvistä piispoista. – –
Tuntekaa sydämessänne sitä rauhaa, joka tulee vain
Jumalalta Häntä palveleville.
Veljet, tänä iltana aion tehdä jotakin hieman epätavallista. Aion
toistaa joitakin kohtia puheesta,
jonka pidin 15 vuotta sitten yleisessä
pappeuskokouksessamme. Aion puhua kirkon piispoista ja piispoille, tälle
suurenmoiselle joukolle miehiä, jotka
ovat hyvin todellisessa mielessä Israelin paimenia.
Jokainen, joka osallistuu tähän
konferenssiin, on vastuussa piispalle
tai seurakunnanjohtajalle. Piispojen
kannettavana on valtavia taakkoja,
ja kehotan jokaista kirkon jäsentä tekemään kaiken voitavansa nostaak-seen sitä taakkaa, jonka alla piispamme ja seurakunnanjohtajamme
työskentelevät.
Meidän tulee rukoilla heidän puolestaan. He tarvitsevat apua kantaessaan raskasta kuormaansa. Me voimme antaa enemmän tukea ja olla
vähemmän heistä riippuvaisia. Voimme antaa heille apuamme kaikin mahdollisin tavoin. Voimme kiittää heitä
kaikesta, mitä he tekevät meidän hyväksemme. Me uuvutamme heidät
loppuun lyhyessä ajassa niiden taakkojen myötä, joita me sälytämme heidän kannettavakseen.
Meillä on kirkossa yli 18 000 piispaa. Jokainen heistä on kutsuttu profetian ja ilmoituksen hengen kautta
sekä erotettu ja asetettu kätten päällepanemisella. Jokaisella heillä on seurakuntansa johtamisen avaimet. Jokainen heistä on ylipappi, seurakuntansa
johtava ylipappi. Jokaisella on valtavia
taloudenhoitotehtäviä. Jokainen on
isänä seurakuntansa jäsenille.
Kukaan ei saa rahaa palveluksestaan. Kirkko ei anna mitään korvausta
minkään seurakunnan piispalle hänen
piispana tekemästään työstä.
Piispalle asetetaan nykyisin samat
vaatimukset kuin Paavalin aikoina,
joka kirjoitti Timoteukselle:
”Seurakunnan kaitsijan tulee olla
moitteeton, yhden vaimon mies, raitis, harkitseva, rauhallinen, vieraanvarainen ja taitava opettamaan,
ei juomiseen taipuvainen, ei väkivaltainen eikä rahanahne, vaan lempeä ja sopuisa.
Hänen on pidettävä hyvää huolta
perheestään, kasvatettava lapsensa
tottelevaisiksi ja saavutettava kaikkien
kunnioitus.
Jos joku ei osaa pitää huolta omasta perheestään, kuinka hän voisi huolehtia Jumalan seurakunnasta?
Hän ei saa olla vastakääntynyt,
jotta hän ei ylpistyisi eikä joutuisi
tuomittavaksi Paholaisen kanssa.” (1. Tim. 3:2-6.)
Kirjeessään Titukselle Paavali lisää,
että piispan ”täytyy näet olla nuhteeton, koska hän hoitaa Jumalan hänelle
uskomaa tehtävää. – –
Hänen on pidettävä kiinni oppimme mukaisesta, luotettavasta sanasta,
niin että hän kykenee myös rohkaisemaan toisia terveellä opetuksella ja
kumoamaan vastustajien väitteet.”
(Tit. 1:7, 9.)
Nämä sanat kuvaavat osuvasti nykyajan piispaa Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkossa.
Saanen nyt puhua suoraan niille
tuhansille piispoille, jotka ovat läsnä
tänä iltana. Sallikaa minun sanoa ensiksi, että minä rakastan teitä teidän
nuhteettomuutenne ja hyvyytenne
vuoksi. Teidän täytyy olla nuhteettomia miehiä. Teidän täytyy olla esimerkkinä seurakunnille, joita johdatte. Teidän täytyy seistä korkeammalla, niin että voitte nostaa muita. Teidän täytyy olla ehdottoman rehellisiä, sillä te käsittelette Herran varoja,
ihmisten kymmenyksiä, heidän paastouhrejaan ja lahjoituksia, joita he
antavat omista niukoista varoistaan.
Kuinka suuri onkaan luottamus, joka
teihin kohdistuu Herran kukkaron
vartijoina!
Hyvyytenne täytyy olla viirinä seurakunnallenne. Moraalinne täytyy olla
moitteetonta. Eteenne saattaa tulla
vastustajan juonia, koska hän tietää,
että jos hän voi tuhota teidät, hän voi
vahingoittaa koko seurakuntaa. Teidän täytyy olla viisaita kaikissa suhteissanne, ettei kukaan voi havaita
teoissanne minkäänlaista moraalittomuuden tahraa. Ette saa antautua
kiusaukseen lukea pornografista kirjallisuutta tai edes oman kammionne
suojissa katsoa pornografisia elokuvia. Teidän moraalinen voimanne täytyy olla sellaista, että jos teidät ikinä
kutsutaan tuomitsemaan muiden kyseenalaista moraalia, voitte tehdä sen
ilman henkilökohtaisia myönnytyksiä
tai kiusaantumista.
Ette saa käyttää piispanvirkaanne
omien liiketoimienne edistämiseen,
etteivät taivutteluunne myöntyneet
esittäisi teitä vastaan syytöksiä minkään siitä aiheutuneen taloudellisen
epäonnen vuoksi.
Ette saa tinkiä kelpoisuudestanne
Israelin yleisenä tuomarina. On pelottava ja kunnioitusta herättävä tehtävä olla kansan tuomarina. Joissakin tapauksissa teidän täytyy arvioida heidän kelvollisuuttaan säilyttää
jäsenyys kirkossa, kelvollisuuttaan
astua Herran huoneeseen, kelvollisuuttaan mennä kasteelle, kelvollisuuttaan saada pappeus, kelvollisuuttaan palvella lähetystyössä, kelvollisuuttaan opettaa ja palvella virkailijana järjestöissä. Teidän täytyy
arvioida heidän hädänhetkinään heidän kelpoisuuttaan saada apua jäsenten paastouhreista ja tarvikkeita
Herran varastohuoneesta. Yksikään
niistä, joista olette vastuussa, ei saa
nähdä nälkää eikä olla ilman vaatetusta tai suojaa, vaikka he eivät tohtisikaan pyytää mitään. Teidän täytyy
tuntea jonkin verran kaikkiin
laumaanne kuuluvien johdettavienne olosuhteita.
Teidän täytyy olla heidän neuvonantajansa, heidän lohduttajansa,
heidän ankkurinsa ja voimansa murheen ja hädän hetkinä. Teidän täytyy
olla väkeviä sen voiman avulla, joka
tulee Herralta. Teidän täytyy olla viisaita sen viisauden mukaan, joka tulee Herralta. Teidän ovenne täytyy
olla auki kuullaksenne heidän huutonsa, selkänne voimakas kantamaan heidän kuormiaan, sydämenne herkkä arvioimaan heidän tarpeitaan, jumalallisen rakkautenne kyllin
avara ja kyllin väkevä sulkemaan sisäänsä jopa väärintekijän ja arvostelijan. Teidän täytyy olla kärsivällisiä,
valmiita kuuntelemaan ja pyrkiä ymmärtämään. Te olette ainoita, joiden
puoleen jotkut ihmiset voivat kääntyä. Teidän täytyy olla paikalla, kun
kaikki muut tahot ovat pettäneet.
Sallikaa minun lukea teille muutama
rivi eräälle piispalle lähetetystä
kirjeestä.
”Rakas piispa,
siitä on kulunut jo melkein kaksi
vuotta, kun soitin sinulle epätoivoissani apua pyytäen. Olin silloin valmis
tappamaan itseni. Minulla ei ollut
ketään muuta, jonka puoleen olisin
kääntynyt – ei rahaa, ei työtä, ei ystäviä. Taloni oli viety, eikä minulla ollut
paikkaa, missä asua. Kirkko oli viimeinen toivoni.
Kuten tiedät, olin lähtenyt kirkosta
17-vuotiaana ja rikkonut jokseenkin
kaikkia sääntöjä ja käskyjä etsiessäni
onnea ja täyttymystä. Onnen asemesta
elämäni tuli täyteen kurjuutta, ahdistusta ja epätoivoa. Minulla ei ollut toivoa eikä tulevaisuutta. Pyysin jopa Jumalalta, että Hän antaisi minun kuolla,
että Hän ottaisi minut pois kurjuudestani. Ei edes Hän halunnut minua. Minusta tuntui, että Hänkin oli hylännyt
minut.
Silloin käännyin sinun ja kirkon
puoleen. – –
Kuuntelit ymmärtäväisesti, neuvoit,
opastit, autoit.
Ymmärrykseni ja tietoni evankeliumista alkoi kasvaa ja kehittyä. Huomasin, että minun oli tehtävä eräitä hirveän vaikeita perusmuutoksia elämässäni, mutta että minun kannatti ja että
minulla oli voimaa tehdä niin.
Huomasin, että kun elin evankeliumin mukaan ja tein parannuksen, en
enää pelännyt. Täytyin sisäisellä rauhalla. Ahdistuksen ja epätoivon pilvet
olivat poissa. Sovituksen ansiosta
sekä Jeesuksen Kristuksen ja Hänen
minua kohtaan tuntemansa rakkauden kautta heikkouteni ja syntini annettiin anteeksi.
Hän on siunannut ja vahvistanut minua. Hän on avannut minulle polkuja,
antanut minulle suunnan ja varjellut
minua vahingolta. Olen huomannut,
että kun voitin kunkin esteen, liikeyritykseni alkoi kasvaa tuottaen hyötyä
perheelleni ja antaen minulle tunteen,
että olin ikään kuin saavuttanut jotakin.
Piispa, olet antanut minulle ymmärrystä ja tukea näiden menneiden kahden vuoden aikana. Ilman sinun rakkauttasi ja kärsivällisyyttäsi en olisi mitenkään päässyt näin pitkälle. Kiitos
siitä, että olet se, mikä olet Herran
palvelijana, joka auttoi minua, Hänen
eksynyttä lastaan.”
Piispat, te seisotte vartiossa johtamanne seurakunnan tornissa. Joka
seurakunnassa on monia opettajia,
mutta teidän täytyy olla pääopettaja
heidän keskuudessaan. Teidän täytyy
huolehtia siitä, ettei jäsenten keskuu-teen ole hiipimässä mitään väärää oppia. Teidän täytyy huolehtia siitä, että
he kehittyvät uskossa ja todistuksessa,
nuhteettomuudessa ja vanhurskaudessa sekä palveluhalussa. Teidän täytyy
huolehtia siitä, että heidän rakkautensa
Herraa kohtaan vahvistuu ja ilmenee
suurempana rakkautena toinen toistaan kohtaan.
Teidän täytyy kuunnella heidän
tunnustuksiaan, olla perillä heidän syvimmistä salaisuuksistaan, pitää ehdottoman loukkaamattomana teille
osoitettua luottamusta. Kuulette vain
teille uskottua tietoa, jota pitää varjella ja kunnioittaa kaikkia tunkeutujia
vastaan. Saatatte tuntea kiusausta kertoa. Ette saa langeta.
Ellei laki pahoinpitelytapauksissa
nimenomaan määrää toisin, niin sen,
mitä teille luottamuksellisesti kerrotaan, täytyy jäädä vain teidän tietoonne. Kirkolla on oma palvelupuhelin,
johon teidän tulee soittaa koskien niitä pahoinpitelytapauksia, jotka tulevat
tietoonne.
Te johdatte yksilöinä seurakunnan
Aaronin pappeuden haltijoita. Te olette heidän johtajansa, heidän opettajansa, heidän esikuvansa, tahdoittepa
sitä tai ette. Olette johtava ylipappi,
seurakuntaperheen isä, joka kutsutaan selvittämään erimielisyyksiä, puolustamaan syytettyjä.
Te johdatte kokouksia, joissa opetetaan oppia. Te olette vastuussa niiden kokousten hengellisyydestä ja
sakramentin antamisesta jäsenille, että
kaikkia muistutettaisiin niistä pyhistä
liitoista ja velvollisuuksista, jotka kuuluvat niille, jotka ovat ottaneet päällensä Herran nimen.
Teidän on oltava väkevänä ystävänä
leskelle ja orvolle, heikolle ja ahdistetulle, hyökkäyksen kohteeksi joutuneelle ja avuttomalle.
Pasuunanne äänen täytyy olla varma ja selvä. Te olette seurakunnassanne Herran armeijan johdossa johtaen
sitä voittoon taistelussa syntiä, piittaamattomuutta ja luopumusta vastaan.
Tiedän, että työ on toisinaan kovaa. Tunnit eivät milloinkaan riitä
sen tekemiseen. Puheluita on paljon
ja usein. Teillä on muutakin tekemistä. Se on totta. Ette saa ryöstää työnantajaltanne aikaa ja energiaa, jotka
oikeutetusti kuuluvat hänelle. Ette
saa ryöstää perheeltänne aikaa, joka
kuuluu sille. Mutta kuten useimmat
teistä ovat tulleet tietämään, kun etsitte taivaallista johdatusta, teitä siunataan viisaudella, joka ylittää oman-ne, ja voimalla ja kyvyillä, joita ette
tienneet itsellänne olevankaan. Teidän on mahdollista suunnitella ajankäyttönne niin, ettette lyö laimin
työnantajaanne, perhettänne ettekä
laumaanne.
Jumala siunatkoon hyviä Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon piispoja. Teillä saattaa
ajoittain olla halu valittaa virkaanne
liittyviä taakkoja, mutta te tiedätte
myös, mitä iloa palveluksestanne
koituu. Niin raskas kuin taakka saattaa
ollakin, te tiedätte, että tämä on ihanin, antoisin, tärkein työ, mitä olette
milloinkaan tehneet oman kotinne
seinien ulkopuolella.
Kiitän Herraa teistä. Kiitän Herraa
tämän kirkon hyvistä piispoista kaikkialla maailmassa. Rukoilen puolestanne, teidän jokaisen 18 000 piispan
puolesta. Pyydän teitä olemaan voimakkaita. Pyydän teitä olemaan totuudellisia. Pyydän teitä olemaan tinkimättömiä omassa elämässänne ja
muille asettamissanne tavoitteissa.
Vaikka päivänne ovat pitkiä ja uuvuttavia, olkoon leponne suloista ja tuntekaa sydämessänne sitä rauhaa, joka
tulee vain Jumalalta Häntä palveleville.
Todistan tämän kirkon piispojen
voimasta ja hyvyydestä. Lausun tunnustukseni neuvonantajille, jotka auttavat heitä, ja kaikkia, jotka palvelevat
heidän johdollaan vastaten heidän
kutsuunsa.
Me emme odota teiltä mahdottomia. Pyydämme teitä tekemään parhaanne. Delegoikaa muille koko se
osa työstänne, minkä oikeutetusti
voitte delegoida. Jättäkää asiat sitten
Herran huomaan.
Jonakin päivänä teidät vapautetaan. Se on teille murheellista aikaa.
Mutta saatte lohtua, kun seurakuntalaisenne kiittävät teitä. Eivätkä he milloinkaan unohda teitä. He muistavat
teitä ja puhuvat teistä kunnioittavasti
tulevina vuosina, sillä kaikista kirkon
jäsenistä te olette heitä lähimpänä.
Teidät on kutsuttu, asetettu ja erotettu lauman paimeniksi. Teitä on siunattu erottamisen lahjalla, arvostelukyvyllä ja rakkaudella heidän elämänsä siunaukseksi. Samalla saatte siunauksia omaan elämäänne.
Todistan kutsumuksenne jumalallisesta luonteesta ja siitä suurenmoisesta tavasta, jolla täytätte sen. Siunatkoon Herra teitä, teidän neuvonantajianne, vaimoanne ja lapsianne, kun
palvelette Herran lapsia. Tätä rukoilen
nöyrästi Jeesuksen Kristuksen pyhässä
nimessä. Aamen.