2010–2019
Tauʻatāina ke Filí: Mahuʻinga ki he Palani ʻo e Moʻuí
ʻOkatopa 2010


Tauʻatāina ke Filí: Mahuʻinga ki he Palani ʻo e Moʻuí

ʻI he taimi kotoa ʻoku tau fili ai ke haʻu kia Kalaisí, ʻai kiate kitautolu Hono huafá, pea muimui ki Heʻene kau tamaioʻeikí, ʻoku tau fakalakalaka ai ʻi he hala ki he moʻui taʻengatá.

Ne u toki maʻu ha tohi mei haku kaungāmeʻa ʻi ha taʻu ʻe 50 tupu ʻoku ʻikai kau ki hotau Siasí. Ne u ʻave ki ai ha ngaahi nāunau laukonga fekauʻaki mo e ongoongoleleí, peá ne tali mai: “ʻOku faingataʻa ke mahino e ngaahi lea faka-Māmongá, hangē ko e tauʻatāina ke filí.ʻE tokoni ka ʻi ai ha fakamatala ki he ʻuhinga ʻo e ngaahi foʻi leá.”

Ne u ʻohovale ʻi he ʻikai mahino ki ai e foʻi lea tauʻatāina ke filí. Ne u kumi he tikisinale ʻi he ʻinitanetí. ʻI he ngaahi fakaʻuhinga ʻe 10 pea mo hono fakaʻaongaʻi ʻo e foʻi lea ko e tauʻatāina ke filí ne ʻikai ha lau ha taha ki he ngaahi fili ke ngāué. ʻOku tau akoʻi ko e tauʻatāina ke filí ko e malava mo e faingamālie ʻoku ʻomi ʻe he ʻOtuá maʻatautolu ke tau “fili maʻatautolu pē kae ʻikai fakamālohiʻi.”1 Ko e tauʻatāina ke filí ko e ngāue pea taliui mo fatongia ʻaki ia ʻetau ngaahi ngāué. ʻOku mahuʻinga ʻetau tauʻatāina ke filí ki he palani ʻo e fakamoʻuí. Ko ia ʻoku tau, “tauʻatāina ke fili ʻa e tauʻatāiná mo e moʻui taʻengatá, tuʻunga ʻi he Fakalaloa maʻongoʻonga ʻo e faʻahinga kotoa ʻo e tangatá, pe fili ʻa e pōpulá mo e maté, ʻo fakatatau ki he hopoate mo e mālohi ʻo e tēvoló.”2

ʻOku akoʻi lelei mai e tefitoʻi moʻoní ni ʻe he lea ʻo e himí:

“ʻIloʻi, ʻoku tauʻatāina e taha kotoa

Ke fili e tuʻunga ʻo ʻene moʻuí;

Kuo ʻomi e moʻoni taʻengatá ni:

ʻIkai fakamālohiʻi ʻe he ʻOtuá ha taha ki langi.3

Ke tali e fehuʻi hoku kaungāmeʻá, mo ha kakai lelei tokolahi ʻi māmani, tuku ke u vahevahe atu ʻeku ʻilo ki he ʻuhinga ko ʻeni ʻo e tauʻatāiná.

Kimuʻa pea tau haʻu ki māmaní, ne ʻomi ʻe he Tamai Hēvaní ʻa ʻEne palani ʻo e fakamoʻuí—ko ha palani ke haʻu ki māmani ʻo maʻu ha sino, fili ke ngāue he leleí pe koví, mo fakalakalaka ʻo hangē ko Iá pea nofo mo Ia ʻo taʻengata.

Ko ʻetau tauʻatāiná—ʻetau malava ke fili mo ngāue maʻatautolú—ko ha meʻa mahuʻinga ʻo e palaní ni. Ka ʻikai ha tauʻatāina, he ʻikai lava ke tau fakalakalaka mo fai e fili totonú. Ka, ʻi he tauʻatāiná ʻe lava ke tau fili hala, faiangahala, pea mole e faingamālie ke fakataha mo e Tamai Hēvaní. ʻI he ʻuhingá ni, ne ʻomi ha Fakamoʻui ke fua ʻetau angahalá mo huhuʻi kitautolu, kapau te tau fakatomala. ʻI Heʻene Fakalelei taʻefakangatangatá, naʻá Ne ʻomi ai “ʻa e palani ʻo e ʻaloʻofá ke fakafiemālieʻi e fakamaau totonú.”4

Hili hono fakahā ʻe he Tamai Hēvaní ʻa ʻEne palaní, ne tuʻu hake mo lea mai ʻa Lusifā ʻo pehē, “Fekauʻi au, … pea te u huhuʻi ʻa e faʻahinga kotoa pē ʻo e tangatá, koeʻuhí [ke ʻoua] naʻa mole … ha foʻi laumālie ʻe toko taha … ; ko ia ke ke foaki kiate au ʻa ho lāngilangí.”5 Naʻe ʻikai tali ʻe heʻetau Tamaí ʻa e palani ko ʻení, he ʻe toʻo ai ʻetau tauʻatāina ke filí. Ko e moʻoni ko ha palani ia ʻo e angatuʻu.

Pea naʻe fakaʻaongaʻi ʻe Sīsū Kalaisi, ʻa e “ʻOfaʻanga mo e [ʻAlo] kuo Fili talu mei he kamataʻangá,” ʻa ʻEne tauʻatāina ke filí ʻo Ne pehē, “ʻE Tamai, ke fai pē ʻa ho finangaló, pea ke ʻoʻou ʻa e lāngilangí ʻo taʻengata.”6 Ko Ia ʻe hoko ko hotau Fakamoʻuí—ko e Fakamoʻui ʻo māmaní.

Koeʻuhí ko e angatuʻu ʻa Lusifaá, ne tupu ai ha fefusiaki fakalaumālie. Ne lava e fānau ʻa e Tamai Hēvaní ke fakaʻaongaʻi e tauʻatāina ne foaki ʻe he Tamai Hēvaní maʻanautolú. Ne tau fili ke tui ki he Fakamoʻui ko Sīsū Kalaisí—ke haʻu kiate Ia, muimui kiate Ia, pea tali e palani ʻa e Tamai Hēvaní ne ʻomi maʻatautolú. Ka ko e vahe tolu ʻe taha ʻo e fānau ʻa e Tamai Hēvaní ne ʻikai tui ke muimui ki he Fakamoʻuí ka ne nau fili ke muimui kia Lusifā, pe ko Sētane.7

Pea naʻe folofola ʻa e ʻOtuá, “Ko ia ko e meʻa ʻi he angatuʻu ʻa Sētane kiate aú, ʻo ne feinga ke fakaʻauha ʻa e tauʻatāina ke fili ʻa e tangatá, ʻa ia ko au ko e ʻEiki ko e ʻOtuá, kuó u foaki kiate ia, … [pea] naʻá ku pule ke kapusi hifo ia ki lalo.”8 Ko kinautolu ne muimui kia Sētané ne ʻikai hanau sino, ke nofo ʻi māmani, pea fakalakalaka. Ne iku mole ʻenau tauʻatāiná, he founga ne fakaʻaongaʻi ai ʻenau tauʻatāiná.

Ko e mālohi pē ʻoku maʻu ʻe Sētane mo hono kau muimuí he aho ní ko hono ʻahiʻahiʻi mo fakataueleʻi kitautolu. ʻOku maʻu ʻenau fiefiá ʻi hono ʻai ke tau “mamahi ʻo hangē pē ko [kinautolú].”9 ʻOku toki maʻu pē ʻenau fiefiá he taimi ʻoku ʻikai ke tau tauhi ai e ngaahi fekau ʻa e ʻEikí.

Fakakaukau ange ki aí: ne tau fili ʻi hotau tuʻunga he maama fakalaumālié ke muimui ki he Fakamoʻui ko Sīsū Kalaisí! Ko ia ne tau haʻu ai ki māmaní. ʻOku ou fakamoʻoni ʻi heʻetau fili ko ia ke muimui he Fakamoʻuí he taimí ni lolotonga ʻoku tau kei ʻi māmaní, te tau maʻu ha tāpuaki lahi ange ʻi ʻitāniti. Ka ke mou ʻilo: kuo pau ke hokohoko atu ʻetau fili ke muimui ki he Fakamoʻuí. ʻOku mahuʻinga ʻa ʻitāniti, pea ko ʻetau ngāue fakapotopoto ʻaki e tauʻatāina ke filí, ʻoku mahuʻinga he te tau maʻu ai e moʻui taʻengatá.

Ne fakahā mai ʻe he Fakamoʻuí ʻi he kotoa ʻo ʻEne moʻuí ʻa e founga hono fakaʻaongaʻi ʻetau tauʻatāina ke filí. ʻI Heʻene kei tamasiʻi ʻi Selusalemá, naʻá Ne fili ke “fai ʻa e ngāue [ʻa ʻEne] Tamaí.”10 Naʻá Ne fili ʻi he talangofua ʻi Heʻene ngāué ke “fai ʻa e finangalo ʻo [ʻEne] Tamaí.”11 Naʻá Ne fili ʻi Ketisemani ke fuesia e mamahi kotoa ʻo Ne pehē, “ʻOua naʻa fai hoku lotó, ka ko e finangalo ʻOʻoú. Pea naʻe fakahā mai ʻa e ʻāngelo mei he langí kiate Ia, ʻo ne fakamālohia Ia.”12 Naʻá Ne fili he funga kolosí ke ʻofaʻi hono ngaahi filí ʻo Ne lotu ʻo pehē, “ʻE Tamai fakamolemole ʻa kinautolu, he ʻoku ʻikai te nau ʻilo ʻa ia ʻoku nau faí.13 Pea koeʻuhí ke lava ke Ne fakahaaʻi ʻokú Ne fili pē Maʻana, naʻe tuku toko taha pē Ia. Naʻá Ne fehuʻi, “[Tamai,] ko e hā ʻokú ke liʻaki ai aú?”14 Ne faifai peá Ne fakaʻaongaʻi ʻa ʻEne tauʻatāina ke fili ke ngāué, ʻo kātaki ki he ngataʻangá kae ʻoua kuo lava ke Ne pehē, “Ko hono ngatá ia.”15

Neongo naʻe “ʻahiʻahiʻi tatau pē ia ʻi he meʻa kotoa pē,”16 ka ʻi he fili mo e ngāue kotoa pē naʻá Ne fakaʻaongaʻi ʻa e tauʻatāina ke fili ke hoko ko hotau Fakamoʻuí—ke maumauʻi ʻa e sēini ʻo e angahalá mo e maté maʻatautolu. Naʻá Ne akoʻi mai ʻi Heʻene moʻui haohaoá, ko e taimi ʻoku tau fili ai ke fai e finangalo ʻo ʻetau Tamai Hēvaní, ʻe tolonga ʻa ʻetau tauʻatāina ke filí, toe lahi ange mo e ngaahi faingamālié pea tau tupulaki.

ʻOku maʻu ʻa e fakamoʻoni ki he moʻoni ko ʻení ʻi he ngaahi folofolá. Ne mole e meʻa kotoa ʻa Siopé ka naʻá ne fili ke kei faivelenga pea naʻá ne maʻu e ngaahi tāpuaki taʻengata ʻa e ʻOtuá. Ne fili ʻa Mele mo Siosefa ke muimui ki he fakatokanga ʻa ha ʻāngelo ke hola ki ʻIsipite, pea naʻe fakahaofi ai e moʻui ʻa e Fakamoʻuí. Ne fili ʻa Siosefa Sāmita ke muimui ki he ngaahi fakahinohino ʻa Molonaí, pea hoko ai hono toe Fakafoki mai ʻo e ongoongoleleí ʻo hangē ko hono kikiteʻí. ʻI he taimi kotoa ʻoku tau fili ai ke haʻu kia Kalaisí, ʻai kiate kitautolu Hono huafá, pea muimui ki Heʻene kau tamaioʻeikí, ʻoku tau fakalakalaka ai ʻi he hala ki he moʻui taʻengatá.

ʻI heʻetau fononga he matelié, ʻoku tokoni ke tau manatuʻi ʻoku moʻoni foki mo e fehangahangaí: ʻi he taimi ʻoku ʻikai ko ia ke tau tauhi ai e ngaahi fekaú pe muimui he ngaahi ueʻi ʻa e Laumālie Māʻoniʻoní, ʻoku toe fakasiʻisiʻi ange leva hotau ngaahi faingamālié; ʻoku toe fakasiʻisiʻi ange ʻa e malava ko ia ke tau ngāue mo fakalakalaká. ʻI he tāmateʻi ʻe Keini ʻa hono tokouá ko ʻene ʻofa kia Sētane ʻo lahi ange he ʻOtuá, ne ngata ai ʻa ʻene fakalakalaka fakalaumālié.

Ne u ako ʻi heʻeku kei siʻí ha lēsoni mahuʻinga ki he malava ko ia ʻe heʻetau ngāué ʻo fakangatangata ʻa ʻetau tauʻatāiná. Ne fekauʻi au ʻe heʻeku tamaí ʻi ha ʻaho ʻe taha ke u vānisi ha faliki papa. Ne u pehē ke u kamata mei he matapaá pea ngāue atu ai pē ki he lokí. ʻI he mei ʻosi ʻeku ngāué, ne u fakatokangaʻi ne ʻikai ha feituʻu ke u hū ai ki tuʻa. Ne ʻikai ha matapā sioʻata pe matapā he tafaʻaki ʻe tahá. Ko hono moʻoní ne u vali pē ʻo aʻu ki ha kiʻi tuliki. Ne ʻikai ha feituʻu ke u toe ʻalu ki ai. Ne u fihia.

Ko ʻetau talangataʻá pē, ʻoku tau fakafihiaʻi fakalaumālie ai kitautolu ki ha kiʻi tuliki pea tau pōpula leva ki heʻetau ngaahi filí. Neongo ʻoku tau fihia fakalaumālie, ka ʻoku ʻi ai maʻu pē ha founga ke toe foki ai. Hangē ko e fakatomalá, kapau te tau tafoki pea lue atu he faliki ne toki vānisí kuo pau ko ha ngāue—lahi ke toe sanipepaʻi pea toe vali foʻou! ʻOku ʻikai faingofua e foki ki he ʻEikí, ka ʻoku feʻunga pē ia.

ʻI heʻetau maʻu ha mahino ki he faingataʻa e fakatomalá, ʻoku tau fakahoungaʻi ai e ngaahi tāpuaki ʻo e Laumālie Māʻoniʻoní ke tataki ʻetau tauʻatāiná, mo e Tamai Hēvaní ʻa ia ʻokú Ne ʻomi kiate kitautolu e ngaahi fekaú pea fakamālohia mo poupouʻi kitautolu ke tau tauhi kinautolu. ʻOku mahino foki kiate kitautolu ʻoku hanga ʻe he talangofua ki he ngaahi fekaú ʻo maluʻi ʻetau tauʻatāina ke filí.

Hangē ko ʻení, ʻi heʻetau tokanga ki he Lea ʻo e Potó, ʻoku tau hao ai mei he mahamahakí mo hono maʻunimā kitautolu ʻe ha meʻa te ne kaihaʻasi ai ʻetau lava ʻo ngāue maʻatautolu peé.

ʻI heʻetau talangofua ki he naʻinaʻi ke fakaʻehiʻehi mo taʻofi e fakamoʻuá, ʻoku tau fakaʻaongaʻi ai ʻetau tauʻatāina ke filí pea maʻu ʻa e tauʻatāina ke fakaʻaongaʻi ʻetau paʻanga hū maí ke faitokonia mo faitāpuekina ai e niʻihi kehé.

ʻI heʻetau muimui ki he naʻinaʻi ʻa e kau palōfitá ke fai e efiafi fakafāmili ʻi ʻapí, lotu fakafāmili mo ako fakafāmili ʻo e folofolá, ʻoku hoko ai hotau ʻapí ko e feituʻu ke tupulaki fakalaumālie ai ʻetau fānaú. ʻOku tau akoʻi ai kiate kinautolu ʻa e ongoongoleleí, fai ʻetau fakamoʻoní, fakahaaʻi ʻetau ʻofá mo fakafanongo ai ka nau fakahaaʻi mai honau lotó mo e aʻusiá. ʻOku hanga ʻe heʻetau ngaahi fili mo e ngāue māʻoniʻoní ʻo fakatauʻatāinaʻi kinautolu mei he fakapoʻulí ʻaki hono fakatupulaki ʻenau malava ke ʻaʻeva ʻi he māmá.

ʻOku lahi e ngaahi akonaki hala ʻa e māmaní ʻo kau ki he tauʻatāina ke filí. ʻOku fakakaukau ha niʻihi ʻoku totonu ke tau “kai mo inu mo fiefia; …pea kapau te tau halaia ʻe taaʻi ʻa kitautolu ʻe he ʻOtuá ʻaki ha ngaahi tā siʻisiʻi pea ka hili ia, ʻe fakamoʻui ʻa kitautolu.”17 ʻOku tali ʻe ha niʻihi ia ʻa e tōʻonga fakaemāmaní ʻo nau fakafisingaʻi e ʻOtuá. ʻOku nau tui ʻoku ʻikai ha “fehangahangai ʻi he meʻa kotoa pē”18 pea neongo pe ko e hā ʻe “fai ʻe he tangatá [ʻoku] ʻikai ko e hia ia.”19 ʻE hanga ʻe he meʻá ni “ʻo fakaʻauha e poto ʻo e ʻOtuá mo ʻEne ngaahi taumuʻa taʻengatá.”20

ʻOku fehangahangai ia mo e meʻa ʻoku akoʻi ʻe he māmaní, he ʻoku akoʻi mai ʻe he folofolá ʻoku tau tauʻatāina pea ʻoku hanga maʻu pē ʻe heʻetau fakaʻaongaʻi ʻi he māʻoniʻoni ʻetau tauʻatāiná ʻo liliu hotau ngaahi faingamālié pea mo e malava ko ia ke tau ngāueʻi kinautolú mo fakalakalaka ai ki he taʻengatá.

Hangē ko ʻení, naʻe fakahoko ʻe he ʻEikí ha fekau mahino ki he Tuʻi ko Saulá ʻi he Palōfita ko Samuelá:

“Naʻe fekau au ʻe [he ʻEikí] ke u fakanofo koe ko e tuʻi … : ko ia ke ke fanongo koe ki he leʻo… ʻo [e ʻEikí]. …

“… Ke ke ʻalu ʻo taaʻi ʻa ʻAmaleki pea fakaʻauha ʻaupito ʻa ia kotoa pē ʻoku nau maʻú.”21

Ka naʻe ʻikai muimui ʻa Saula ki he fekau ʻa e ʻEikí. Naʻá ne fai e meʻa ʻoku tau ui ko e “talangofua filifili” pē. Naʻá ne falala pē ki hono poto ʻoʻoná, ʻo ne fakahaofi e moʻui ʻa e Tuʻi ko ʻĒkakí mo ne ʻomi e fanga sipi, pulu mo e monumanu lelei tahá.

Naʻe fakahā ʻeni ʻe he ʻEikí ki he Palōfita ko Samuelá mo fekau atu ia ke ne fakahifo ʻa Saula mei hono tuʻunga fakatuʻí. ʻI he aʻu atu ʻa e palōfitá, naʻe pehē ʻe Saula, “ Kuó u fai ʻa e fekau ʻa [e ʻEikí].”22 Ka naʻe kehe ʻa e meʻa naʻe ʻilo ʻe he palōfitá ʻo ne pehē ange, “Ko e hā hono ʻuhinga ʻo e tangi ʻa e fanga sipí ni ʻi hoku telingá, mo e tangi ʻa e fanga pulú ʻa ia ʻoku ou ongoʻí?”23

Naʻe kumi ʻuhinga ʻa Saula ʻaki ʻene tukuakiʻi e niʻihi kehé ʻo ne pehē naʻe tauhi ʻe he kakaí e fanga monumanú ke nau feilaulauʻaki ki he ʻEikí. Naʻe mahino ʻa e tali ʻa e palōfitá: “He ʻoku fie mālie ʻa [e ʻEikí] ʻi he ngaahi feilaulau tutú, mo e ngaahi feilaulaú ʻi he fai talangofua ki he leʻo ʻo [e ʻEikí]? Vakai ʻoku lelei lahi ʻa e talangofuá ʻi he feilaulaú, pea ko e fakafanongo [ki he ngaahi fekau ʻa e ʻEikí] ʻi he ngako ʻo e fanga sipi tangatá.”24

Fakaʻosí, naʻe vetehia ʻa Saula ʻo pehē ange, “Kuó u faiangahala: he kuó u fai talangataʻa ki he fekau ʻa [e ʻEikí], pea mo hoʻo leá: ko e meʻa ʻi heʻeku manavahē ki he kakaí, peá u talangofua ki honau leʻó.”25 Koe ʻuhí ne ʻikai talangofua matematē ʻa Saula—he naʻá ne fili ke filifili pē ʻene talangofuá—naʻe mole ai hono faingamālié mo e tauʻatāina ke filí ke hoko ko e tuʻí.

Siʻoku kāinga, ʻoku tau talangofua matematē nai ki he leʻo ʻo e ʻEikí mo ʻEne kau palōfitá? Pe ʻoku tau hangē ko Saulá, ʻo tau “filifili pē ʻetau talangofuá” mo manavahē ki he fakamaau pe tautea ʻa e tangatá?

Ko e moʻoni ʻoku tau fai kotoa ha fehālaaki. ʻOku akoʻi kitautolu ʻe he folofolá, “He kuo faiangahala kotoa pē pea tōmui ʻi he fakamālō mei he ʻOtuá.”26 Ko kinautolu ko ia ʻoku haʻisia ki haʻanau fili taʻemāʻoniʻoni he kuohilí, pe fihia ʻi ha tuliki ʻo ʻikai maʻu e ngaahi tāpuaki ʻoku lava ke maʻu ʻi hono fakaʻaongaʻi angatonu ʻa ʻenau filí, ʻoku mau ʻofa atu. Foki mai! Haʻu mei he tuliki fakapoʻulí ki he māmá. Tatau ai pē pe te ke kolosi ha faliki kuo toki vānisí, ʻoku taau ke fai ia. Falala ʻe “fakamoʻui ʻa e tangata kotoa pē [kau ai koe mo au] ʻi he Fakalelei ʻa Kalaisí, tuʻunga ʻi he talangofua ki he ngaahi fono mo e ngaahi ouau ʻo e Ongoongoleleí.”27

ʻI he hokosia e Fakaleleí, naʻe fai ʻe he Fakamoʻuí ʻEne Lotu Hūfekina maʻongoʻonga maʻatautolú ʻo ne pehē: “ʻE Tamai, ko hoku lotó foki kiate kinautolu kuó ke foaki kiate aú, ke nau ʻiate au ʻi he potu ʻoku ou ʻi aí; Koeʻuhí ke nau mamata ki hoku nāunaú, ʻa ia kuó ke foaki kiate aú.”28 “Pea ko ʻeni ʻa e moʻui taʻengatá ko ʻenau ʻilo koe ko e ʻOtua moʻoni pē taha mo Sīsū Kalaisi, ʻa ia naʻá ke fekaú.”29

ʻOku ou fakamoʻoni makehe ʻokú Na moʻui. ʻI heʻetau fakaʻaongaʻi māʻoniʻoni ʻetau tauʻatāina ke filí, ʻoku tau ʻiloʻi ai Kinaua, hoko ʻo hangē ko Kinauá pea mateuteu ai ki he ʻaho “ʻe peluki ʻa e tui kotoa pē pea fakahā ʻe he ʻelelo kotoa pē” ko Sīsū hotau Fakamoʻuí.30 ʻOku ou lotua ke hokohoko atu ʻetau muimui kiate Ia mo ʻetau Tamai Taʻengatá, ʻo hangē ko e kamataʻangá, ʻi he huafa ʻo Sīsū Kalaisí, ʻēmeni.