Ainoa mahdollisuutemme Sheri L. Dew toinen neuvonantaja Apuyhdistyksen ylimmässä johtokunnassa Hän osaa auttaa meitä kaikkia. Mutta me aktivoimme sovituksen voiman omassa elämässämme ­ ­ etsimällä Häntä. Viimeisessä puheessaan opetuslapsilleen ennen Getsemanea ja Golgataa Vapahtaja julisti olevansa "tie, totuus ja elämä" (Joh. 14:6). Tänä pääsiäisaamuna todistan profeetta Alman kera, "ettei ole mitään toista tietä ­ ­ jonka kautta ihminen voi pelastua, kuin yksin Kristuksessa ja Kristuksen kautta" (Al. 38:9). Vapahtajan sovitus on vaikuttavan täydellinen! "Sillä niin kuin kaikki ihmiset Aadamista osallisina kuolevat, niin myös kaikki Kristuksesta osallisina tehdään eläviksi" (1. Kor. 15:22, kursivointi lisätty). Tule, tulkaa, on Herra kutsunut. Jeesuksen Kristuksen evankeliumi on jokaista miestä ja naista, poikaa ja tyttöä varten. Hän ei muuta sääntöjä rikkaille tai köyhille, naimisissa oleville tai naimattomille, portugalilaisille tai kiinalaisille. Evankeliumi on meitä jokaista varten, ja hengelliset vaatimukset ja palkinnot ovat samat kaikille. Pelastukseen liittyvissä asioissa "kaikki ovat Jumalalle yhdenvertaiset" (2. Ne. 26:33, kursivointi lisätty). Herran motiivit ovat jyrkän vastakkaiset Lusiferin motiiveille, sillä Lusiferin pakkomielteenä on yritys saada meidät tuntemaan olevamme vähemmän kuin mitä Jumalan poikina ja tyttärinä olemme. Hän inhoaa pyhitettyä kansaa ja nauttii siitä, että pystyy hämärtämään meidän näkemyksemme ja houkuttelemaan meidät pois siltä tieltä, joka johtaa takaisin taivaalliseen kotiimme. Nuorena BYU:n opiskelijana opin kotiin mennessäni jotakin pientä suunnassa pysymisestä. Eräänä jouluaattona veljeni ja minä lähdimme ajamaan kotiin Kansasiin. Mutta jo matkamme alussa saimme kuulla, että ajosuuntaamme lähestyi valtava lumimyrsky. Otimme esiin kartan, etsimme kiertotien, jota ajamalla välttäisimme myrskyalueen, ja lähdimme kohti tuntemattomia seutuja. Meidän luova suunnistuksemme osoittautui vaaralliseksi. Uusi reittimme oli outo, ja jouduimme silti lumimyrskyyn. Ja mikä pahinta, kun myöhään sinä iltana matelimme eteenpäin sokaisevassa lumipyryssä tuntemattomalla valtatiellä, vanha Fordimme sammui. Olimme tosi pulassa. Eikä meillä ollut pienintäkään aavistusta, missä olimme. Lopulta saimme kyydin lähimpään kaupunkiin, missä saimme selville, että meillä oli vieläkin tuntikausien ajomatka kotiin ja olimme oman onnemme nojassa Last Chance -nimisessä paikassa Coloradossa. (Last Chance = viimeinen mahdollisuus, suom. huom.) Siinä vaiheessa oli vain yksi ainoa vaihtoehto. Soitimme kotiin saadaksemme apua. Isämme lähti keskellä yötä matkaan ja tuli pelastamaan meidät. Seuraavaan iltapäivään mennessä olimme kaikki turvallisesti kotona. En koskaan unohda jouluiltaa Last Chancessä, minne olimme juuttuneet ongelman takia, joka oli suuressa määrin omaa aikaansaannostamme ja jonka ratkaisemiseen meillä ei ollut keinoja. Sinä päivänä isämme teki meidän hyväksemme sen, mitä emme kyenneet itse tekemään. Jokainen meistä on tiellä kohti iankaikkista kotiamme. Ja useista erilaisista syistä me kaikki tarvitsemme pelastusta ­ pelastusta yksinäisyydestä ja sydänsurusta, epätoivosta ja pettymyksestä, viattomien erehdysten ja räikeiden syntien seurauksista. Mistä me löydämme apua? "Poikansa lahjassa Jumala on valmistanut verrattoman tien" (Et. 12:11). Vapahtaja ei ole meidän viimeinen mahdollisuutemme, Hän on meidän ainoa mahdollisuutemme. Ainoa mahdollisuutemme voittaa epävarmuus ja saada näkemys siitä, keitä meistä voi tulla. Ainoa mahdollisuutemme tehdä parannus ja tulla pestyiksi puhtaiksi synnistä. Ainoa mahdollisuutemme puhdistaa sydämemme, voittaa heikkoutemme ja karttaa sielunvihollista. Ainoa mahdollisuutemme saada lunastus ja korotus. Ainoa mahdollisuutemme löytää rauha ja ilo tässä elämässä ja iankaikkinen elämä tulevassa. Oman onnensa nojaan jätettynä luonnollinen ihminen antaa lopulta periksi Saatanalle (ks. Moosia 3:19), joka hylkää saaliinsa heti kun saa houkuteltua heidät pois suoralta ja kaidalta polulta. Mutta Vapahtaja opastaa koko kotimatkan niitä, jotka seuraavat Häntä. Kun Lehin perhe matkusti luvattuun maahan, he kestivät ankaran erämaakokemuksen, jonka tarkoitus oli opettaa heitä, koetella heitä ja pyhittää heidät. Samalla tavoin tie aikaisemmasta kodistamme iankaikkiseen elämään kulkee tämän maanpäällisen erämaan halki, missä voimme odottaa samankaltaisia vaikeuksia. Mutta me emme ole yksin matkallamme, sillä Herran lupaus Nefille on sama meillekin: "Minä olen valmistava tien edellänne ­ ­ [ja] mikäli siis pidätte minun käskyni, teidät johdatetaan luvattuun maahan ­ ­. Saavuttuanne ­ ­ te tulette tietämään, ­ ­ että minä, Herra, pelastin teidät." (1. Ne. 17:13­14.) Herra tuntee tien, koska Hän on tie ja on meidän ainoa mahdollisuutemme selviytyä onnistuneesti kuolevaisuudesta. Hänen sovituksensa tuo ulottuvillemme kaiken sen voiman, rauhan, valon ja kestävyyden, jota tarvitsemme selviytyäksemme elämän haasteista ­ sekä omista erehdyksistämme ja synneistämme että niistä koettelemuksista, joihin emme voi mitenkään vaikuttaa mutta jotka silti tuottavat meille tuskaa. Herra on luvannut parantaa särkyneen sydämemme ja päästää sorretut vapauteen (ks. Luuk. 4:18), antaa heikoille voimaa, parantaa haavoitetun sielun ja tehdä heikkouden väkevyydeksi (ks. Jes. 40:29; MK Jaak. 2:8; Et. 12:27), ottaa päällensä kipumme ja sairautemme, pyyhkiä pois meidän rikkomuksemme, jos me teemme parannuksen, ja päästää kuoleman kahleet (ks. Al. 7:11­13). Hän lupasi, että jos me rakennamme elämämme Hänen kalliolleen, niin paholaisella ei ole oleva mitään valtaa meihin (ks. He. 5:12). Ja Hän on vannonut, ettei Hän koskaan jätä tai hylkää meitä (ks. Hepr. 13:5). Mitään kuolevaista vastinetta ei yksinkertaisesti ole. Ei sikäli kuin on kysymys sitoutumisesta, voimasta tai rakkaudesta. Hän on meidän ainoa mahdollisuutemme. Velvollisuutemme on oppia turvaamaan sovituksen voimaan. Muuten kuljemme läpi kuolevaisuuden luottaen vain omaan voimaamme. Ja silloin kutsumme epäonnistumisen tuoman turhautuneisuuden tunteen luoksemme ja kieltäydymme kaikkein loistavimmasta lahjasta ajassa tai iankaikkisuudessa. "Sillä mitä hyödyttää ihmistä, jos hänelle suodaan lahja, eikä hän ota lahjaa vastaan?" (LK 88:33.) Veljeni ja minä olisimme olleet tyhmiä, ellemme olisi pyytäneet tai hyväksyneet isämme apua, kun olimme ypöyksin ja turvattomia. Samalla tavoin Herra on meidän puolestapuhujamme, ja Hän "tuntee ihmisen heikkouden ja voi kiusattuja auttaa" (LK 62:1). Toisin sanoen Hän osaa auttaa meitä kaikkia. Mutta me aktivoimme sovituksen voiman omassa elämässämme. Me teemme sen uskomalla Herraan, tekemällä parannuksen, olemalla kuuliaisia Hänen käskyilleen, osallistumalla pyhiin toimituksiin ja pitämällä liitot sekä etsimällä Häntä paastoten, rukoillen, tutkien pyhiä kirjoituksia ja käymällä temppelissä. Kaikki tämä vaatii meiltä uskoa Herraan. Presidentti Gordon B. Hinckley on sanonut, että "ennen kaikkea te ja minä tarvitsemme ­ ­ uskoa".1 Usko Kristukseen on sitä, että uskomme Häneen, seuraamme Häntä ja turvaamme Häneen. Ja se on sitä, että on siunattu sillä mielen ja omantunnon rauhalla, josta apostoli Paavali puhui sanoessaan: "Kestän kaiken hänen avullaan, joka antaa minulle voimaa" (Fil. 4:13). Hiljattain Apuyhdistyksen ylintä johtokuntaa pyydettiin tapaamaan kahta itäeurooppalaista toimittajaa, joita kiehtoi kirkon sisarten heidän maassaan suorittama palvelutyö. Me selitimme, että tällä vanhurskaiden naisten suurenmoisella järjestöllä on perustamisestaan asti ollut pyrkimyksenä "[ei] vain köyhien auttaminen vaan sielujen pelastaminen".2 Kun he kysyivät, autammeko me naisia heidän "emotionaalisissa ongelmissaan", ja selittivät, että monet heidän maassaan olivat masentuneita, me vastasimme, että me tutkimme Apuyhdistyksessä evankeliumin oppia, ja evankeliumi opettaa meitä olemaan onnellisia, vaikka elämä onkin vaikeaa. Yksi toimittaja oli epäileväinen: "Onko se mahdollista? Onko mahdollista olla onnellinen, kun elämä on vaikeaa?" Hänen kysymyksensä koski minuun, sillä minä tiesin, ettei hän tiennyt, mistä löytäisi rauhan. Onko mahdollista olla onnellinen, kun elämä on vaikeaa? Tuntea rauhaa keskellä epävarmuutta ja toivoa keskellä kyynisyyttä? Onko mahdollista muuttua, vapautua vanhoista tavoista ja tulla uudeksi jälleen? Onko mahdollista elää rehellisenä ja puhtaana maailmassa, joka ei enää pidä arvossa niitä hyveitä, jotka erottavat Kristuksen seuraajat muista? Kyllä. Jeesuksen Kristuksen ansiosta vastaus on kyllä. Hänen sovituksensa takaa sen, että meidän ei tarvitse yksin kantaa kuolevaisuuden taakkoja. Ei ole mitään, mitä tämä sekasortoinen maailma tarvitsee enemmän, ei mitään, mikä herättää suurempaa hyvinvoinnin tunnetta, ei mitään, millä on suurempi voima vahvistaa perheitä kuin Jeesuksen Kristuksen evankeliumi. Presidentti Howard W. Hunter sanoi: "Kaikki, mihin Jeesus laskee kätensä, elää. Jos Jeesus laskee kätensä avioliiton ylle, se elää. Jos Hänen annetaan laskea kätensä perheen ylle, se elää."3 Vapahtaja tekee jokaiselle meistä sen, mitä Hän on luvannut tehdä ­ jos meillä on uskoa Häneen ja jos me otamme vastaan Hänen lahjansa. Vuosien kuluessa olen, kuten tekin, kokenut paineita ja pettymyksiä, jotka olisivat murtaneet minut, ellen olisi voinut turvautua siihen viisauden ja voiman lähteeseen, joka on paljon suurempi kuin oma voimani. Hän ei ole koskaan unohtanut tai hylännyt minua, ja olen omasta puolestani tullut tietämään, että Jeesus on Kristus ja että tämä on Hänen kirkkonsa. Ammonin tavoin sanon: "Kuka taitaa liiaksi Herrasta kerskata? Kuka voi liian paljon sanoa hänen suuresta voimastansa ja hänen armostansa ­ ­? Katso, ­ ­ minä en taida vähimmässäkään määrässä sanoa sitä, mitä tunnen." (Al. 26:16.) Todistan, että tässä aikojen täyttymisen armotalouden ehtoossa, jolloin Lusifer tekee ylitöitä vaarantaakseen meidän kotimatkamme ja erottaakseen meidät Vapahtajan sovittavasta voimasta, ainoa vastaus kenelle tahansa meistä on Jeesus Kristus. Sitoutukaamme uudelleen etsimään tätä Jeesusta, josta profeetat ovat todistaneet. Kiinnittäkäämme itsemme Häneen, turvautukaamme alttiisti Hänen sovituksensa verrattomaan voimaan ja nouskaamme Jumalan poikina ja tyttärinä ja vapautukaamme maailmasta. Niille, jotka "pitävät häntä Jumalanaan" (1. Ne. 17:40), Herra on antanut suurenmoisen lupauksen: "Minä olen käyvä teidän edellänne. Minä olen oleva teidän oikealla puolellanne ja vasemmalla, ja Henkeni on oleva teidän sydämessänne ja enkelini ympäröivät teidät tukeakseen teitä." (LK 84:88.) Jeesus Kristus on meidän ainoa mahdollisuutemme. Hän osoittaa meille tien, koska Hän on tie. Tästä todistan Jeesuksen Kristuksen nimessä. Aamen. VIITTEET 1. Teachings of Gordon B. Hinckley, 1997, s. 186. 2. Relief Society Minutebook, 9. kesäkuuta 1842. 3. Julkaisussa Conference Report, lokakuu 1979, s. 93.