Herran palveleminen Vanhin Adhemar Damiani seitsemänkymmenen koorumista Emme voi päättää palvella Jumalaa ja maailmaa samanaikaisesti. Kun Joosuan elämä lähestyi loppuaan, hän kokosi Israelin heimot ja muistutti armosta ja siunauksista, jotka Jumala oli suonut heille. Joosua nuhteli heitä heidän elintapansa takia ja sanoi: "Pelätkää siis Herraa ja palvelkaa häntä nuhteettomasti ja uskollisesti. Hylätkää ja hävittäkää ne jumalat, joita esi-isänne palvelivat Eufratin toisella puolen ja Egyptissä, ja palvelkaa Herraa. Mutta jos te ette tahdo palvella Herraa, niin valitkaa tänä päivänä, ketä palvelette ­ ­. Minä ja minun perheeni palvelemme Herraa."1 Omana aikanamme apostolit ja profeetat neuvovat meitä samalla tavoin. Meidän täytyy pelätä Herraa, palvella Herraa, hylätä maailman jumalat ja valita, ketä palvelemme. Herran pelkääminen tarkoittaa sitä, että on kunnioittava ja rakastaa Häntä ja pitää Hänen käskynsä. Se, miten me elämme Herralta saamiemme käskyjen mukaan, se työ, jota me teemme auttaaksemme perustamaan Jumalan valtakunnan maan päälle, sekä se, miten me toimimme lähimmäistämme kohtaan, osoittavat meidän palvelevan Häntä. Maailman jumalien hylkääminen merkitsee sitä, että pidämme epäpuhtaat ajatukset poissa mielestämme, varistamme sydämestämme kaikki vihan tunteet ja vapaudumme kaikesta, mikä voi estää Pyhää Henkeä olemasta aina kanssamme. Joillekuille maailman jumalien hylkääminen voi tarkoittaa pienestä tavasta luopumista. Toisille se voi tarkoittaa vakavista synneistä luopumista. Toisille se taas voi tarkoittaa aiemmin heidän elämässään tapahtuneiden surullisten tapahtumien unohtamista. Mikä tahansa tilanne onkin, jokaisessa meissä on voimaa muuttaa elämämme; voimaa muuttaa sydämessämme olevat pahat tunteet. Herra Jeesus Kristus antaa meille tämän voiman ja auttaa meitä. Hän pyytää meiltä vain, että uskoisimme Häneen, että seuraisimme Hänen esimerkkiään ja olisimme kuuliaiset Hänen käskyilleen. Kun rakastamme Jumalaa, palvelemme Herraa vilpittömästi ja luovumme tämän maailman asioista, meistä tulee Kristuksen totisia seuraajia. Israelin kansan tavoin me pysähdymme monesti elämämme aikana miettimään, kannattiko palvella Herraa. Jeesus sanoi: "Jokainen, joka kuulee nämä sanani ja tekee niiden mukaan, on kuin järkevä mies, joka rakensi talonsa kalliolle. Alkoi sataa, tulvavesi virtasi ja myrskytuuli pieksi taloa, mutta se ei sortunut, sillä se oli rakennettu kallioperustalle. Jokainen, joka kuulee nämä sanani mutta ei tee niiden mukaan, on kuin tyhmä mies, joka rakensi talonsa hiekalle. Alkoi sataa, tulvavesi virtasi ja myrskytuuli pieksi taloa, ja se sortui, maan tasalle saakka."2 Kristuksen palveleminen ei sinänsä ole keino paeta elämän kovaa todellisuutta. Kuten Raamatussa sanotaan: "Kaikkien kohtalo on sama: niin jumalisen kuin jumalattoman, niin hyvän kuin pahan, puhtaan ja saastaisen."3 Sade, tulvavedet ja myrskytuulet eivät piekse ainoastaan hiekkaperustalle rakennettua taloa vaan myös sitä, joka on rakennettu kallioperustalle. Sekä se, joka palvelee Herraa, että se, joka halveksii Häntä, elävät samojen luonnonlakien hallitsemassa maailmassa. Monet asiat tulevat sekä pyhän että syntisen osaksi: sairaus, kuolema, luonnonmullistukset, onnettomuudet ja niin edelleen. Ei rikkaus eikä köyhyys osoita, elääkö joku kristillistä elämää. Fyysinen kärsimys ei ole osoitus pahuudesta eikä se ole myöskään rangaistus synnistä. Mitkä sitten ovat Herran palvelemisesta tulevat palkinnot? Jeesuksen Kristuksen evankeliumi ei lupaa, että olisimme vapaita koettelemuksista. Mutta se vahvistaa meidän henkeämme, niin että vastoinkäymisten tullessa voimme hyväksyä ja kohdata ne. Kallioperustalle rakennettu talo ei sorru voimakkaiden tuulten tai sateen takia. Ihminen, jonka elämä perustuu Jeesuksen Kristuksen evankeliumille, kykenee kohtaamaan vastoinkäymiset toiveikkaana sietämään loukkaukset anteeksiantaen kohtaamaan kuoleman tyynenä. Ihminen, joka päättää seurata Herraa ja joka pitää Hänen käskynsä, heikkoudessaan tietää, missä hänen voimansa lähde on vahvuudessaan pysyy nöyränä köyhyydessään tietää, mitkä hänen rikkautensa ovat vauraudessaan muistaa veljiään hellyydellä. Ihminen, joka pystyy elämään tällä tavoin, ilman pelkoa tai vihaa, vaan sen sijaan rakastaen, on onnellinen ihminen. Hedelmät, joita Herran palvelemisesta saa, ovat pääasiallisesti hengellisiä. Jeesus opetti, että jokainen puu tuottaa hedelmää oman lajinsa mukaan: "Ei hyvä puu voi tehdä kelvottomia eikä huono puu hyviä hedelmiä."4 Jeesus lupasi seuraajilleen iankaikkisen elämän: "Totisesti: kuka ikinä Jumalan valtakunnan tähden on luopunut kodistaan, vaimostaan tai veljistään, vanhemmistaan tai lapsistaan, hän saa jo tässä ajassa moninkertaisesti takaisin, ja tulevassa maailmassa ikuisen elämän."5 Tässä elämässä me rakennamme iankaikkista asumustamme. Rakennammeko me kallioperustalle, joka on Jeesuksen Kristuksen evankeliumi, vai rakennammeko me hiekkaperustalle, jonka tämän maailman valheet muodostavat? Meidän täytyy joka hetki valita, ketä me palvelemme, sillä meidät on asetettu tämän maan päälle koeteltaviksi ja testattaviksi.6 Emme voi päättää palvella Jumalaa ja maailmaa samanaikaisesti.7 Jos haluamme seurata Herraa, meidän tulee pitää Hänen käskynsä ja seurata profeettaamme ja hänen opetuksiaan. "Mutta jos te ette tahdo palvella Herraa, niin valitkaa tänä päivänä, ketä palvelette ­ ­. Minä ja minun perheeni palvelemme Herraa."8 Todistan, että tiedän näiden periaatteiden olevan totta. Minun perheeni ja minä olemme saaneet paljon siunauksia, kun olemme seuranneet apostolien ja profeettojen opetuksia ja valinneet Herran palvelemisen. Meitä johtaa nykyaikana Jumalan profeetta. Jeesuksen Kristuksen nimessä. Aamen. VIITTEET 1. Joos. 24:14­15. 2. Matt. 7:24­27. 3. Saarn. 9:2. 4. Matt. 7:18. 5. Luuk. 18:29­30. 6. Ks. KH Aabr. 3:25. 7. Ks. Matt. 6:24. 8. Joos. 24:15.