1 Kun Vapahtaja ilmestyy, me näemme hänet sellaisena kuin hän on. Me näemme, että hän on ihminen, meidän kaltaisemme.

2 Ja tämä sama yhteisyys, joka vallitsee meidän keskuudessamme täällä, vallitsee meidän keskuudessamme siellä, mutta siihen yhdistyy iankaikkinen kirkkaus, jota kirkkautta meillä ei nyt ole.

3 Johannes 14:23 – Isän ja Pojan ilmestyminen tuossa jakeessa on henkilökohtainen ilmestyminen; ja ajatus, että Isä ja Poika asuvat ihmisen sydämessä, on vanha lahkolaiskäsitys ja on väärä.

4 Vastaukseksi kysymykseen: Eikö Jumalan aika, enkelin aika, profeetan aika ja ihmisen aika lasketa sen taivaankappaleen mukaan, jolla he asuvat?

5 minä vastaan: Kyllä. Mutta ainoat enkelit, jotka palvelevat tätä maata, ovat niitä, jotka kuuluvat tai ovat kuuluneet siihen.

6 Enkelit eivät asu tämän maan kaltaisella taivaankappaleella,

7 vaan he asuvat Jumalan luona pallolla, joka on lasi- ja tulimeren kaltainen ja jolla kaikki ilmaistaan heidän kirkkaudekseen, menneet, nykyiset ja tulevat, ja on jatkuvasti Herran edessä.

8 Paikka, jossa Jumala asuu, on suuri urim ja tummim.

9 Tämä maa pyhitetyssä ja kuolemattomassa tilassaan tehdään kristallin kaltaiseksi, ja se on urim ja tummim asukkaille, jotka siinä asuvat, ja sen kautta kaikki, mikä kuuluu alempaan valtakuntaan eli kaikkiin alemman järjestyksen valtakuntiin, ilmaistaan niille, jotka asuvat siinä; ja tämä maa on oleva Kristuksen.

10 Silloin valkoisesta kivestä, joka mainitaan Ilmestyskirjan kohdassa 2:17, tulee urim ja tummim jokaiselle, joka sellaisen saa, ja sen kautta valtakuntien korkeampaan järjestykseen kuuluvat asiat ilmoitetaan;

11 ja jokaiselle, joka tulee selestiseen valtakuntaan, annetaan valkoinen kivi, johon on kirjoitettu uusi nimi, jota ei tiedä kukaan muu kuin se, joka sen saa. Tämä uusi nimi on avainsana.

12 Minä profetoin Herran Jumalan nimessä, että vaikeudet, jotka tulevat aiheuttamaan suurta verenvuodatusta ennen Ihmisen Pojan tulemista, alkavat Etelä-Carolinasta.

13 Ne saattavat luultavasti nousta orjakysymyksestä. Tämän ääni julisti minulle, kun rukoilin vakavasti tästä asiasta joulukuun 25. päivänä 1832.

14 Rukoilin kerran hyvin vakavasti saadakseni tietää Ihmisen Pojan tulemisen ajan, kun kuulin äänen sanovan seuraavaa:

15 Joseph, poikani, jos sinä elät, kunnes olet kahdeksankymmentäviisi vuotta vanha, sinä näet Ihmisen Pojan kasvot; ja nyt, tämä riittäköön, äläkä enää vaivaa minua tällä asialla.

16 Minä jäin epätietoiseksi, enkä voinut ratkaista, tarkoittiko tämä tuleminen tuhatvuotisen valtakunnan alkamista vai jotakin aikaisempaa ilmestymistä vai sitä, että minä kuolisin ja näkisin siksi hänen kasvonsa.

17 Minä uskon, ettei Ihmisen Poika tule ennen tuota aikaa.

18 Jokainen älyn periaate, jonka me saavutamme tässä elämässä, nousee meidän kanssamme ylösnousemuksessa.

19 Ja jos ihminen hankkii tässä elämässä ahkeroimisellaan ja kuuliaisuudellaan tietoa ja älyä enemmän kuin toinen, hän on niin paljon paremmassa asemassa tulevassa maailmassa.

20 On olemassa laki – peruuttamattomasti säädetty taivaassa ennen tämän maailman perustamista – johon kaikki siunaukset perustuvat,

21 ja kun me saamme jonkin siunauksen Jumalalta, se tapahtuu kuuliaisuudesta sitä lakia kohtaan, johon se perustuu.

22 Isällä on liha- ja luuruumis, yhtä käsinkosketeltava kuin ihmisen; Pojalla myös; mutta Pyhällä Hengellä ei ole liha- ja luuruumista, vaan hän on henkipersoona. Ellei niin olisi, Pyhä Henki ei voisi asua meissä.

23 Ihminen voi saada Pyhän Hengen, ja se voi laskeutua hänen päällensä jäämättä häneen.