2010–2019
Ko Ia Naʻa Nau Taʻofi ‘Enau Ilifiá
ʻEpeleli 2015


Ko Ia Naʻa Nau Taʻofi ‘Enau Ilifiá

‘Oku ‘ikai hangē ia ko e ilifia fakamāmani ‘okú ne fakatupu ‘a e loto tailiilí mo e loto hohaʻá, ka ko e manavahē ‘oku faka-ʻOtuá ko ha maʻuʻanga melino, loto fakapapau, mo e loto falala.

ʻOku ou manatu lelei ki ha meʻa naʻe hoko kiate au ‘i heʻeku kei siʻí. Naʻe ʻi ai ha ‘aho ‘e taha ne u fahiʻi ha matapā sioʻata ʻo ha falekoloa ofi ki homau ʻapí lolotonga haʻamau vaʻinga mo hoku kaungāmeʻá. ʻI he mafahi ʻa e sioʻatá pea tatangi leʻolahi ‘a e meʻa fakaongo maluʻí (security alarm), naʻá ku faingataʻaʻia lahi hoku lotó mo ‘eku fakakaukaú ʻi heʻeku manavaheé. Naʻá ku ‘iloʻi he taimi ko iá te u nofo pilīsone ‘i he toenga ‘o ‘eku moʻui. Naʻe faifai pea toki fakalotoʻi au ‘e heʻeku ongomātuʻá ke u hū mai ki tuʻa mei hoku toitoiʻanga ‘i he lalo mohengá, pea tokoniʻi au ke u ‘alu ‘o kole fakamolemole ki he tokotaha ʻoku ʻaʻana e falekoloá. Naʻá ku monūʻia pē, he naʻe ‘ikai fie maʻu ke u ngāueʻi ʻeku maumau laó.

Naʻe lōmekina au ʻe heʻeku ongoʻi ilifiá ʻi he ʻaho ko iá. ʻOku pau pē ne mou aʻusia ha ongoʻi mafasia mo ilifia pehē hili haʻamou ‘iloʻi ha faingataʻaʻia fakamoʻui lelei fakatāutaha, ‘iloʻi ‘oku faingataʻaʻia pe ‘i ha fakatuʻutāmaki ha mēmipa ‘o e fāmilí, pe vakai ki ha meʻa fakatupu hohaʻa ‘oku hoko ‘i he māmaní. ‘I he ngaahi meʻa pehē ‘oku hoko, ‘oku tupu hake ai ‘a e ongo fakamamahi ‘o e ilifia koeʻuhí ko ha fakatuʻutāmaki ‘e hokó, taʻepauʻia, pe mamahi pea ‘i he ngaahi meʻa taʻe ‘amanekina ‘oku hoko pea fakatuʻupakē he taimi ‘e niʻihi, pea ‘e ala hoko ai ha ola ʻoku ʻikai fakafiemālie.

‘E lava ke hoko maʻu pē ʻi heʻetau moʻui fakaʻahó, ha ngaahi lipooti hokohoko ‘o e fetāʻakí, hongé, taú, faihala ʻa e kau takí, tautoitoí, fakaʻauʻauhifo ‘o e tuʻunga moʻuí, mahakí, mo e ngaahi mālohi fakaʻauha ‘o natulá, ‘o fakatupu ‘a e ilifiá mo e nofo tuʻatamakí. Ko e moʻoni ‘oku tau moʻui ‘i he faʻahitaʻu naʻe ‘osi fakahā mai ‘e he ‘Eikí ‘o pehē: “Pea ‘i he ‘aho ko iá … ‘e moveuveu ‘a e māmaní kotoa pē, pea ‘e vaivai ‘a e loto ‘o e tangatá” (T&F 45:26).

Ko ‘eku taumuʻá ke fakamatalaʻi ‘a e founga ‘oku toʻo atu ai ‘a e ilifiá ʻo fou ʻi hono maʻu ‘a e ‘ilo mo e tui totonu ki he ‘Eiki ko Sīsū Kalaisí. ‘Oku ou lotua fakamātoato ke tāpuakiʻi kitautolu takitaha ‘e he Laumālie Māʻoniʻoní ‘i heʻetau fakakaukauʻi fakataha ‘a e kaveinga mahuʻinga ko ‘ení.

Ilifia Fakamatelié

‘I he fanongo ‘a ‘Ātama mo ‘Ivi ki he leʻo ‘o e ‘Otuá hili ‘ena kai ‘a e fua tapú, naʻá na toitoi ‘i he Ngoue ko ‘Ītení. Naʻe folofola mai ‘a e ‘Otuá kia ‘Ātama, ‘o fehuʻi, “ʻOkú ke ‘i fē? Pea pehē [ʻe ‘Ātama] Naʻá ku fanongo ki ho leʻó… , pea naʻá ku manavahē” (Sēnesi 3:9–10). ‘Oku totonu ke fakatokangaʻi, ko e taha ‘o e ngaahi ‘uluaki ola ‘o e Hingá ko e pau ke aʻusia ‘e ‘Ātama mo ‘Ivi ‘a e ilifiá. ‘Oku hoko ‘a e ongo mālohi ko ‘ení ko ha konga mahuʻinga ‘o ‘etau moʻui fakamatelié.

ʻOku fakatefito ha sīpinga mei he Tohi ʻa Molomoná ʻi he malava ʻe he mālohi ʻo e ʻilo ki he ʻEikí (vakai, 2 Pita 1:2–8; ʻAlamā 23:5–6) ‘o toʻo atu ‘a e manavaheé pea ʻomi ‘a e melinó neongo ‘etau fehangahangai mo ha faingataʻa lahi.

Naʻe manavahē ‘a e kakai ‘o ‘Alamaá ‘i he fonua ‘o Heilamí koeʻuhí ko e laka mai ‘a e kau tau ‘a e kau Leimaná.

“Ka naʻe ‘alu atu ‘a ‘Alamā ‘o ne tuʻu ‘i honau lotolotongá, ‘o ne naʻinaʻi kiate kinautolu ke ‘oua te nau manavahē, ka ke nau manatuʻi ‘a e ‘Eiki ko honau ‘Otuá pea te ne fakahaofi ‘a kinautolu.

“Ko ia naʻa nau taʻofi ‘a ‘enau ilifiá” (Mōsaia 23:27–28).

Fakatokangaʻi ange, naʻe ‘ikai taʻofi ʻe ‘Alamā ‘a e ilifia ‘a e kakaí. Ka naʻe faleʻi ʻe ‘Alamā ʻa e kakai tuí ke nau manatu ki he ‘Eikí mo e fakahaofi ko Ia pē te ne lava ‘o foakí (vakai, 2 Nīfai 2:8). Pea naʻe tokoni ʻenau ‘ilo ki Heʻene tauhiʻofa mo maluʻí ke taʻofi ai ʻe he kakaí ʻenau ilifiá ʻiate kinautolu pē.

‘Oku foaki mai ‘e he ‘ilo totonu mo e tui ki he ‘Eikí ha mālohi ke tau taʻofi ‘etau ilifiá he ko Sīsū Kalaisi pē ‘a e tupuʻanga ‘o e melino ‘oku tuʻuloá. Naʻá Ne folofola ‘o pehē, “Ako ‘iate au, pea fanongo ki heʻeku ngaahi leá; ‘aʻeva ‘i he angamalū ‘o hoku Laumālié, pea te ke maʻu ‘a e melinó ‘iate au” (T&F 19:23).

Naʻe toe fakamatalaʻi foki ‘e he ʻEikí ‘o pehē mai, “Ko ia ia ‘okú ne fai ‘a e ngaahi ngāue ‘o e māʻoniʻoní te ne maʻu ‘ene totongí, ‘io, ‘a e melinó ‘i māmani, pea mo e moʻui taʻengatá ‘i he maama ka hoko maí” (T&F 59:23).

‘Oku fakaiku ʻa e falala mo e loto falala kia Kalaisí mo e falala loto fiemālie ki Heʻene angaleleí, ‘aloʻofá, mo e angaʻofá, ke tau maʻu ‘a e ‘amanaki lelei tuʻunga ‘i Heʻene Fakaleleí, ‘i he Toetuʻú mo e moʻui taʻengatá (vakai, Molonai 7:41). ‘Oku fakaafeʻi mai ‘e he tui mo e ‘amanaki lelei peheé ‘a e melino fakafiefia ko ia ‘o e konisēnisí ‘a ia ‘oku tau fakaʻamu kotoa ki aí. ‘Oku fakafaingamālieʻi ‘e he mālohi ‘o e Fakaleleí ke hoko ‘a e fakatomalá pea taʻofi ‘a e mamahi ‘oku fakatupu ‘e he faiangahalá; ‘okú ne toe fakamālohia foki kitautolu ke tau ‘iloʻi, fakahoko pea hoko ʻo lelei ange ‘i ha ngaahi founga he ‘ikai te tau lava ‘o ‘iloʻi pe fakahoko ‘i hotau ivi fakangatangata fakamatelié. Ko e moʻoni, ko e taha ‘o e ngaahi tāpuaki mahuʻinga ‘o e ngāue fakaākonga mateakí “ko e melino ‘o e ‘Otuá, ‘a ia ‘oku lahi hake ‘aupito ‘i he faʻa ‘iló” (Filipai 4:7).

‘Oku fakaʻatā mai ‘e he melino ‘oku foaki mai ‘e Kalaisí ke tau maʻu e mahino ki he moʻui fakamatelié ‘o fakatatau ki he ‘ilo mahuʻinga ‘o e taʻengatá pea ‘omi mo e melino fakalaumālié (vakai, Kolose 1:23) pea ‘okú ne tokoniʻi kitautolu ke tau tokanga taha pē ki hotau ikuʻanga fakalangí. Ko ia, ‘e lava ke tāpuekina kitautolu ke tau lava ‘o taʻofi ‘etau ngaahi ilifiá, koeʻuhí he ‘oku ‘omi ‘e Heʻene tokāteliné ha taumuʻa mo e tūkufua ‘i he ngaahi tafaʻaki kotoa pē ‘o ‘etau moʻuí. ‘Oku fakamālohia mo fakafiemālieʻi kitautolu ‘e Heʻene ngaahi tokāteliné mo e ngaahi fuakavá ‘i he ngaahi taimi faingamālié mo faingatāmakí. Pea ‘oku fakapapauʻi mai ‘e Hono mafai ‘o e lakanga fakataulaʻeikí ‘e lava ke tuʻuloa ʻa e ngaahi meʻa ‘oku mahuʻinga ʻi he taimí ni pea ʻi he taʻengatá.

Ka te tau lava nai ‘o taʻofi ‘a e ngaahi ilifia ko ia ‘oku faingofua pea faʻa hoko mai kiate kitautolu ʻi hotau māmani fakaonopōní. Ko e tali mahino ki he fehuʻi ko ‘ení ko e “ʻio.” ‘Oku ʻi ai ha tefitoʻi moʻoni mahuʻinga ‘e tolu ‘oku mahuʻinga ki hono maʻu ʻo e tāpuaki ko ‘ení ‘i heʻetau moʻuí: (1) sio kia Kalaisi, (2) langa ‘i he makatuʻunga ‘o Kalaisí, mo e (3) vivili atu ki muʻa ‘i he tui kia Kalaisi.

Sio kia Kalaisi

‘Oku fekauʻaki tonu ‘a e akonaki naʻe fai ‘e ‘Alamā ki hono foha ko Hilamaní mo kitautolu kotoa ‘i he ‘aho ní: “ʻIo, tokanga ke ke sio ki he ‘Otuá pea moʻui” (ʻAlamā 37:47). ‘Oku totonu ke tau sio pea nofo taha ‘etau tokangá ‘i he Fakamoʻuí ‘i he taimi kotoa pē pea ‘i he feituʻu kotoa pē.

Manatu ki he meʻa naʻe hoko ‘i ha vaka naʻe ‘i ai ‘a e kau ‘Aposetolo ‘a e ‘Eikí, pea naʻe felīlīaki ai kinautolu ‘i he tahí. Naʻe hāʻele atu ‘a Sīsū kiate kinautolu ‘i he fukahi vaí, ka ne nau kaikaila ʻi heʻenau ilifiá he naʻe ʻikai ke nau ʻilo pe ko hai.

“Ka naʻe lea leva ‘a Sīsū kiate kinautolu, ‘o pehē, Fiemālie pē; he ko au pē; ‘oua te mou manavahē.

“Pea lea ‘a Pita, ‘o pehē ange kiate ia, ‘Eiki, kapau ko koe, fekau mai ke u ‘alu atu kiate koe ‘i he vaí.

“Peá ne pehē, Haʻu.” (Mātiu 14:27–29).

Naʻe ‘alu atu leva ‘a Pita ‘i he vaí kia Sīsū.

“Ka ‘i heʻene vakai ki he mālohi ‘a e matangí mo e hou tuʻu ‘a e tahí, naʻá ne manavahē, pea kamata ke ngoto hifo, pea tangi ia, ‘o pehē, “ʻEiki, fakamoʻui au.

“Pea mafao leva ‘a e nima ‘o Sīsuú, ‘o ne puke ia, ‘o ne pehē ki ai, ‘a koe ‘oku siʻi hoʻo tuí, ko e hā ‘okú ke fakataʻetaʻetui aí?” (Mātiu 14:30–31).

‘Oku ou sio loto atu ki he tali loto vēkeveke ‘e Pita he taimi pē ko iá ‘a e fakaafe ‘a e Fakamoʻuí. Naʻá ne sio fakamamaʻu pē kia Sīsū, peá ne hopo atu mei he vaká peá ne lue fakaofo atu ‘i he fukahi vaí. Ko e taimi pē naʻe tohoakiʻi ai ‘ene tokangá ʻe he matangí mo e ngaahi peaú pea ilifiá, naʻe kamata leva ke ne ngalo hifo.

‘Oku lava ke tāpuekina kitautolu ke taʻofi ‘etau ilifiá, pea fakamālohia ‘etau tuí ‘i heʻetau muimui ki he fakahinohino ‘a e ‘Eikí: “Sio pē kiate au ‘i he fakakaukau kotoa pē; ‘oua ‘e tālaʻa, ‘oua ‘e manavahē” (T&F 6:36).

Langa ‘i he Makatuʻunga ‘o Kalaisí

Naʻe naʻinaʻi ‘a Hilamani ki hono ongo foha ko Nīfai mo Līhaí ‘o pehē: “Manatu, manatu ‘oku makatuʻunga ‘i he maka ‘o hotau Huhuʻí, ‘a ia ko Kalaisi, ko e ‘Alo ‘o e ‘Otuá, kuo pau ke mo langa ai homo makatuʻungá; koeʻuhí ka tuku atu ‘e he tēvoló ‘a ‘ene ngaahi matangi mālohí, ‘io, ‘a ‘ene ngaahi ngahaú ‘i he ‘ahiohió, ‘io, ka faʻaki kiate kimoua ‘a hono kotoa ‘o ‘ene ‘uha maká mo ‘ene fuʻu afā lahí, ‘e ‘ikai maʻu ‘e ia ha mālohi kiate kimoua ke fusi hifo ‘a kimoua ki he vanu ‘o e mamahí mo e faingataʻaʻia ‘oku ‘ikai hano ngataʻangá, koeʻuhi ko e maka kuo langa ai ‘a kimouá, ‘a ia ko e makatuʻunga mālohi, ‘a ia ko ha makatuʻunga kapau ‘e langa ai ‘a e tangatá ‘e ‘ikai lava ke nau hinga.” (Hilamani 5:12).

Ko e ngaahi ouaú mo e ngaahi fuakavá ‘a e ngaahi piliki ‘oku tau ngāue ʻaki ki hono langa ‘o ‘etau moʻuí ‘i he fakavaʻe ko Kalaisi mo ‘Ene Fakaleleí. Kuo fakafehokotaki kitautolu pea tau taha mo e Fakamoʻuí pea tau maʻu ʻi heʻetau feʻunga mo tāú ‘a e ngaahi ouaú mo fai ‘a e ngaahi fuakava, manatu faivelenga mo fakaʻapaʻapaʻi ‘a e ngaahi tukupā toputapu ko iá, pea fai hotau lelei tahá ke moʻui ‘o fakatatau mo e ngaahi fatongia ko ia kuo tau talí. Pea ko e haʻi ko iá ‘a e tupuʻanga ‘o e ivi fakalaumālie mo e mālohi ʻi he kotoa ʻo e ngaahi faʻahitaʻu ‘o ‘etau moʻuí.

‘E lava ke tāpuekina kitautolu ke taʻofi ‘etau ngaahi ilifiá ‘i he taimi ‘oku fokotuʻu maʻu ai ‘etau ngaahi holí mo e ngaahi ngāué ‘i he makatuʻunga pau ‘o e Fakamoʻuí ‘i heʻetau ngaahi ouaú mo e ngaahi fuakavá.

Vivili Atu Ki Muʻa ‘i he Tui Kia Kalaisi

Naʻe pehē ‘e Nīfai: “Ko ia, kuo pau ke mou vivili atu ki muʻa ‘i he tui mālohi kia Kalaisi, pea maʻu ‘a e ‘amanaki ‘oku mālohi haohaoa, mo ha ‘ofa ki he ‘Otuá mo e kakai fulipē. Ko ia, kapau te mou vilitaki atu, pea keinanga ‘i he folofola ‘a Kalaisí, pea kātaki ki he ngataʻangá, vakai, ‘oku folofola ‘e he Tamaí: Te mou maʻu ‘a e moʻui taʻengatá.” (2 Nīfai 31:20).

Ko e kātaki ki he ikuʻangá ‘oku fakamatalaʻi ‘i he akonaki ko ‘ení, ko e ola ia ʻo e mahino mo e vīsione fakalaumālie, vilitaki, faʻa kātaki, mo e ‘aloʻofa ‘a e ‘Otuá. ‘I heʻetau ngāue ʻaki ‘a e tui kia Sīsū Kalaisi mo Hono huafa toputapú, pea tali ‘i he angavaivai ‘a Hono finangaló mo ‘Ene taimí ‘i heʻetau moʻuí, pea fakahaaʻi ‘i he loto fakatōkilalo ‘a e kau mai Hono toʻukupú ‘i he meʻa kotoa pē, ‘e maʻu ai ‘a e ngaahi meʻa fakamelino ‘o e puleʻanga ‘o e ‘Otuá ‘a ia ‘okú ne ‘omi ‘a e fiefiá mo e moʻui taʻengatá (vakai, T&F 42:61). Neongo te tau fepaki mo e ngaahi faingataʻá mo e taʻe pau ‘a e kahaʻú, ka te tau kei lava pē ‘o vilitaki atu pea fiefia ‘i ha “moʻui fiemālie mo e melino, mo e anga faka-ʻOtua mo e anga totonu kotoa pē” (1 Tīmote 2:2).

‘E lava ke tāpuekina kitautolu ke taʻofi ‘etau ngaahi ilifiá ‘i heʻetau maʻu ‘a e loto mālohi ko ia ‘oku tupu mei hono ako pea moʻui ʻaki ‘a e ngaahi tefitoʻi moʻoni ‘o e ongoongoleleí pea vilitaki atu ki muʻa ‘i he loto fakapapau ‘i he hala ‘o e fuakava mo e ‘Eikí.

Ko e Manavahē ki he ‘Eikí

Neongo ‘oku kehe ‘eni ka ‘oku fekauʻaki ia mo e ngaahi ilifia ‘oku tau faʻa aʻusiá, ʻa e meʻa ʻoku fakamatalaʻi ‘e he folofolá ko e “manavahē [faka-ʻOtuá]” (Hepelū 12:28) pe “ko e manavahē [ki he ‘Eikí]” (Siope 28:28; Lea Fakatātā 16:6; ʻĪsaia 11:2–3). ‘Oku ‘ikai hangē ia ko e ilifia fakamamani ko ia ‘okú ne fakatupu ‘a e loto tailiilí mo e loto hohaʻá, ka ko e manavahē ‘oku faka-ʻOtuá ko ha maʻuʻanga melino, loto fakapapau, mo e loto falala.

Ka ‘oku fakamaama mo fakalaumālie fēfē ha meʻa ʻoku tupu ai e manavaheé?

‘Oku kāpui ‘e he manavahē fakalaumālie ko ia ‘oku ou feinga ke fakamatalaʻí ‘a e ongoʻi loto ʻapasia moʻoni, fakaʻapaʻapa, mo e tanganeʻia ʻi he ‘Eiki ko Sīsū Kalaisí (vakai, Saame 33:8; 96:4), mo e talangofua ki Heʻene ngaahi fekaú (vakai, Teutalōnome 5:29; 8:6; 10:12; 13:4; Saame 112:1), mo e nofo ‘amanaki ki he Fakamaau Fakaʻosí mo e fakamaau totonú ‘i Hono toʻukupú. Ko ia ai, ‘oku tupu ‘a e manavahē ‘oku faka-ʻOtuá mei hano ‘iloʻi totonu ‘o e natula fakalangi mo e misiona ‘a e ‘Eiki ko Sīsū Kalaisí, ‘a ia ko e loto fiemālie ke fakavaivaiʻi hotau lotó ki Hono finangaló, mo ‘iloʻi kuo pau ke fai ‘e he tangata mo e fefine kotoa pē ha fakamatala ki heʻene ngaahi angahala ‘aʻaná ‘i he ‘Aho ‘o e Fakamāú (vakai, T&F 101:78; Ngaahi Tefito ‘o e Tuí 1:2).

Pea hangē ko ia ʻoku akoʻi mai ‘e he folofolá, ko e manavahē faka-ʻOtuá “ko e kamataʻanga ia ‘o e ‘iló” (Lea Fakatātā 1:7), “ko e akonaki ia ‘o e potó” (Lea Fakatātā 15:33), ko ha “falala mālohi” ia (Lea Fakatātā 14:26), mo e “matavai ‘o e moʻuí” (Lea Fakatātā 14:27).

Kātaki ‘o fakatokangaʻi ange ‘oku fehokotaki mālohi ʻa e manavahē ‘oku faka-ʻOtuá mo ha mahino ki he Fakamaau Fakaʻosí, mo e pau ke tau fai ha fakamatala fakafoʻituitui ki heʻetau ngaahi holí, fakakaukaú, leá, mo e ngaahi ngāué (vakai, Mōsaia 4:30). ‘Oku ‘ikai ko e manavahē ki he ‘Eikí ko ha loto hohaʻa ke hū ki Hono ‘aó ke fakamāuʻí. ‘Oku ‘ikai te u tui au te tau manavahē kiate Ia. Ka, ko ‘etau ‘amanaki atu ke tuʻu ‘i Hono ‘aó ‘o fehangahangai mo e ngaahi meʻa ‘i honau anga totonú ‘o kau kiate kitautolú pea maʻu ha “ʻilo haohaoa” (2 Nīfai 9:14; vakai foki, ʻAlamā 11:43) ‘o kau ki heʻetau ngaahi fakakaukaú, mālualoí mo hono kākaaʻi pē kitá. He ʻikai ʻaupito ha toe kumi ʻuhinga ia.

Ko e kakai kotoa pē kuo nau moʻui pe te nau moʻui ‘i he māmaní, ‘e “ʻomi [kinautolu] ke tuʻu ‘i he fakamaauʻanga ‘o e ‘Otuá, ‘o fakamāuʻi ‘e ia ‘o fakatatau ki heʻene ngaahi ngāué, pe ‘oku lelei pe kovi ia” (Mōsaia 16:10). Kapau naʻe māʻoniʻoni ʻetau ngaahi holí, pea lelei ‘etau ngāué, ‘e fakafiefia e fakamāú (vakai, Sēkope 6:13; ʻĪnosi 1:27; Molonai 10:34). Pea ‘e “totongi [kiate kitautolu] koeʻuhí ko e māʻoniʻoní” ‘i he ‘aho fakaʻosí (ʻAlamā 41:6).

Ka neongo iá, kapau naʻe kovi ‘etau ngaahi holí pea angahalaʻia ʻetau ngaahi ngāué, ‘e hoko leva e fakamāú ko ha meʻa ke tau manavahē ki ai. “ʻE ‘ikai te tau loto-toʻa ke sio hake ki hotau ‘Otuá; pea te tau fiefia ‘o kapau te tau lava ‘o fekau ki he ngaahi maká mo e ngaahi moʻungá ke holo hifo kiate kitautolu ke fūfuuʻi ‘a kitautolu mei Hono ‘aó” (ʻAlamā 12:14). Pea te tau “maʻu [‘a ‘etau] totongi ‘o e koví” ‘i he ‘aho fakaʻosí (ʻAlamā 41:5).

Hangē ko hono fakamatalaʻi fakanounou ‘i he Tangata Malangá:

“Manavahē ki he ‘Otuá, peá ke fai ki heʻene ngaahi fekaú, he ‘oku kātoa ‘i he meʻá ni ‘a e ngāue totonu ‘a e tangatá.

“Koeʻuhí ‘e ‘omi ‘e he ‘Otuá ‘a e ngāue kotoa pē ki he fakamāú, mo e meʻa fufū kotoa pē, pe ko ha meʻa lelei ia, pe kovi” (Tangata Malanga 12:13–14).

Siʻoku kāinga ʻofeina, ‘oku toʻo atu ‘e he manavahē faka-ʻOtuá ‘a e ngaahi manavahē fakamatelié. ʻOkú ne lolomi foki ʻetau ongoʻi manavasiʻi ko ia he ‘ikai pē ke tau taau fakalaumālie, pea he ‘ikai pē te tau lava ʻo aʻusia ‘a e ngaahi meʻa ‘oku fie maʻu mo ʻamanaki mai ki ai ‘a e ‘Eikí. Ko hono moʻoní, he ‘ikai lava ke tau feʻunga pe fakahoko e meʻa ʻoku fie maʻú kapau te tau falala pē ki hotau mālohí mo ‘etau ngāué. ‘Oku ‘ikai lava pea he ʻikai lava ‘e heʻetau ngaahi ngāué mo ‘etau ngaahi holí ‘ataʻatā pē ‘o fakamoʻui kitautolu. “ʻO ka hili [‘etau] fai ‘a e meʻa kotoa pē ‘e ala faí” (2 Nīfai 25:23), te tau toki ongoʻi kakato pē tuʻunga ‘i he ‘aloʻofa mo e angaʻofa ‘oku tau ala maʻu ‘o fakafou mai ‘i he feilaulau fakalelei taʻe fakangatangata mo taʻengata ‘a e Fakamoʻuí (vakai, ʻAlamā 34:10, 14). Ko e moʻoni, “ʻoku mau tui ‘e lava ‘o fakamoʻui ‘a e faʻahinga ‘o e tangatá kotoa pē ‘i he Fakalelei ‘a Kalaisí, tuʻunga ‘i he talangofua ki he ngaahi fono mo e ngaahi ouau ‘o e ongoongoleleí” (Ngaahi Tefito ‘o e Tuí 1:3).

Ko e manavahē faka-ʻOtuá ‘a e ‘ofa mo falala kiate Iá. ʻI heʻetau manavahē kakato ʻi he ʻOtuá, ‘oku haohaoa ange ai ‘etau ‘ofa ‘iate Iá. Pea ‘oku “hanga ‘e he ʻofa haohaoá ʻo tekeʻi ki tuʻa ʻa e ilifia kotoa pē” (Molonai 8:16). ‘Oku ou palōmesi atu ‘e hanga ‘e he ngaahi ola ʻo e manavahē faka-ʻOtuá ‘o kapusi ʻa e fakapoʻulí (vakai, T&F 50:25) ‘i heʻetau sio ki he Fakamoʻuí, pea langa ‘iate Ia ‘o hoko ko hotau makatuʻungá pea tau vilitaki atu ki muʻa ‘i Hono hala ‘o e fuakavá ‘i ha tukupā kuo fakatapui.

Fakamoʻoni mo e Talaʻofa

‘Oku ou ‘ofa mo ‘apasia moʻoni ki he ‘Eikí. ‘Oku moʻoni Hono mālohí mo ‘Ene melinó. Ko hotau Huhuʻí Ia, pea ‘oku ou fakamoʻoniʻi ‘okú Ne moʻui. Pea koeʻuhí ko Ia, ‘oku ‘ikai totonu ai ke tau mamahi pe manavahē (vakai, Sione 14:27), pea ‘e tāpuekina kitautolu ke taʻofi ‘etau ilifiá. Ko ‘eku fakamoʻoní ia ‘i he huafa toputapu mo māʻoniʻoni ‘o e ʻEiki ko Sīsū Kalaisí, ‘ēmeni.