2010–2019
“Mahulu Hake He Kau Ikuná ʻIate Ia naʻe ʻOfa Kiate Kitautolú
ʻEpeleli 2011


Mahulu Hake He Kau Ikuná ʻIate Ia naʻe ʻOfa Kiate Kitautolú

ʻOku ʻikai fakataumuʻa pē ʻa e ngaahi faingataʻá ke siviʻi kitautolu. ʻOku nau fuʻu mahuʻinga ʻaupito ki hono maʻu ʻo e anga faka-ʻOtuá.

ʻOku kau he moʻui ʻi māmaní ha ngaahi sivi, ʻahiʻahi mo e faingataʻa, pea ʻoku fuʻu fakamamahi ha ngaahi faingataʻa ʻoku tau fehangahangai mo ia he moʻuí. ʻOku tatau ai pē pe ko e puke, lavakiʻi, ngaahi fakatauele, mate ha taha ʻokú ke ʻofa ai, fakatamaki fakaenatula pe ngaahi faingataʻa kehe, ka ʻoku hoko ʻa e faingataʻaʻiá ia ko e konga ʻo ʻetau moʻui fakamatelié. ʻOku fifili ha tokolahi pe ko e hā ʻoku tau fekuki ai mo e ngaahi faingataʻá. ʻOku tau ʻilo ko ha ʻuhinga ʻe taha, ke ʻahiʻahiʻi ai ʻetau tuí ʻo vakaiʻi pe te tau kei tauhi kotoa e ngaahi meʻa kuo fekau mai ʻe he ʻEikí.1 Meʻamālie he ko e moʻui ʻi he māmaní ʻa e feituʻu lelei taha ke fehangahangai—mo lavaʻi ai—e ngaahi sivi ko ʻení.2

ʻOku ʻikai fakataumuʻa pē e ngaahi faingataʻá ke siviʻi kitautolu. ʻOku nau fuʻu mahuʻinga ʻaupito ki hono maʻu ʻo e anga faka-ʻOtuá.3 Kapau te tau kātakiʻi e ngaahi faingataʻa ko ʻení, ʻe hoko ia ko ha ngaahi tāpuaki maʻatautolu.4

Naʻe pehē ʻe ʻEletā ʻOasoni F. Uitenei, “ʻOku ʻikai ha mamahi te tau foua, pe ko ha ʻahiʻahi ʻoku tau aʻusia ʻe taʻe ʻi ai hano mahuʻinga. …Ko e mamahi kotoa ʻoku tau fouá mo ia kotoa ʻoku tau kātekiná, tautautefito ki he taimi ʻoku tau kātekina loto-fiemālie ai iá, ʻokú ne fakatupulaki ai hotau ʻulungāangá, fakahaohaoaʻi hotau lotó, fakalahi hotau laumālié, pea tau angavaivai mo angaʻofa ange ai. … ʻOku fakafou mai ʻi he mamahí mo e faingataʻaʻiá, ongosiá mo e ʻahiʻahí, ʻetau maʻu e ako ne tau omi ke maʻu ʻi hení.”5

Naʻe toki siviʻi ha kiʻi tamasiʻi taʻu hiva ʻo ʻilo ʻokú ne moʻua ʻi ha kanisā hui ʻoku hāhāmolofia. Naʻe fakamatalaʻi ʻe he toketaá ʻa hono puké pea mo e faitoʻo ke faí, ʻa ia ʻe kau ai haʻane kimo ʻi ha ngaahi māhina pea ʻe tafa foki. Naʻá ne pehē ko ha taimi matuʻaki faingataʻa ia ki he kiʻi tamasiʻí mo hono fāmilí, ka naʻá ne toe tānaki atu, “ʻOku ʻeke mai ʻe he kakaí, ‘Te u kei tatau pē nai hili ʻa e faitoʻo ko ʻení?’ ʻOku ou talaange, ‘ʻIkai, he ʻikai ke ke toe tatau koe. Te ke toe mālohi ange. Te ke toe tōtōatu koe!’”

ʻOku ʻi ai ha ngaahi taimi hangē ʻoku tō mai e faingataʻaʻiá he ngaahi tafaʻaki ʻetau moʻuí mo hotau lotó ʻoku ʻikai ke tau faʻa malava ʻo kātakiʻí. Koeʻuhí ko e tupulaki fakatāutaha ʻa e ola ʻoku maʻu mei he ngaahi faingataʻa ko ʻení, ʻoku ʻikai totonu ke fai ha ofo ia ʻi he lava ke fakatāutaha ʻa e faʻahinga faingataʻa ko iá—ʻo meimei fakahangatonu mai pē ia ki heʻetau ngaahi fie maʻu paú pe ngaahi vaivaí. Pea ʻoku ʻikai hao mei ai ha taha, tautautefito ki he kāingalotu ʻoku nau feinga ke fai ʻa ia ʻoku totonú. Mahalo pē ʻe ʻeke ʻe ha kāingalotu talangofua, “Ko e hā ʻoku hoko mai ai kiate aú? ʻOku ou feinga ke fai lelei! Ko e hā ʻoku tuku ai ʻe he ʻEikí ke hoko ʻení?” ʻOku tokoni ʻa e afi kakaha ʻo e faingataʻá ke fakamaʻa ʻo aʻu ki he kāingalotu lelei tahá ʻaki hono toʻo atu ʻa e ngaahi meʻa taʻe maʻá mei heʻenau moʻuí kae toe pē ʻa e lelei tahá.6 Pea aʻu pē ki he makakoloa lelei tahá ʻoku kei fie maʻu pē ke fakamaʻa ia ke toʻo atu ʻa e ʻulí. ʻOku ʻikai feʻunga ʻa e hoko pē ko ha tokotaha leleí. ʻOku tau loto ke hangē ko e Fakamoʻuí, ʻa ia naʻá Ne ako mei Heʻene faingataʻaʻia he ngaahi mamahí mo e faingataʻá mo e ngaahi ʻahiʻahi kehekehe kotoa pē.7

ʻOku ou manako ke lue lalo he Hala Kilimisoní he Teleʻa Lōkaní. ʻOku tahake ha konga lahi ʻo e halá ʻi ha lilifa māʻolunga ʻo e maka lahé pea ʻoku fakaʻofoʻofa e ʻasi hake mei lalo ʻa e teleʻá mo e lilifá. Ka ʻoku ʻikai foki ke faingofua ke aʻu ki ʻolunga ʻi he lilifá. Kuo pau ke ke toutou kaka, pea ki muʻa peá ke aʻu ki ʻolungá, te ke kaka hake he konga tahake taha ʻo e halá; pea ʻoku pulia leva e teleʻá ia ʻi he lilifá. ʻOku mole atu e kanongatāmaki mo e ongosia ʻo e faingataʻa ʻi he foʻi kaka fakaʻosí he taimi ʻokú te aʻu ai ki he tumuʻakí, he ʻoku fakaʻofoʻofa moʻoni e mātangá. Ka ko e founga pē ke te mamata ai ki hono fakaʻofoʻofá ko ʻete kaka ki he tumutumú.

ʻOku hā he folofolá mo e moʻuí, ko e taimi lahi ʻoku muʻomuʻa e ngaahi faingataʻa fakamamahi mo fakatuʻutāmaki tahá, kae toki muimui mai ha ngaahi meʻa fakaofo pea mo ha tupulaki lahi ʻaupito. “He ʻe hoko mai ʻa e ngaahi tāpuakí hili ʻa e ngaahi faingataʻa lahi.”8 Naʻe fihia e fānau ʻIsilelí ʻi he Tahi Kulokulá kimuʻa pea toki fakamavaeuaʻí.9 Naʻe fehangahangai ʻa Nīfai mo e faingataʻá, ʻitengia ʻe hono ongo taʻoketé, pea toutou feinga kimuʻa kae ʻikai lava peá ne toki maʻu e ʻū lauʻi peleti palasá.10 Naʻe lōmekina ʻa Siosefa Sāmita ʻe he mālohi lahi ʻo e filí pea hangehangē te ne fakaʻauha iá. ʻI he meimei ke ikunaʻi ia ʻe he loto-foʻí naʻá ne feinga ʻaki hono mālohí ʻo ui ki he ʻOtuá, pea ʻi he momeniti ko iá naʻe ʻaʻahi mai kiate ia ʻa e Tamaí pea mo e ʻAló.11 ʻOku faʻa fehangahangai ʻa e kau fiefanongó mo e fakafepakí mo e faingataʻá ʻi he ofi ko ia ke nau papitaisó. ʻOku ʻiloʻi ʻe he ngaahi faʻeé ʻa e ngaahi mamahi ʻo e langaá ki muʻa pea toki hoko e mana ko hono fāʻeleʻi e pēpeé. ʻOku tau sio he taimi kotoa pē ki he muimui mai ʻa e ngaahi tāpuaki fakaofó hili ha ngaahi faingataʻa lahi.

ʻI he kei taʻu 19 ʻeku kui fefiné, naʻá ne puke lahi ʻaupito. Naʻá ne pehē kimui, “Naʻe ʻikai ke u lava ʻo lue. Naʻe ngāpelupelu ʻaupito hoku vaʻe toʻohemá hili ʻeku tokoto ʻi ha ngaahi māhina lahi. Naʻe molū e huí ʻo hangē ha vavaé pea hangē ne luluʻi au ʻe he ʻuhilá he taimi ‘oku tuʻu ai hoku vaʻé ki he falikí.”12 ʻI heʻene kei tokoto heʻene faingataʻaʻiá, naʻá ne lau ai ha fanga kiʻi tohi tufa mei he Siasi ʻo Sīsū Kalaisi ʻo e Kau Māʻoniʻoni ʻi he Ngaahi ʻAho Kimui Ní. Naʻá ne ului pea papitaiso kimui ange. ʻOku lahi e ngaahi taimi ʻoku tokoni ai ha faingataʻa pau ke teuteuʻi kitautolu ki ha meʻa ʻoku matuʻaki mahuʻinga.

ʻI he uhouhonga ʻo e ngaahi faingataʻá, ʻoku ʻikai faʻa malava ke tau sio ki he ngaahi tāpuaki ʻoku mahulu hake ia he mamahí, ongoʻi ngalivalé pe loto mamahi ʻoku tau foua he taimi ko iá. “Ko ʻeni, ʻoku ʻikai ha fiefia lolotonga ha tautea, ka ko e mamahi: hiliange ia ʻoku tupu ʻa e fua fakamelino ʻo e māʻoniʻoní kiate kinautolu kuo akonekina aí.”13 Naʻe akonaki e ʻAposetolo ko Paulá ʻo pehē, “He ko homau mamahi maʻamaʻá ni, ʻa ia ʻoku ʻosingofuá, ʻoku fakatupu maʻamautolu ʻa e lelei ʻoku lahi hake fakamanavahē ʻaupito ʻaupito pea mamafa mo taʻengata.”14 Mālie ko ho fakaʻaongaʻi ʻe Paula e foʻi lea “mamahi maʻamaʻá.” Ko e haʻu ia mei ha taha naʻe tā, tolomakaʻi, tukuvakā, ngāue pōpula mo ne aʻusia ha ngaahi faingataʻa kehe.15 ʻOku ʻikai ke u tui ʻoku lau ʻe ha tokolahi ʻoku maʻamaʻa honau ngaahi mamahí. Ka ʻi hono fakafehoanaki ia ki he ngaahi tāpuaki mo e tupulaki ʻoku tau maʻu, ʻi he moʻuí ni pea mo e taʻengatá, ʻoku maʻamaʻa ʻaupito pē hotau ngaahi mamahí.

ʻOku ʻikai ke tau teitei fekumi ki he ngaahi siví, ʻahiʻahí mo e faingataʻá. ʻE ʻomi ʻe heʻetau fononga fakatāutaha he moʻuí ʻa e meʻa ʻoku feʻunga mo ʻetau ngaahi fie maʻú. ʻOku lahi ha ngaahi faingataʻa ko ha konga angamaheni pē ia ʻo ʻetau moʻui fakamatelié, ka ʻoku hoko ia ko ha tokoni mahuʻinga ki heʻetau fakalakalaká.

ʻI he fakaofiofi ke ngata e ngāue ʻa e Fakamoʻuí ʻi he māmaní, naʻá Ne fepaki mo e faingataʻa lahi taha ʻi he kuonga kotoa pē—ʻa e faingataʻa fakamamahi ʻi Ketisemaní pea ʻi Kolokotá. Naʻe hoko ia kimuʻa he Toetuʻu nāunauʻiá pea mo e talaʻofa ʻe ʻi ai e ʻaho ʻe ngata ai hotau mamahi kotoa pē. Naʻe fie maʻu ke hoko ʻEne mamahí kimuʻa he faʻitoka naʻe halaʻatā ha taha ai ʻi he pongipongi Toetuʻú pea ki heʻetau moʻui taʻe-faʻa-maté mo e moʻui taʻengata ʻi he kahaʻú.

ʻOku tau faʻa fie tupulaki taʻe kau ai ha mamahi pea tau fie fakatupulaki hotau mālohí taʻe kau ai e faingataʻá. Ka he ʻikai lava ke maʻu e tupulakí ʻi ha founga faingofua. ʻOku mahino lelei kiate kitautolu he ʻikai teitei lava ke tuʻukimuʻa ʻi māmani ha taha sipoti ʻoku fehiʻa he fakamālohisino fakamātoató. Kuo pau ke tau matuʻaki tokanga ke ʻoua naʻa tau fehiʻa he ngaahi meʻa ʻe tokoni ke tau maʻu ʻa e anga faka-ʻOtuá.

ʻOku ʻikai ke fuʻu tōtuʻa ʻa e ngaahi ʻahiʻahí mo e ngaahi faingataʻa ʻoku tau fouá ʻo mahulu hake he meʻa ʻoku tau malavá he ʻoku tau maʻu e tokoni ʻa e ʻEikí. ʻOku tau lava ke fai ʻa e meʻa kotoa pē ʻia Kalaisi ʻokú Ne fakamālohia kitautolú.16

Hili ha fakaakeake ʻa ʻEletā Lōpeti D. Heili mei ha ngaahi faingataʻaʻia fakaesino lahi, naʻá ne vahevahe mai e meʻa ko ʻení ʻi he konifelenisi lahí: “Naʻe ʻi ai ha ngaahi taimi, naʻá ku fakahā ai ki he ʻEikí kuó u ako moʻoni ʻa e ngaahi lēsoni ke ne akoʻí pea ʻoku ʻikai ʻaonga ke u toe fepaki mo ha ngaahi faingataʻa kehe. Hangē naʻe ʻikai hano ʻaonga ʻa e ngaahi kole fakamātoato peheé, he naʻe mahino kiate au, ko e ngaahi founga sivi fakahaohaoaʻi peheé kuo pau ke hoko mai ia ʻo fakatatau ki he taimi ʻoku finangalo ki ai ʻa e ʻEikí, pea ʻi he founga pē foki ʻa e ʻEikí. Naʻá ku … ʻiloʻi foki ʻe ʻikai liʻaki au ke u fepaki toko taha pē mo e ngaahi ʻahiʻahi mo e ngaahi faingataʻa ko ʻení, ka ʻe tokoniʻi au ʻe ha kau ʻāngelo tauhi. Naʻe ʻi ai ha kau ʻāngelo ʻi he fōtunga ʻo e kau toketā, kau neesi, pea mo e toko taha mahuʻinga tahá, ko hoku uaifi ʻofeina ko Melé. Pea naʻe ʻi ai ʻa e taimi ʻe niʻihi, naʻe finangalo ʻa e ʻEikí ke fakafiemālieʻi au ʻe ha ʻaʻahi mai ʻa ha kakai fakalangi ʻa ia naʻa nau ʻomi ʻa e fiemālie mo ha fakanonga taʻe ngata ʻi he taimi ʻo hoku faingataʻaʻiá.”17

ʻOku ʻofa ʻetau Tamai Hēvaní ʻiate kitautolu pea ʻoku tau ʻilo ʻoku “ʻilonga ʻa kinautolu ʻe falala ki he ʻOtuá ʻe tokoniʻi ʻa kinautolu ʻi honau ngaahi ʻahiʻahiʻí, mo honau ngaahi tuʻutāmakí, mo honau ngaahi mamahí, pea ʻe hiki hake ʻi he ʻaho fakaʻosí.”18 ʻI he ʻaho te tau aʻu ai ki he tafaʻaki ʻe taha ʻo e veilí, ʻoku ʻikai ke tau loto ke haʻu pē ha taha ʻo talamai kiate kitautolu “Mālō, kuo lava hoʻo ngāué.” Ka ʻoku tau loto ke folofola mai ʻa e ʻEikí, “Mālō, ko e tamaioʻeiki lelei mo angatonu.”19

ʻOku ou manako he fakalea ʻa Paulá:

“Ko hai te ne fakamāvae ʻa kitautolu mei he ʻofa ʻa Kalaisí? ʻA e mahakí, pe ko e mamahí, pe ko e fakatangá, pe ko e hongé, pe ko e telefuá, pe ko e tuʻutāmakí, pe ko e heletaá? …

“Ka ʻi he ngaahi meʻá ni kotoa pē ʻoku tau ikuna pea mālohi lahi hake ʻiate ia naʻe ʻofa kiate kitautolú.”20

ʻOku ou ʻiloʻi ʻoku moʻui ʻa e ʻOtuá pea mo Hono ʻAlo ko Sīsū Kalaisí. ʻOku ou ʻiloʻi te Na lava ʻo tokoni mai ke tau “ikuna pea mālohi lahi hake” ʻi he ngaahi faingataʻa ʻoku tau fehangahangai ʻi he moʻui ní. Te tau lava ke hoko ʻo hangē ko Kinauá. ʻI he huafa ʻo Sīsū Kalaisí, ʻēmeni.