Vakava velvollisuus rakastaa toinen toistaan ja huolehtia toisistaan Vanhin L. Tom Perry kahdentoista apostolin koorumista Tehtäviemme saattaminen tasapainoon Puheenaiheekseni on annettu seuraava lause perhejulistuksesta: ”Aviomiehellä ja vaimolla on vakava velvollisuus rakastaa toinen toistaan ja huolehtia toisistaan sekä rakastaa lapsiaan ja huolehtia heistä.”1 Haluan lähestyä tätä aihetta aivan eri tavoin kuin mihin saatatte olla muissa koulutuskokouksissa tottuneet. En esitä paljonkaan lainauksia käsikirjoista, vaan haluan puhua teille sydämestä sydämeen palvelemisestanne taivaallisen Isämme valtakunnassa. Tarkoitus on katsoa, pystymmekö me yhdessä ymmärtämään, kuinka voisimme tasapainottaa velvollisuutemme rakastaa perhettämme ja huolehtia siitä sekä muut erityiset kutsumuksemme, joita taivaallinen Isämme on antanut meille. Kun kirkko perustettiin 6. huhtikuuta 1830, profeetta Joseph Smith sai ilmoituksen, joka on nyt Opin ja liittojen luvussa 21. Osa ilmoitusta kuuluu: ”Katso, teidän keskuudessanne pidettäköön aikakirjaa, ja siinä sinua [Joseph Smith] kutsuttakoon Isän Jumalan tahdosta ja teidän Herranne Jeesuksen Kristuksen armosta näkijäksi, kääntäjäksi, profeetaksi, Jeesuksen Kristuksen apostoliksi, kirkon vanhimmaksi, jota Pyhä Henki on innoittanut laskemaan sen perustuksen ja rakentamaan sen pyhimmälle uskolle. – – Ja nyt, sinun, tarkoittaen kirkkoa, tulee ottaa varteen kaikki hänen sanansa ja käskynsä, jotka hän antaa sinulle, kun hän saa niitä vaeltaessaan kaikessa pyhyydessä minun edessäni; sillä teidän tulee ottaa vastaan hänen sanansa niin kuin minun omasta suustani kaikessa kärsivällisyydessä ja uskossa.” (OL 21:1–2, 4–5.) Yksi ensimmäisistä tälle juuri perustetulle kirkolle annetuista ohjeista oli noudattaa innoitusta ja ilmoitusta, joka tulee Herralta Hänen profeettansa kautta täyttäessämme tehtäviämme Hänen valtakuntansa rakentamiseksi. Hän on luvannut ohjata meitä reitillä, jota meidän tulee seurata viedäksemme eteenpäin tätä suurta työtä. Profeetan neuvot Mielestäni presidentti Gordon B. Hinckley, profeettamme tänä päivänä, antoi meille tehtäviemme tasapainoon saattamisen avaimen eräässä aiemmassa maailmanlaajuisessa johtajien koulutuslähetyksessä, joka pidettiin 21. kesäkuuta 2003. Tuossa lähetyksessä hän lausui: ”Teillä on etuoikeus seistä maailman Lunastajan varjossa viedessämme eteenpäin tätä työtä. Teillä on tilaisuus puhua Herran Jeesuksen Kristuksen poikiensa ja tyttäriensä edestä vuodattaman sovitusveren ihanuudesta. Voisiko olla tämän suurempaa etuoikeutta? Iloitkaa etuoikeudestanne. Tilaisuutenne ei kestä ikuisesti. Aivan liian pian teillä on vain muisto jäljellä siitä suurenmoisesta kokemuksesta, joka teillä nyt on. Kukaan meistä ei saa tehdyksi kaikkea sitä, mitä haluaisi. Mutta tehkäämme parhaamme. Olen varma, että Lunastaja on silloin sanova: ’Hyvin tehty! Olet hyvä ja luotettava palvelija.’ (Matt. 25:21.)”2 Kuten muistatte, tuossa lähetyksessä hän selitti nelitahoista tehtäväämme. Ensimmäinen sopii aiheeseen, josta puhumme tässä lähetyksessä. Hän sanoi: ”Ensiksikin, on ehdottoman tärkeää, ettette laiminlyö perhettänne. Teillä ei ole mitään sen kallisarvoisempaa. Vaimonne ja lapsenne ansaitsevat aviomiehensä ja isänsä huomion. Loppujen lopuksi me viemme tuonpuoleiseen juuri tämän perhesuhteen. Pyhien kirjoitusten kohdan sanoja mukaillen: ’Mitä hyödyttää ihmistä, jos hän palvelee kirkkoa uskollisesti mutta menettää oman perheensä?’ (Ks. Mark. 8:36.)”3 Tämä on ollut profeettojemme jatkuvana sanomana kirkon perustamisen varhaisista ajoista lähtien. Tärkein paikka evankeliumin opettamiseen ja johtamiseen on perheessä ja kotona. Jos me noudatamme näitä ohjeita, niin me annamme tehtäviä ja suunnittelemme ohjelmia, toimintoja ja oppiaiheita, jotka tekevät perheistämme parempia ja ovat niiden tukena. Oikean tärkeysjärjestyksen luominen Se, kuinka käytämme aikaamme ja pidämme elämämme tasapainossa, luo pohjan sille, kuinka me suoriudumme perhevelvollisuuksistamme ja palvelutyöstämme kirkossa. Kouluttakaa itsenne noudattamaan profeetan neuvoa siitä, kuinka priorisoitte ajankäyttönne. Iankaikkinen kumppaninne Aloittakaa keskustelemalla iankaikkisen kumppaninne kanssa siitä, kuinka paljon yhteistä aikaa tarvitsette vahvistaaksenne avioliittoanne ja osoittaaksenne rakkautta, jota tunnette toisianne kohtaan. Se on tärkeysjärjestyksessänne ensimmäisenä. Kirkon tehtävänä on auttaa yksittäisiä ihmisiä ja perheitä tulemaan Kristuksen luokse ja saamaan iankaikkinen elämä. Iankaikkinen elämä on Jumalan suurin lahja lapsilleen, ja sen saa vain perhesuhteen kautta. Tämän suhteen on saatava alkunsa aviomiehen ja vaimon välisestä liitosta, joka on Herralle pyhä ja asia, johon ei saa suhtautua kevytmielisesti. Avioliitto on olennainen osa Herran suunnitelmaa ja tarkoitusta, jonka vuoksi Hän loi taivaat ja maan. Kaikkina historian aikakausina Hän on antanut jumalallisen lakinsa varjellakseen ja suojellakseen aviomiehen ja vaimon pyhää liittoa. Lapsenne Toiseksi, ottakaa huomioon lastenne hengelliset tarpeet. Kuinka paljon aikaa tarvitsette ollaksenne varmoja, että olette lähellä heitä? Teidän tehtävänne isinä ja äiteinä on varata riittävästi aikaa heidän opettamiseensa, sillä tärkein opetus, mitä lapset tulevat koskaan saamaan, heidän tulee saada vanhemmiltaan. Meidän on tutustuttava siihen, mitä kirkko opettaa lapsillemme, niin että me voimme olla sopusoinnussa tuon opetuksen kanssa opastaessamme kutakin lasta. Esimerkiksi kirjasessa Nuorten voimaksi lainataan perhejulistusta ja annetaan nuorille tällaisia perhettä koskevia neuvoja: ”Perhe-elämän onni saavutetaan todennäköisimmin silloin, kun sen perustana ovat Herran Jeesuksen Kristuksen opetukset. Onnistuneet avioliitot ja perheet perustuvat uskon, rukouksen, parannuksen, anteeksiannon, kunnioituksen, rakkauden, myötätunnon, työn ja tervehenkisen virkistystoiminnan periaatteille ja säilyvät näitä periaatteita noudattamalla.”4 Kirjasessa sanotaan edelleen: ”Perheeseen kuuluminen on suuri siunaus. Perheesi voi antaa sinulle toveruutta ja onnea, auttaa sinua oppimaan oikeita periaatteita rakkauden ilmapiirissä ja auttaa sinua valmistautumaan iankaikkiseen elämään. Kaikki perheet eivät ole samanlaisia, mutta jokainen niistä on arvokas taivaallisen Isän suunnitelmassa. Tee oma osasi onnellisen kodin luomisessa. Ole hyväntuulinen, avulias ja huomaavainen toisia kohtaan. Monet kotien ongelmista syntyvät siitä, että perheenjäsenet ovat itsekkäitä tai epäystävällisiä puheissaan ja teoissaan. Ota huomioon muiden perheesi jäsenten tarpeet. Pyri rakentamaan rauhaa. Älä kiusaa toisia, älä tappele äläkä riitele. Muista, että perhe on kirkon pyhin yksikkö.”5 Perheenne toimeentulosta huolehtiminen Kolmantena tärkeysjärjestyksessämme on perheyksikkömme toimeentulosta huolehtiminen. Jälleen perhejulistuksesta: ”Jumalallisen suunnitelman mukaan isän on määrä johtaa perhettään rakkaudessa ja vanhurskaudessa, ja hän on velvollinen suojelemaan perhettään ja huolehtimaan sen toimeentulosta.”6 Meidän on pidettävä yllä hyviä taitoja ansaitaksemme elantomme työnteolla. Muuttuvassa maailmassa meidän on pysyttävä ajan tasalla tai taitomme vanhentuvat. Vaikka olemmekin kiireisiä kirkon tehtävissämme, meidän ei pitäisi jättää käyttämättä tilaisuuksia kehittyä lisää ja parantaa perheemme hyvinvointia. Se edellyttää, että me uhraamme riittävästi aikaa ja ajatuksia tulevaisuuteen valmistautumiselle. Tämä neuvo soveltuu yhtä hyvin sisarille kuin veljillekin. Vaikka velvollisuus huolehtia perheen toimeentulosta kuuluukin ensisijaisesti isille, julistuksessa sanotaan, että ”vamma, kuolema tai muut olosuhteet”7 saattavat edellyttää, että myös te sisaret käytätte ja kehitätte kykyjänne auttaaksenne perheenne elättämisessä. Palveleminen kirkossa Neljäntenä tärkeysjärjestyksessämme on sitoutumisemme kirkon toiminnassa käyttämäämme aikaan. Aktiiviset myöhempien aikojen perheet arvostavat kirkossa viettämäänsä aikaa ja tekevät valintoja perhe-elämässään tehdäkseen sille tilaa. Johtajien pitää ymmärtää erityisen herkästi erilaisia perhetilanteita, kun he esittävät kutsuja tehtäviin ja luovat odotuksia. Perheet, joissa on pieniä lapsia ja molemmilla vanhemmilla on vaativa tehtävä, joka vie heidät pois kotoa, tuntevat todennäköisimmin, että kirkon toiminnat häiritsevät heidän perhe-elämäänsä. Kirkon johtajat voivat auttaa tunnustamalla jäsenten pyrkimykset tasapainottaa kirkossa palvelemista ja perhevelvollisuuksien täyttämistä ja tukemalla heitä siinä. Perheenjäsenten ottaminen mukaan On olemassa keinoja olla enemmän tekemisissä perheemme kanssa palvellessamme kirkon tehtävissä, kun otamme perheemme mukaan palvelutyöhömme kirkossa silloin kun se on sopivaa. Saanen esittää teille yhden henkilökohtaisen esimerkin. Isäni palveli piispanani elämäni varhaisvuosina. Hän oli kiireinen mies, joka harjoitti vaativaa lakimiehen tointa. Hän oli myös yhteiskunnallisesti aktiivinen, ja häntä pyydettiin usein puhumaan julkisuudessa. Ja tietenkin hän oli kuuden lapsen isä. Olin aina kiitollinen siitä, että isäni tärkeysjärjestys oli kohdallaan. Äiti oli aina hänen tärkeysjärjestyksessään ensimmäisellä sijalla. Se näkyi tavasta, jolla hän kohteli äitiä. Sen jälkeen hän omistautui todella kullekin lapsistaan. Kun olin noin kuusivuotias, sain joululahjaksi punaisen kärryn. Se oli aivan samanlainen kuin tämä pienoismalli. Pienestä punaisesta kärrystä tuli todellinen side isäni ja minun välille. Kiireisessä elämässään hänen oli löydettävä keinoja ottaa perheensä mukaan toimiinsa niin, ettei se vähentäisi hänen omaa tehokkuuttaan. Suurin osa hänen palvelutyöstään piispana osui suureen lamakauteen 1930-luvulla. Monet seurakuntamme jäsenistä elivät äärimmäisessä ahdingossa. Piispana hänen tehtävänsä oli järjestää heille elintarvikkeita heidän henkensä pitimiksi. Se näytti olevan mainiota toimintaa piispalle, hänen pojalleen ja pienelle punaiselle kärrylle. Tullessani koulusta kotiin autotallin ulkopuolella oli säkkejä – jauhoja, sokeria, viljaa ja muita tarvikkeita. Tiesin, että sinä iltana isälläni ja minulla olisi tilaisuus olla yhdessä. Kun hän tuli kotiin, pieni punainen kärry täytettiin tarvikkeilla, jotka vietäisiin jollekin perheelle. Kävellessämme ja jutellessamme keskenämme me kaksi hoidimme huoltotyötehtävämme viemällä tarvikkeita vähäosaisille. Minulla oli mahdollisuus nähdä omin silmin, miten hyvä pappeusjohtaja rakasti seurakuntansa jäseniä ja huolehti heistä. Mikä tärkeämpää, minulla oli tilaisuus viettää kallisarvoista aikaa isäni kanssa. Tärkeimpiin perusasioihin keskittyminen Saanen rohkaista teitä tekemään sen, mitä opetimme teille ensimmäisessä maailmanlaajuisessa johtajien koulutuskokouksessa. Muistutamme teitä siitä, että kaikki kirkon yksiköt ovat eri kehitysvaiheissa ja että kaikilla yksiköillä on erilaiset tarpeet. Kun suunnittelemme kirkon ohjelmiamme, on perheet otettava huomioon. Varoitamme jälleen, ettette rasita jäseniänne enemmällä kuin yhdellä kirkon tehtävällä kotiopetuksen ja kotikäyntiopetuksen lisäksi. Kouluttakaa itsenne pitäytymään tärkeimmissä perusasioissa, niin yllätytte siitä, kuinka Herran innoitus johtaa teitä hoitaessanne tehtäväänne olla palvelija Hänen valtakunnassaan. Palautetussa kirkossa on tärkeintä keskittyä siihen, että meillä on helpommin tarjolla tilaisuuksia auttaa Herraa Hänen työssään – ihmisen kuolemattomuuden ja iankaikkisen elämän toteuttamisessa. Teemme sen pääasiallisesti vahvistamalla perheitä. Moraalisen rappeutumisen, poliittisen epävarmuuden, kansainvälisen levottomuuden ja taloudellisen epävakaisuuden aikakautena meidän täytyy keskittyä enemmän ja paremmin perheiden vahvistamiseen ja lujittamiseen. Kirkon todellinen tarkoitus on auttaa perheitä saamaan pelastus ja korotus taivaan iankaikkisessa valtakunnassa. Perheen opas Muutamia vuosia sitten julkaisimme erityisen Perheen oppaan. Se on tarkoitettu jäsenille, erityisesti niille, jotka ovat uusia käännynnäisiä tai joilla ei ole paljon kokemusta kirkosta. Kehotamme teitä käyttämään sitä. Se alkaa seuraavin sanoin: ”Perhe on Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon perusyksikkö ja tärkein yhteiskunnallinen yksikkö ajassa ja iankaikkisuudessa. Jumala on asettanut perheen tuodakseen iloa Hänen lapsilleen, salliakseen heidän oppia oikeita periaatteita rakastavassa ympäristössä ja valmistaakseen heitä iankaikkiseen elämään. Koti on paras paikka opettaa, oppia ja soveltaa evankeliumin periaatteita.”8 Kehotamme teitä siis käyttämään tämän kirjasen hyödyllisiä opetuksia. Vapahtajan esimerkki Herramme ja Vapahtajamme palveli henkilökohtaisesti kansaa kohottaen sorrettuja, antaen toivoa masentuneille ja etsien eksyneitä. Sanoillaan ja teoillaan Hän osoitti ihmisille rakastavansa, ymmärtävänsä ja arvostavansa heitä. Hän tunnisti jokaisen ihmisen jumalallisen luonteen ja iankaikkisen arvon. Jopa kutsuessaan ihmisiä parannukseen Hän tuomitsi synnin tuomitsematta synnintekijää. Vapahtajamme tavoin meidän tulee kirkon johtajina rakastaa ihmisiä, joita palvelemme, osoittaen, että välitämme ja huolehdimme jokaisesta yksilöllisesti. Rukoilen, että Herra siunaisi meitä pyhässä tehtävässämme, jonka Hän on antanut meille. Jeesuksen Kristuksen nimessä. Aamen. Viitteet 1. ”Perhe – julistus maailmalle”, Liahona, lokakuu 2004, s. 49. 2. ”Iloa palvelemisen etuoikeudesta”, Maailmanlaajuinen johtajien koulutuskokous, 21. kesäkuuta 2003, s. 24. 3. Ks. ”Iloa palvelemisen etuoikeudesta”, s. 22. 4. ”Perhe – julistus maailmalle”, s. 49. 5. Nuorten voimaksi, 2002, s. 10. 6. ”Perhe – julistus maailmalle”, s. 49. 7. ”Perhe – julistus maailmalle”, s. 49. 8. Perheen opas, 2001. s. 1. Perheen opasta (varastonumero 31180 130) saa kirkon jakelukeskuksista tai palvelukeskuksista.