Avioliitto on olennainen osa Jumalan iankaikkista suunnitelmaa Vanhin David A. Bednar kahdentoista apostolin koorumista Avioliiton opillinen ihanne Ensimmäinen presidenttikunta on neuvonut voimakkaasti meitä antamaan parhaan panoksemme avioliiton ja kodin vahvistamiseen. Sellaista opetusta ei ole koskaan tarvittu maailmassa enempää kuin nykyisin, jolloin avioliiton pyhyyttä vastaan hyökätään ja kodin tärkeyttä heikennetään. Vaikka kirkko ja sen ohjelmat tukevat avioliittoa ja perhettä ja onnistuvat siinä yleensä hyvin, meidän tulee aina muistaa tämä perustotuus: mikään muu taho tai järjestö ei voi ottaa kodin paikkaa tai täyttää sen perustehtäviä.1 Niinpä puhunkin tänään teille ensisijaisesti miehinä ja naisina, aviomiehinä ja aviovaimoina ja äiteinä ja isinä ja toissijaisesti pappeuden ja apujärjestöjen johtajina kirkossa. Tehtäväni on puhua iankaikkisen avioliiton olennaisesta roolista taivaallisen Isämme onnensuunnitelmassa. Keskitymme avioliiton opilliseen ihanteeseen. Toivon, että katsaus iankaikkisiin mahdollisuuksiimme ja muistutus siitä, keitä me olemme ja miksi me olemme täällä kuolevaisuudessa, antaa suuntaa, lohtua ja vahvistavaa toivoa meille kaikille siviilisäädystämme tai tämänhetkisistä henkilökohtaisista olosuhteistamme riippumatta. Ero avioliiton opillisen ihanteen ja arkitodellisuuden välillä saattaa näyttää toisinaan melkoisen suurelta, mutta hiljalleen teillä alkaa mennä paljon paremmin ja teistä tulee paljon parempia kuin ehkä huomaattekaan. Kehotan teitä pitämään mielessänne seuraavat kysymykset keskustellessamme iankaikkiseen avioliittoon liittyvistä periaatteista. Kysymys 1: Pyrinkö omassa elämässäni tulemaan paremmaksi aviomieheksi tai vaimoksi tai valmistaudunko olemaan aviomies tai vaimo ymmärtämällä nämä perusperiaatteet ja soveltamalla niitä käytäntöön? Kysymys 2: Autanko pappeusjohtajana tai apujärjestön johtajana niitä, joita palvelen, ymmärtämään ja soveltamaan näitä perusperiaatteita vahvistaen siten avioliittoa ja kotia? Kun me pohdimme näitä kysymyksiä rukoillen ja mietimme omaa aviosuhdettamme ja tehtäviämme kirkossa, todistan, että Herran Henki valaisee mielemme ja opettaa meille sen, mitä meidän on tehtävä ja missä edistyttävä (ks. Joh. 14:26). Miksi avioliitto on olennainen osa suunnitelmaa Perhejulistuksessa ensimmäinen presidenttikunta ja kahdentoista apostolin koorumi julistavat, ”että avioliitto miehen ja naisen välillä on Jumalan säätämä ja että perhe on keskeisellä sijalla Luojan suunnitelmassa Hänen lastensa iankaikkiseksi päämääräksi”.2 Tämä julistuksen avainlause opettaa meille paljon avioliiton opillisesta merkityksestä ja tähdentää avioliiton ja perheen ensisijaisuutta Isän suunnitelmassa. Vanhurskas avioliitto on käsky ja olennainen askel prosessissa luoda rakastava perhesuhde, joka voi jatkua haudan tuolle puolen. Kaksi mitä tärkeintä opillista syytä auttaa meitä ymmärtämään, miksi iankaikkinen avioliitto on olennainen osa Isän suunnitelmaa. Syy 1: Mies- ja naispuolisten henkien olemus täydentää ja täydellistää toinen toistaan, ja siksi miehen ja naisen on tarkoitettu edistyvän yhdessä kohti korotusta. Avioliiton iankaikkinen luonne ja tärkeys voidaan ymmärtää täysin vain Isän lapsiaan varten laatiman suunnitelman kaiken kattavassa yhteydessä. ”Kaikki ihmiset – miehet ja naiset – on luotu Jumalan kuvaksi. Jokainen heistä on taivaallisten vanhempien rakas henkipoika tai -tytär, ja jokaisella on jumalallinen luonne ja päämäärä.”3 Suuren onnensuunnitelman ansiosta taivaallisen Isän henkipojat ja -tyttäret voivat saada fyysisen ruumiin, kokea maanpäällisen elämän ja edistyä kohti täydellisyyttä. ”Sukupuoli on yksilön kuolevaisuutta edeltävän, kuolevaisuuden aikaisen ja iankaikkisen identiteetin ja tarkoituksen oleellinen ominaisuus”4 – ja se määrittelee suuressa määrin sen, keitä me olemme, miksi me olemme täällä maan päällä ja mitä meidän tulee tehdä ja millaisiksi tulla. Jumalallisten tarkoitusten vuoksi mies- ja naispuoliset henget ovat erilaisia, toisistaan erottuvia ja toisiaan täydentäviä. Kun maailma oli luotu, Aadam asetettiin Eedenin puutarhaan. Oli kuitenkin merkityksellistä, että Jumala sanoi, ettei ihmisen ollut hyvä olla yksin (ks. 1. Moos. 2:18; Moos. 3:18), ja Eevasta tuli Aadamille kumppani ja apu. Onnensuunnitelman toteuttamiseksi tarvittiin ainutlaatuinen yhdistelmä sekä miehen että naisen hengellisiä, fyysisiä, henkisiä ja emotionaalisia kykyjä. Sen paremmin mies kuin nainenkaan ei voinut yksin täyttää luomisensa tarkoituksia. Jumalallisen suunnitelman mukaan miehen ja naisen on tarkoitus edistyä yhdessä kohti täydellisyyttä ja kirkkauden täyteyttä. Erilaisen luonteensa ja erilaisten kykyjensä ansiosta mies ja nainen tuovat kumpikin aviosuhteeseen ainutlaatuisia ulottuvuuksia ja kokemuksia. Mies ja nainen antavat erilaisen mutta tasaveroisen panoksen ykseyteen ja kokonaisuuteen, jota ei voida saavuttaa millään muulla tavoin. Mies täydentää naista ja tekee hänestä täydellisemmän, ja nainen täydentää miestä ja tekee hänestä täydellisemmän, kun he oppivat toisiltaan ja vastavuoroisesti vahvistavat ja siunaavat toisiaan. ”Herran edessä ei – – ole naista ilman miestä eikä miestä ilman naista” (1. Kor. 11:11, kursivointi lisätty). Syy 2: Jumalallisen suunnitelman mukaan tarvitaan sekä mies että nainen saattamaan lapsia kuolevaisuuteen ja tarjoamaan paras ympäristö lasten kasvattamiseen ja hoivaamiseen. Aadamille ja Eevalle muinoin annettu käsky lisääntyä ja täyttää maa on yhä voimassa tänä aikana. Jumala on määrännyt, ”että pyhiä lisääntymisen voimia tulee käyttää ainoastaan miehen ja naisen kesken, jotka on laillisesti vihitty aviomieheksi ja vaimoksi. – – Keino, jolla kuolevainen elämä luodaan, on Jumalan säätämä.”5 Siten avioliitto miehen ja naisen välillä on se valtuutettu väylä, jonka kautta kuolevaisuutta edeltävän elämän henget tulevat kuolevaisuuteen. Täydellinen pidättäytyminen sukupuolisesta kanssakäymisestä ennen avioliittoa ja täydellinen uskollisuus avioliitossa suojelevat tämän pyhän väylän pyhyyttä. Koti, jossa on rakastava ja uskollinen aviomies ja vaimo, on paras ympäristö, jossa lapsia voidaan kasvattaa rakkaudessa ja vanhurskaudessa – ja jossa lasten hengelliset ja fyysiset tarpeet voidaan täyttää. Aivan samalla tavoin kuin miehen ja naisen ainutlaatuiset ominaisuudet tekevät aviosuhteesta täydellisen kokonaisuuden, nuo samat ominaisuudet ovat ratkaisevan tärkeitä lasten kasvattamiselle, hoivaamiselle ja opettamiselle. ”Lapsilla on oikeus syntyä avioliitossa ja saada kasvatuksensa sellaiselta isältä ja äidiltä, jotka pitävät avioliittolupaukset kunniassa olemalla täysin uskollisia”.6 Ohjaavia periaatteita Ne kaksi opillista syytä, joita olemme tarkastelleet iankaikkisen avioliiton tärkeydestä Isän onnensuunnitelmassa, tuovat esiin johtavia periaatteita niille, jotka valmistautuvat solmimaan avioliiton, niille, jotka ovat naimisissa, ja palvelemisellemme kirkossa. Periaate 1: Iankaikkisen avioliiton merkitys voidaan ymmärtää vain taivaallisen Isän onnensuunnitelman yhteydessä. Puhumme usein avioliitosta yhteiskunnan perusyksikkönä ja tähdennämme sitä vahvan kansakunnan perustana sekä erittäin tärkeänä yhteiskunnallisena ja kulttuurisena instituutiona. Mutta palautettu evankeliumi auttaa meitä ymmärtämään, että se on vielä paljon enemmän! Puhummeko me kenties avioliitosta opettamatta riittävästi avioliiton tärkeyttä Isän suunnitelmassa? Avioliiton tähdentäminen liittämättä sitä onnensuunnitelman yksinkertaiseen ja perustavanlaatuiseen oppiin ei voi antaa riittävää suuntaa, suojaa tai toivoa maailmassa, joka tulee yhä sekavammaksi ja jumalattomammaksi. Meidän kaikkien kannattaisi muistaa Alman opetus, että Jumala antoi ihmislapsille käskyjä sen jälkeen kun Hän oli ilmaissut heille lunastussuunnitelman (ks. Alma 12:32, kursirointi lisätty). Vanhin Parley P. Pratt toi kauniisti esiin siunaukset, joita saamme oppiessamme ja ymmärtäessämme avioliiton opillisen ihanteen ja pyrkiessämme soveltamaan sitä elämässämme. ”Joseph Smith opetti minua arvostamaan isän ja äidin, miehen ja vaimon, veljen ja sisaren, pojan ja tyttären välistä kiintymystä. Häneltä opin, että rakas vaimoni voi kuulua minulle ajan ja koko iankaikkisuuden ja että se puhdas myötätunto ja kiintymys, joka teki meidät rakkaiksi toisillemme, oli peräisin jumalallisesta ikuisen rakkauden lähteestä. – – Olin rakastanut ennenkin mutta en tiennyt, miksi. Mutta nyt rakastin puhtaasti, ylentyneellä, jalolla tunteella, joka kohotti sieluni tämän viheliäisen maailman katoavaisista asioista ja avarsi sen ikään kuin valtamereksi. Vielä tuohon aikaan minun rakas veljeni Joseph Smith oli kuitenkin – – ainoastaan kohottanut verhon kulmaa ja antanut minun kurkistaa yhden ainoan kerran iankaikkisuuteen.”7 Voimmeko me miehinä ja naisina, aviomiehinä ja vaimoina ja kirkon johtajina nähdä, kuinka iankaikkisen avioliiton merkitys voidaan ymmärtää vain Isän onnensuunnitelman yhteydessä? Suunnitelman oppi johtaa miehet ja naiset toivomaan iankaikkista avioliittoa ja valmistautumaan siihen, ja se kumoaa pelot ja voittaa epävarmuudet, jotka voivat saada jotkut henkilöt lykkäämään tai välttämään avioliittoa. Oikea ymmärrys suunnitelmasta myös vahvistaa päättäväisyyttämme kunnioittaa järkähtämättömästi iankaikkista avioliittoa. Me itse kukin opimme, opetamme ja todistamme voimallisemmin sekä kotona että kirkossa, kun pohdimme tätä totuutta ja ymmärrämme sen täydellisemmin. Periaate 2: Saatana haluaa, että kaikki ihmiset olisivat onnettomia kuten hän itse. Lusifer hyökkää herkeämättä niitä oppeja vastaan, jotka merkitsevät eniten meille yksilöinä, perheellemme ja maailmalle, ja vääristelee niitä. Mihin vastustaja keskittää suorimmat ja pirullisimmat hyökkäyksensä? Saatana työskentelee herpaantumatta sekoittaakseen ymmärryksen sukupuolesta, edistääkseen ennenaikaista ja epävanhurskasta luomisvoiman käyttöä ja asettaakseen esteitä vanhurskaalle avioliitolle – juuri siksi, että avioliitto on Jumalan säätämä ja perhe on keskeisellä sijalla onnensuunnitelmassa. Vastustajan hyökkäykset iankaikkista avioliittoa vastaan lisääntyvät edelleen tullen yhä voimakkaammiksi, tiheämmiksi ja taidokkaammiksi. Koska me käymme nykyään sotaa avioliiton ja kodin hyvinvoinnin puolesta, niin lukiessani Mormonin kirjan viimeisimmän kerran kiinnitin erityistä huomiota keinoihin, joilla nefiläiset valmistautuivat taisteluihinsa lamanilaisia vastaan. Panin merkille, että Nefin kansa ”oli selvillä [vihollistensa] aikeesta, ja sen tähden se valmistautui kohtaamaan heidät” (Alma 2:12, kursivointi lisätty). Lukiessani ja tutkiessani sain selville, että vihollisen aikeen ymmärtäminen on välttämätön edellytys tehokkaalle valmistautumiselle. Meidän tulisi samalla tavoin pohtia vihollisemme aietta tässä myöhempien aikojen sodassa. Isän suunnitelman tarkoituksena on tarjota lapsilleen opastusta, auttaa heitä tulemaan onnellisiksi ja tuoda heidät turvallisesti luokseen kotiin. Lusiferin suunnitelmaan kohdistamien hyökkäysten tarkoituksena on hämmentää Jumalan pojat ja tyttäret ja tehdä heistä onnettomia ja pysäyttää heidän iankaikkinen edistymisensä. Valheiden isän kokonaisvaltainen aie on, että meistä kaikista tulisi ”yhtä kurjia kuin hän itse” (2. Nefi 2:27), ja hän tekee työtä vääristääkseen ne Isän suunnitelman osatekijät, joita hän vihaa eniten. Saatanalla ei ole ruumista, hän ei voi solmia avioliittoa eikä hän saa perhettä. Ja hän pyrkii hellittämättä hämmentämään sukupuolen, avioliiton ja perheen jumalallisesti säädetyt tarkoitukset. Kautta maailman me näemme yhä lisääntyvässä määrin todisteita Saatanan ponnistusten tehokkuudesta. Aivan hiljattain paholainen on yrittänyt yhdistää ja saattaa lainvoimaiseksi sukupuolta ja avioliittoa koskevan sekaannuksen. Kun katsomme kuolevaisuuden tuolle puolen iankaikkisuuteen, on helppoa huomata, että vääristellyt vaihtoehdot, joita vastustaja markkinoi, eivät voi koskaan johtaa siihen täydelliseen kokonaisuuteen, jonka miehen ja naisen sinetöiminen yhteen tekee mahdolliseksi, vanhurskaan avioliiton onneen, iloon jälkeläisistä tai iankaikkisen edistymisen siunaukseen. Kun ottaa huomioon, mitä me tiedämme vihollisemme aikeesta, jokaisen meistä tulee olla erityisen valppaita etsiessämme henkilökohtaista innoitusta siihen, kuinka voimme suojella ja varjella omaa avioliittoamme – ja kuinka voimme oppia ja opettaa oikeita periaatteita kotona ja kirkon tehtävissämme sukupuolen iankaikkisesta merkityksestä ja avioliiton asemasta Isän suunnitelmassa. Periaate 3: Rakkauden ja onnen suurimmat siunaukset saavutetaan iankaikkisen avioliiton liittosuhteessa. Herra Jeesus Kristus on avioliiton liittosuhteen keskipiste. Huomatkaa, kuinka Vapahtaja on sijoitettu tämän kolmion kärkeen naisen ollessa toisessa alakulmassa ja miehen toisessa. Miettikää nyt, mitä tapahtuu miehen ja naisen väliselle suhteelle, kun he yksilöinä ja vakaasti tulevat Kristuksen luokse ja pyrkivät tulemaan täydellisiksi Hänessä (ks. Moroni 10:32). Lunastajan ansiosta ja kautta mies ja nainen tulevat lähemmäs toisiaan. Kun mies ja vaimo tulevat kumpikin vedetyiksi Herran luo (ks. 3. Nefi 27:14), kun he oppivat palvelemaan ja hellästi hoivaamaan toisiaan, kun he saavat yhteisiä elämänkokemuksia ja kasvavat yhdessä ja tulevat yhdeksi ja kun heitä siunataan heidän erilaisten luonteidensa yhdistymisellä, he alkavat tajuta sen täyttymyksen, jota taivaallinen Isä haluaa lapsilleen. Suurin onni, joka on Isän suunnitelman tärkein tavoite, saadaan tekemällä iankaikkiseen avioliittoon kuuluvat liitot ja pitämällä ne kunniassa. Miehinä ja naisina, aviomiehinä ja aviovaimoina ja kirkon johtajina yksi tärkeimmistä tehtävistämme on auttaa nuoria miehiä ja naisia oppimaan henkilökohtaisen esimerkkimme avulla, mitä on vanhurskas avioliitto, ja valmistautumaan siihen. Kun nuoret miehet ja naiset näkevät kelvollisuutta, uskollisuutta, uhrautumista ja liittojen arvossa pitämistä avioliitoissamme, silloin nuo nuoret pyrkivät jäljittelemään samoja periaatteita omassa seurustelussaan ja aviosuhteessaan. Kun nuoret huomaavat, että olemme tehneet iankaikkisen puolisomme mukavuudesta ja hyvinvoinnista tärkeimmän asian elämässämme, niin heistä tulee vähemmän itsekeskeisiä ja kykenevämpiä antamaan, palvelemaan ja luomaan tasaveroinen ja kestävä kumppanuus. Kun nuoret miehet ja naiset havaitsevat keskinäistä kunnioitusta, kiintymystä, luottamusta ja rakkautta miehen ja vaimon välillä, niin he pyrkivät vaalimaan samoja ominaisuuksia omassa elämässään. Lapsemme ja kirkon nuoret oppivat eniten siitä, mitä me teemme ja mitä me olemme – silloinkin kun he muistavat suhteellisen vähän siitä, mitä me sanomme. Valitettavasti monet nuoret kirkon jäsenet nykyään pelkäävät tai epäröivät edetä kohti iankaikkista avioliittoa, koska he ovat nähneet liian paljon avioeroja maailmassa ja rikkoutuneita liittoja kodeissaan ja kirkossa. Iankaikkinen avioliitto ei ole pelkästään ajallinen juridinen sopimus, joka voidaan purkaa milloin tahansa miltei mistä syystä tahansa, vaan se on Jumalan kanssa tehtävä pyhä liitto, joka voi olla sitova ajassa ja kautta koko iankaikkisuuden. Uskollisuus avioliitossa ei saa olla vain viehättävä sana saarnoissa, vaan sen tulee olla periaate, joka näkyy oman avioliittomme liittosuhteessa. Pohtiessamme henkilökohtaisen esimerkkimme tärkeyttä huomaammeko te ja minä alueita, joissa meidän on kehityttävä? Innoittaako Pyhä Henki mieltämme ja pehmentääkö Hän sydäntämme ja kannustaako Hän meitä toimimaan paremmin ja tulemaan paremmiksi? Keskitämmekö me pappeusjohtajina ja apujärjestöjen johtajina ponnistuksemme avioliiton ja kodin vahvistamiseen? Aviomiehet ja vaimot tarvitsevat yhteistä aikaa vahvistaakseen itseään ja kotiaan vastustajan hyökkäyksiä vastaan. Estämmekö me tahattomasti aviomiehiä ja vaimoja ja äitejä ja isiä täyttämästä pyhiä velvollisuuksiaan kotona pyrkiessämme pitämään kunniassa kirkon kutsumuksemme? Järjestämmekö esimerkiksi joskus tarpeettomia kokouksia ja toimintoja siten, että se häiritsee ratkaisevan tärkeää suhdetta aviomiehen ja vaimon välillä – ja heidän suhdettaan lapsiin? Pohtiessamme vilpittömästi näitä kysymyksiä olen varma, että Henki auttaa jo nyt ja tulee edelleen auttamaan jokaista meitä tietämään, mitä meidän tulee tehdä kotona ja kirkossa. Tarvitsemamme hengellinen apu Velvollisuutemme oppia ja ymmärtää suunnitelman oppi, vaalia vanhurskasta avioliittoa ja olla esimerkkinä siitä sekä opettaa oikeita periaatteita kotona ja kirkossa voi saada meidät pohtimaan, onko meistä siihen. Me olemme tavallisia ihmisiä, joilla on mitä erityisin työ tehtävänä. Monia vuosia sitten sisar Bednar ja minä olimme kiireisiä yrittäessämme vastata nuoren ja energisen perheen lukemattomiin kilpaileviin vaatimuksiin ja hoitaa kirkon, uran ja yhteiskunnan tuomat velvollisuudet. Eräänä iltana lasten mentyä nukkumaan puhuimme pitkään siitä, kuinka tehokkaasti hoidimme kaikki tärkeät asiat elämässämme. Ymmärsimme, ettemme voisi saada luvattuja siunauksia iankaikkisuudessa, ellemme kunnioittaisi paremmin liittoa, jonka olimme tehneet kuolevaisuudessa. Päätimme yhdessä toimia paremmin miehenä ja vaimona ja olla parempi mies ja vaimo. Tuolla monia vuosia sitten opitulla opetuksella on ollut valtava vaikutus avioliittoomme. Onnensuunnitelman suloinen ja yksinkertainen oppi antaa kallisarvoisen iankaikkisen näkökulman ja auttaa meitä ymmärtämään iankaikkisen avioliiton tärkeyden. Meitä on siunattu kaikella tarvitsemallamme hengellisellä avulla. Meillä on Jeesuksen Kristuksen opin täyteys. Meillä on Pyhä Henki ja ilmoitus. Meillä on pelastavat toimitukset, liitot ja temppelit. Meillä on pappeus ja profeetat. Meillä on pyhät kirjoitukset ja Jumalan sanan voima. Ja meillä on Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko. Todistan, että meitä on siunattu kaikella tarvitsemallamme hengellisellä avulla oppiaksemme, opettaaksemme, vahvistaaksemme ja puolustaaksemme vanhurskasta avioliittoa – ja että me voimme todella elää yhdessä onnellisina aviomiehinä ja vaimoina ja perheinä iankaikkisuudessa. Jeesuksen Kristuksen pyhässä nimessä. Aamen. Viitteet 1. Ks. ensimmäisen presidenttikunnan kirje 11. helmikuuta 1999, Liahona, joulukuu 1999, s. 1. 2. ”Perhe – julistus maailmalle”, Liahona, lokakuu 2004, s. 49. 3. ”Perhe – julistus maailmalle”, s. 49. 4. ”Perhe – julistus maailmalle”, s. 49. 5. ”Perhe – julistus maailmalle”, s. 49. 6. ”Perhe – julistus maailmalle”, s. 49. 7. Autobiography of Parley P. Pratt, toim. Parley P. Pratt jr, 1938, s. 297–298; ks. myös Iankaikkinen avioliitto – oppilaan kirja, uskonto 234 ja 235, 2005, s. 267.