Tämä on meidän aikamme Presidentti James E. Faust toinen neuvonantaja ensimmäisessä presidenttikunnassa Modernin tieteen ja teknologian ihmeet eivät tuo meille korotusta. Suuri kohtaamamme haaste valmistautuessamme tulevaisuuteen on todellakin olla hengellisesti valistuneempia. Rakkaat veljeni, sisareni ja ystäväni, tavoittelen vilpittömästi Hengen vaikutusta näinä muutamina hetkinä, jotka seison tässä korokkeella. Rukoilen opastusta ja viisautta, niin että se, mitä sanon, olisi taivaallisen Isämme mielen mukaista. Veljet ja sisaret, meidän aikamme on profeetta Joseph Smithin sanojen mukaan aikaa, "jota profeetat, papit ja kuninkaat [menneinä aikoina] ovat käsitelleet erityisen mielellään. Iloisen odotuksen vallassa he ovat odottaneet aikaa, jota me elämme, ja taivaallisen, riemullisen odotuksen sytyttäminä he ovat laulaneet ja kirjoittaneet ja profetoineet meidän ajastamme ­ ­. Me olemme se otollinen kansa, jonka Jumala on valinnut tuomaan esiin myöhempien aikojen kirkkauden."1 Sen jälkeen kun profeetta Joseph Smith sanoi näin vuonna 1842, ihmiset ovat saaneet enemmän tietoa kuin koko hänen palvelutehtäväänsä edeltäneenä aikana. Me olemme uuden vuosisadan kynnyksellä. Tällä näköalapaikalla meidän on muistettava, että viimeisten 2 000 vuoden merkittävimmät tapahtumat eivät olleet tieteen, teknologian tai matkustustapojen ihmeitä. Ne olivat Vapahtajan sovitus ja evankeliumin palauttaminen pappeuden avaimineen ja valtuuksineen. Nämä kaksi erityistä tapahtumaa ovat edelleenkin ylivoimaisen tärkeitä ihmiskunnalle ajan edetessä. Nämä ihmeelliset jumalalliset tapahtumat ovat keskeisiä niin menneisyyden, nykyisyyden kuin tulevaisuudenkin kannalta. Tammikuun 1. päivänä vuonna 1901 tässä samassa rakennuksessa ensimmäinen presidenttikunta tervehti maailmaa seuraavasti: "Uusi vuosisata sarastaa tänään maailmalle. Sata juuri kulunutta vuotta olivat merkityksellisimpiä ihmisen historiassa tällä planeetalla. Sadassa päivässäkään ei olisi mahdollista tehdä edes lyhyttä yhteenvetoa niistä huomattavista tapahtumista, ihmeellisestä kehityksestä, suurista saavutuksista ja hyödyllisistä keksinnöistä ja löydöistä, jotka merkitsevät kymmenen vuosikymmenen edistystä ja joka nyt on jäänyt ihmiskunnan herkeämättömän kehityksen jalkoihin. Pelkkä maininta 19. vuosisadasta toi mieleen edistyksen, parannuksen, vapauden ja valon. Me olemme onnekkaita, kun olemme saaneet elää sen ihmeiden keskellä ja olla osana sen älyn aarteiden rikkauksista!"2 Kun tämä lausunto esitettiin sata vuotta sitten, ihmiset matkasivat edelleenkin hevosilla ja kärryillä. Puhelimen ja sähkön aikakausi oli vasta koittamassa. Ei ollut mahdollisuutta matkustaa lentoteitse, ei sähköpostia, ei fakseja, ei Internetiä. Maallinen tieto on lisääntynyt räjähdysmäisesti. Uskon, että Jumala on avannut nämä älyn aarteet edistääkseen tarkoituksiaan maan päällä. Tämä uusi vuosisata tuo valtavaa edistystä tuossa aarreaitassa. Sanomani tänään on valmistautuminen tulevaisuuteen. Tämä on meidän aikaamme, ja se tarkoittaa muutakin kuin kelloon katsomista. Jotkut meistä katselevat kelloaan melko innokkaina, sillä se osoittaa uuden vuosisadan vääjäämätöntä lähenemistä. Tietoisuutemme ajasta vaikuttaa siihen, miten ajattelemme ja toimimme. Tätä havainnollistaa kertomus kellosta ravintolan ikkunassa. Se "oli pysähtynyt muutamaa minuuttia yli puolenpäivän. Eräänä päivänä muuan ystävä kysyi omistajalta, tiesikö hän, että kello oli pysähtynyt. 'Kyllä', vastasi ravintoloitsija, 'mutta yllättyisit, jos tietäisit, kuinka moni ihminen katsoo kelloa, luulee olevansa nälkäinen ja tulee syömään jotakin.'"3 Kunpa olisikin jonkinlaisia jumalallisia kelloja, jotka herättäisivät ihmisissä hengellisen nälän! Mitä useimmat ihmiset ovat vailla? Uskon, että he ovat vailla hengellistä ja moraalista johtajuutta. Teknologian, tieteellisten keksintöjen ja lääketieteen ihmeiden lisääntyminen on ollut suurenmoista ja uskomatonta. Mutta meidän on käytettävä niitä oikein, jotta ne toisivat meille iloa, ja se edellyttää hengellistä ja moraalista johtajuutta. Sivilisaatio on ollut olemassa kauan. Vaikka tietokoneet ovat erittäin mukavia ja ihanan hyödyllisiä vähentäessään raadantaa, meille muistutetaan, että nefiläiset elivät "onnellisissa oloissa"4 aivan ilman tietokoneita. Sähköiset ihmeet voivat itse asiassa tuoda mukanaan joitakin salakuoppia. Esimerkiksi Internetissä surffailu voi viedä meidät sellaisten asioiden pariin, jotka voivat tuhota avioliittomme, kotimme ja jopa elämämme. Monia ihmisiä riivaa nykyään Vuosi 2000 -ongelma, ja he ovat huolissaan siitä, mitä vuosituhannen vaihtuminen tuo tullessaan tietynlaiseen ajanmääritykseen sidotuille tietokoneille. Joku sanoi joskus ajasta: "Aika muuttuu: nuorena aika kulkee vakaasti, keski-iässä aika lentää ja vanhana aika valuu käsistä."5 Me olemme oppineet luottamaan elektroniikkaan monissa arkisissa töissämme, ja olemme luonnollisesti huolissamme siitä, että tietokoneet on ohjelmoitava uudelleen siirtymään seuraavalle vuosisadalle. Vaikka joitakin ongelmia tuleekin, olen varma siitä, että mikään suuri tietokoneiden hajoamiskatastrofi ei häiritse yhteiskuntaa, kun siirrymme seuraavalle vuosisadalle. Pelkään paljon enemmän yhteiskunnan perinteisten arvojen hajoamista. Olen todellakin paljon huolestuneempi rehellisyyden, rehtiyden, säädyllisyyden, kohteliaisuuden ja sukupuolisen puhtauden moraalisten tietokoneiden hajoamisesta. Kuinka monet nykyajan ihmiset ovat todella lahjomattomia? Liian monet joutuvat suosittujen asioiden aaltojen ja retoriikan vuorovesien valtaan. Tämä moraaliarvojen luhistuminen tapahtuu, koska me erotamme Jumalan opetukset omasta käytöksestämme. Kunniallinen mies tai nainen omistautuu henkilökohtaisesti elämään tiettyjen itse asettamiensa odotusten mukaan eikä hän tarvitse mitään ulkoista vahtia tai valvontaa. Toivon, että me voimme ladata moraaliset tietokoneemme kolmella rehtiyden osatekijällä: kohtelemme oikeudenmukaisesti itseämme, kohtelemme oikeudenmukaisesti muita ja ymmärrämme sadonkorjuun lain. Toivon myös, että me palvelemme Vapahtajaa edelleenkin koruttomasti niin, että evankeliumin totuuden yksinkertainen majesteettisuus voi tuoda meille rauhan. Meidän on pidettävä uskomme yksinkertaisena ja jumalanpalveluksemme puhtaana. Uskonto on enemmän kuin rituaali; se on vanhurskautta. En epäile lainkaan, etteikö Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko instituutiona voisi kohdata vuoteen 2000 astumisen haasteen. Jäsenmäärän kasvu, uusien temppeleiden lukumäärä ja innoitettu organisaatio ovat kaikki valmiina siirtymään voimassaan seuraavalle vuosisadalle. Teknologian mielikuvien pitäminen mielessä on suositeltavaa mutta edistyäksemme hengellisesti meillä on oltava Vapahtajan kuva kasvonpiirteissämme6 ja sydämessämme. Kun vuoden 2000 rajapyykki lähestyy, jännitys kasvaa, koska me emme siirry vain uudelle vuosisadalle vaan myös kolmannelle vuosituhannelle Jeesuksen Kristuksen, maailman Vapahtajan ja Lunastajan, syntymän jälkeen. Tämä yksittäinen hahmo, Jeesus Nasaretilainen, jolla ei ollut asemaa, ei arvoa eikä rikkautta, muutti maailman. Sikäli kuin tiedämme, Hän ei elämänsä aikana omistanut maata eikä mitään maailman tavaroita lukuun ottamatta yllään olleita vaatteita. Hänen sanomansa oli myös koruton: "Rauha tälle kodille."7 "Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi ja mielestäsi."8 "Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi."9 Näillä ja muilla yksinkertaisilla periaatteilla hän esitteli uuden elämäntavan. Hän opetti rakkautta, toivon ja pelastuksen oppeja, tien rauhaan tässä maailmassa ja tulevassa. Hän puhui ylösnousemuksesta, kun hengellinen pimeys poistuu ja koko ihmiskunta saa iankaikkisen elämän kirkkaan valon ja toivon. Hänen taivaaseenastumisensa jälkeen Pietarista, Jaakobista ja Johanneksesta sekä muista oppimattomista apostoleista ja seitsenkymmenistä tuli teräksen kaltaisia miehiä, kun he veivät tätä valistunutta sanomaa maailmaan. Alkeellisilla matkustus- ja tiedonvälitysmenetelmillään tämä pieni lähetyssaarnaajajoukko vei rohkeasti eteenpäin tätä uutta toivon sanomaa. He tekivät majesteettisen työn viedessään Kristuksen innoitetut totuudet kaikkialle. Matkustamisen ja tiedonkulun edistysaskeleet ovat auttaneet vakiintunutta kirkkoa vauhdittamaan evankeliumin saarnaamista. Yhä useammat tutkijat tutustuvat lähetyssaarnaajiimme tiedotusvälineiden kautta. Kirkon tuottamat videot auttavat lähetyssaarnaajia selittämään evankeliumin sanomaa ja kirkon tehtävää. Mutta teemmekö me yksilöinä oman osamme viedäksemme tätä pyhää työtä eteenpäin? Nykyinen tiedon valtaväylä kaikkine tiedonvälityksen keinoineen tarjoaa meille mahdollisuuden suorittaa tehtävämme tuhat kertaa nopeammin ja helpommin kuin Pietari, Jaakob, Johannes ja muut pelottomat opetuslapset. Tuhannet sanansaattajat, jalkineinaan rauhan evankeliumi, vievät nyt eteenpäin Jumalan sanomaa. Teknologia tarjoaa merkittävän tukensa kirkon tehtävän suorittamiseen. Suihkukoneiden aikakauden alkaessa 1950-luvun lopulla presidentti David O. McKay nousi suihkukoneeseen vihittyään temppelin Uudessa-Seelannissa. Saavuttuaan Los Angelesiin hän sanoi vanhin Henry D. Taylorille ja muille: "Veljet, ensi torstaina, kun ensimmäinen presidenttikunta ja kahdentoista neuvosto kokoontuvat, aion suositella vaarnan järjestämistä Uuteen-Seelantiin." Sitten hän sanoi: "Johtavien auktoriteettien on mahdollista näillä nopeilla koneilla matkustaa nopeasti minne tahansa maailmaan ja käydä vaarnoissa, kun niitä järjestetään."10 Nyt meillä on satoja vaarnoja Yhdysvaltain ulkopuolella. Edistysaskeleet viestinnässä ja matkustamisessa viimeisen vuosisadan aikana ovat kiihdyttäneet vauhtia, jolla Herran sana tulee Siionista.11 Tunnen paljolti samoin kuin Jesaja, joka puhui meidän ajastamme, kun "maa on täynnä Herra tuntemusta niin kuin meri on vettä tulvillaan".12 Uskon, että tämä ihmeellinen tiedon vuodatus on lisännyt kykyämme viedä Herran pelastava sanoma maailmaan, "kaikille kansoille ­ ­ on hänen nimessään saarnattava parannusta ja syntien anteeksiantamista".13 Kun lähestymme vuotta 2000, paine teknologian ihmeiden hallitsemiseen käy yhä haasteellisemmaksi. Tässä pyrkimyksessä meistä voi tulla teknisesti viisaita mutta hengellisesti lukutaidottomia. Epäilemättä koulutus avaa meille tulevaisuuden ovia. Mutta meidän pitää olla varmoja siitä, että uskon tietokoneemme toimivat, niin että voimme jatkuvasti pysyä vanhurskauden tiellä. Me voimme tehdä näin, kun rukoilemme päivittäin, luemme pyhiä kirjoituksia, pidämme perheillat ja pidämme liittomme ja toimituksemme joka päivä. Jumalanpalveluksemme on oltava syvempää kuin ulkoisia symboleja. Sen on suljettava piiriinsä koruttomat, syvälliset inhimillisen käyttäytymisen periaatteet, jotka ilmenevät Vapahtajan opetuksissa: "[Tehkää parannus] ja [palatkaa] minun tyköni vakaalla sydämellä."14 Meidän on uskossa "tultava [pienten lasten] kaltaisiksi ja tultava kastetuksi [Hänen nimeensä]".15 Vapahtajan meille osoittama käsky on: "Rakastakaa vihollisianne, siunatkaa niitä, jotka teitä kiroavat, tehkää hyvää niille, jotka teitä vihaavat, ja rukoilkaa niiden puolesta, jotka teitä vahingoittavat ja teitä vainoavat."16 Vaikein kaikista meille annetuista haasteista on: "Minä tahtoisin, että te olisitte täydelliset, samoin kuin minä olen tai kuin teidän taivaallinen Isänne on täydellinen."17 Täydellisyys on iankaikkinen tavoite. Vaikka emme voikaan olla täydellisiä kuolevaisuudessa, siihen pyrkiminen on käsky, joka meidän on lopulta sovituksen kautta mahdollista pitää. Muistakaa, että modernin tieteen ja teknologian ihmeet eivät tuo meille korotusta. Suuri kohtaamamme haaste valmistautuessamme tulevaisuuteen on todellakin olla hengellisesti valistuneempia. Kaikkea tätä uutta, laajenevaa älyllistä omaisuutta on varmasti hallittava ahkerin pyrkimyksin ja opiskellen. Mutta teknistä tietoa ei voi täysin hyödyntää, ellei sille ole hengellistä tarkoitusta ja merkitystä. Olen varma, että Herra odottaa meidän käyttävän sitä Hänen tarkoitustensa edistämiseen ja ihmiskunnan siunaukseksi, mutta meidän on omaksuttava nämä ylevät tavoitteet ja halut henkilökohtaisiksi päämääriksi ennen kuin me voimme ohjata teknologiaa kohti noita tarkoituksia. Kuinka meidän kymmenen miljoonan, jotka on kastettu Hänen nimessään, pitäisi jatkaa Hänen työtään lähestyessämme kolmannen vuosituhannen alkua Vapahtajan syntymän jälkeen? Me voimme tehdä tämän seuraamalla suuntaa, jonka presidentti Hinckley, ensimmäinen presidenttikunta, kahdentoista koorumi ja muut johtavat auktoriteetit ovat osoittaneet. Suuren osan työstämme tulee kohdistua oman elämämme ja ajattelutapamme muuttamiseen. Sen tulee kiteytyä siihen, mitä Vapahtaja kutsui uudeksi käskyksi: "Rakastakaa toisianne."18 Hänen lampaidensa ruokkiminen on meidän jokaisen jatkuva velvollisuus.19 Kuten profeetta Joseph antoi ymmärtää, tämä on meidän päivämme ja aikamme. Uskon, että tulevaisuudella on ihmiskunnalle suurempia siunauksia kuin koskaan ennen. Riemuitsen tästä suuresta hengellisen tiedon vuodatuksesta, kun "maa on oleva täynnä Herran voiman tuntemusta, niin kuin meri on vettä tulvillaan".20 Tietoa ja älyä sataa "kuin vieno sade taivaast'"21 meidän kaikkien elämän siunaukseksi. Meidän tulee tarttua jokaiseen tilaisuuteen edetä uskossa ja katsoa vuoden 2000 jälkeiseen tulevaisuuteen täynnä toivoa tunnustaen, että kaikki hyvät lahjat tulevat jumalallisen sallimuksen kautta. Tällaiseen lisääntyvään tietoon liittyy myös suurempi vastuu. Jos me teemme lujasti töitä, hoidamme viisaasti omat huoneenhallitustehtävämme ja elämme kaukonäköisesti, Herra lisää taitoamme käyttää tätä lisääntynyttä tietoa pyhän työnsä edistämiseen. Presidentti Gordon B. Hinckley on meidän päiviemme ja aikamme profeetta. Hän on erittäin tietoinen tästä suuremmasta vastuusta ja tekee tarmokkaasti kaiken voitavansa toteuttaakseen Jumalan tarkoituksia maan päällä. Jokaisen meistä on tehtävä kaikki voitavamme auttaaksemme tätä työtä etenemään. Kuten psalmista sanoi: "Herra tämän teki, Herra teki ihmeen silmiemme edessä."22 Minulla on tästä vakaumus ja todistan siitä Herran Jeesuksen Kristuksen pyhässä nimessä. Aamen. VIITTEET 1. Profeetta Joseph Smithin opetuksia, toim. Joseph Fielding Smith, 1985, s. 230. 2. James R. Clark, Messages of the First Presidency of The Church of Jesus Christ of Latter-day Saints, 6 osaa, 1966, osa 3, s. 333. 3. Jacob M. Braude (koonn.), Braude's Treasury of Wit and Humor, 1964, s. 178. 4. 2. Ne. 5:27. 5. Evan Esar (koonn.), 20,000 Quips and Quotes, 1995, s. 812. 6. Ks. Al. 5:14. 7. Luuk. 10:5. 8. Matt. 22:37. 9. Matt. 22:39. 10. Henry D. Taylor, Conference Report, huhtikuu 1960, s. 118­119. 11. Ks. Miika 4:2. 12. Jes. 11:9. 13. Luuk. 24:47. 14. 3. Ne. 10:6. 15. 3. Ne. 11:37. 16. 3. Ne. 12:44. 17. 3. Ne. 12:48. 18. Joh. 13:34. 19. Ks. Joh. 21:15­17. 20. Hab. 2:14. 21. William Shakespearen draamat I, 1953, Venetian kauppias, IV, 1., suom. Paavo Cajander, s.76; ks. myös 5. Moos. 32:2. 22. Ps. 118:23.