2010–2019
Fakamoʻoní
ʻEpeleli 2011


Fakamoʻoní

ʻOku fakahangatonu, mahino pea lava ke maʻu ʻe he tokotaha kotoa pē ʻa e ngaahi tefitoʻi meʻa ʻoku makatuʻunga ai hono maʻu mo pukepuke ʻo ha fakamoʻoni ki he ongoongolelei ʻo Sīsū Kalaisí.

Kuo hoko e faingamālie ke feohi mo ngāue mo e toʻu tupu ʻo e Siasí ko e taha ʻo e ngaahi tāpuaki maʻongoʻonga taha ʻo ʻeku moʻuí he ngaahi taʻu lahi kuo hilí. ʻOku ou pehē ʻoku kau e ngaahi feohi mo e fakakaungāmeʻá ni he ngaahi meʻa fakafiefia mo mahuʻinga taha heʻeku moʻuí. ʻOku makatuʻunga foki ai ʻeku fakatuʻamelie lahi ki he kahaʻu ʻo e Siasí, sosaietí pea mo e māmaní.

Ne u maʻu foki mo e faingamālie lolotonga e ngaahi fengāueʻaki ko ʻení ke talanoa ai mo ha niʻihi kuo nau veiveiua pea ʻahiʻahiʻi kinautolu ʻi heʻenau ngaahi fakamoʻoní. Neongo ne kehekehe mo makehe e ngaahi faingataʻa pau ne nau fetaulaki mo iá, ka naʻe faitatau pē ha konga lahi ʻenau ngaahi fehuʻí mo e tupuʻanga ʻo ʻenau puputuʻú. Pea ʻoku tatau pē ʻa e ʻikai fakangatangata ʻa e ngaahi meʻa ko ʻeni ʻoku fai ki ai e hohaʻá ki ha faʻahinga kakai pe toʻu. ʻE hoko ia kiate kinautolu mei he ngaahi fāmili tupuʻi Siasí, kāingalotu foʻoú pea mo kinautolu ʻoku toki maʻu e ʻilo foʻou ki he Siasi ʻo Sīsū Kalaisi ʻo e Kau Māʻoniʻoni ʻi he Ngaahi ʻAho Kimui Ní. ʻOku faʻa tupu ʻenau ngaahi fehuʻí mei heʻenau fakaʻekeʻeke holo pe fie ʻilo moʻoni pē. Koeʻuhí ʻoku fuʻu mahuʻinga mo mamafa ʻa hono ngaahi nunuʻá kiate kitautolu takitaha, ʻoku taau ai ke tau fakakaukau ki heʻetau ngaahi fakamoʻoní. ʻI hotau Siasí, ʻoku tau pehē ko ʻetau fakamoʻoní ko ʻetau fakamoʻoniʻi ia ʻi he ʻilo pau ʻoku moʻoni ʻa e ongoongolelei ʻo Sīsū Kalaisí, ʻa ia ʻoku maʻu ʻi he fakahā ʻo fakafou mai ʻi he Laumālie Māʻoniʻoní.

ʻOku faingofua mo mahino ʻa e fakamatalá ni, ka ʻoku haʻu mei ai ha ngaahi fehuʻi lahi hangē ko ʻení: Ko hai ʻoku ʻi ai ʻene totonu ke maʻu haʻane fakamoʻoní? ʻOku maʻu fēfē ʻe ha taha ʻa e fakahā ʻoku fie maʻú? Ko e hā e ngaahi sitepu ke maʻu ai ha fakamoʻoní? Ko ha meʻa ʻoku hoko tuʻo taha pē hono maʻu ʻo ha fakamoʻoní pe ʻoku maʻu hokohoko ia? ʻOku vaʻavaʻa e ngaahi fehuʻi takitaha ko ʻení, ka ʻoku fakahangatonu, mahino pea lava ke maʻu ʻe he tokotaha kotoa pē ʻa e ngaahi tefitoʻi meʻa ʻoku makatuʻunga ai hono maʻu mo pukepuke ʻo ha fakamoʻoni ki he ongoongolelei ʻo Sīsū Kalaisí.

Te u lau nounou ki he ngaahi meʻa ko ʻeni ʻoku fai ai ʻa e fakaveiveiuá peá u toki fakamatala ki ha ngaahi ʻilo kuo vahevahe mai ʻe ha ngaahi kaungāmeʻa falalaʻanga ʻa ia kuo nau aʻusia tonu ʻi hono maʻu ʻenau ngaahi fakamoʻoní. Kuo nau ʻosi maʻu foki ha ngaahi faingamālie ke tokoni ki ha niʻihi ʻoku faingataʻaʻia pe palopalemaʻia ha ngaahi tafaʻaki ʻo ʻenau tuí.

ʻUluakí, ko hai ʻoku ʻi ai ʻene totonu ke maʻu haʻane fakamoʻoní? ʻE lava ke maʻu ha fakamoʻoni ʻa e tokotaha kotoa pē ʻe fie feilaulau ke maʻu iá—ʻa ia ʻoku ʻuhinga ki hono tauhi ʻo e ngaahi fekaú. “Ko ia ko e leʻo ʻo e ʻEikí ʻoku fai ia ki he ngaahi ngataʻanga ʻo e māmaní, koeʻuhí ko kinautolu ʻe fanongó ke nau lava ʻo fanongo” (T&F 1:11). Ko ha tefitoʻi ʻuhinga ki hono toe fakafoki mai ʻo e ongoongoleleí koeʻuhí ke “lava ʻa e tangata takitaha ʻo lea ʻi he huafa ʻo e ʻOtua ko e ʻEikí, ʻio ko e Fakamoʻui ʻo e māmaní; koeʻuhí foki ke lava ʻa e tuí ʻo tupulaki ʻi he māmaní” (T&F 1:20–21).

Uá, ʻe maʻu fēfē ʻe ha taha ʻa e fakahā ʻoku fie maʻú pea ko e hā e ngaahi sitepu ke maʻu aí? Naʻe mahino mo tatau e ngaahi sīpingá ʻi he kuonga kotoa pē. ʻOku ʻuhinga tatau pē ʻa e ngaahi talaʻofa ki hono maʻu ʻo ha fakamoʻoni ki he Tohi ʻa Molomoná.

“Pea ʻi hoʻomou maʻu ʻa e ngaahi meʻá ni”—ʻa ia ko hono ʻuhingá kuo mou ʻosi fanongo, lau mo fakalaulauloto ki he ngaahi fehuʻi kuo faí—“kole ki he ʻOtua, ko e Tamai Taʻengatá, ʻi he huafa ʻo Kalaisí, pe ʻoku ʻikai ke moʻoni ʻa e ngaahi meʻá ni”—ʻa ia ko e ʻuhinga ke mou lotu ʻi he faʻa fakakaukau, ke fakamahino pea ʻi he loto pau pea ʻi he ʻapasia mo ha tukupā ke muimui ʻi he tali ki hoʻomou lotú—“pea kapau te mou kole ʻi he loto fakamātoato, mo e loto moʻoni, ʻo maʻu ʻa e tui kia Kalaisí, te ne fakahā ʻa hono moʻoní kiate kimoutolu, ʻi he mālohi ʻo e Laumālie Māʻoniʻoní.

Pea ʻi he mālohi ʻo e Laumālie Māʻoniʻoní te mou lava ai ke ʻiloʻi hono moʻoni ʻo e ngaahi meʻa kotoa pē” (Molonai 10:4–5).

Tolú, ʻoku hoko tuʻo taha pē nai hono maʻu ʻo ha fakamoʻoní pe ʻoku maʻu hokohoko? ʻOku tatau ʻa e fakamoʻoní mo ha meʻa moʻui ʻoku tupu pea tupulaki ʻi he taimi ʻoku tauhi totonu aí. ʻOku fie maʻu ke fafangaʻi maʻu pē, tokangaʻi mo maluʻi ke tupu moʻui mo ʻāfaʻafa. Pea ka tau taʻetokangaʻi pe ʻikai muimui ki he founga moʻui ʻe kei tauhi ai ke mālohi ʻetau fakamoʻoní, ʻe hōloa leva ia pe mole. ʻOku fakatokanga mai he folofolá ʻe tupu mei he maumau fonó pe maumauʻi ʻo e ngaahi fekau ʻa e ʻOtuá ʻa e mole ʻo e Laumālié, naʻa mo e tokotaha ʻokú ne fakaʻikaiʻi ʻa e fakamoʻoni ko ia naʻá ne maʻu kimuʻá (vakai, T&F 42:23).

Tuku ke u vahevahe atu ha ngaahi ʻilo mo e ngaahi fokotuʻu ʻe 10 ʻa e kau talavou faivelenga ko hoku ngaahi kaungāmeʻá. ʻOku faitatau ʻa e ngaahi fakakaukau naʻa nau vahevahe maí, ʻi heʻenau fakakaukaú mo e ngaahi meʻa ne nau aʻusiá: ko ia he ʻikai ke ofo ai hatau niʻihi. Kae meʻapango, he ʻoku faʻa ngalo fakataimi ʻiate kitautolu pe ʻikai ke tau lau ʻoku ʻikai kaunga fakatāutaha ia kiate kitautolu, tautefito ki he taimi ʻoku tau fāinga mo faingataʻaʻia aí.

ʻUluakí, ʻoku mahuʻinga ʻa e tokotaha kotoa pē he ko e fānau kotoa kitautolu ʻa e ʻOtuá. ʻOkú Ne ʻafioʻi mo ʻofeina kitautolu mo Ne finangalo ke tau ikuna pea foki atu kiate Ia. Kuo pau ke tau ako ke falala ki Heʻene ʻofá mo ʻEne taimí kae ʻikai ki heʻetau ngaahi holi taʻe manonga mo taʻehaohaoá.

Uá, neongo ʻetau tui kakato ki he fuʻu liliu lahi ʻo e lotó ʻoku fakamatala ki ai ʻi he folofolá (vakai, Mōsaia 5:2; ʻAlamā 5:12–14, 26), ka kuo pau ke mahino kiate kitautolu ʻoku faʻa hoko māmālie ia pea ʻi he tali ki ha ngaahi fehuʻi pau, ngaahi meʻa naʻa tau aʻusia mo hohaʻa ki ai, pea ʻi heʻetau akó mo ʻetau lotú, ʻo ʻikai hoko kakato ʻi he taimi pē ko iá.

Tolú, ʻoku fie maʻu ke tau manatuʻi ko ha tefitoʻi taumuʻa ia ʻo e moʻuí ke siviʻi mo ʻahiʻahiʻi kitautolu, pea ko ia kuo pau ai ke tau ako ke tupulaki mei hotau ngaahi ʻahiʻahí pea tau houngaʻia ʻi he ngaahi lēsoni kuo tau akó, ʻa ia ʻoku ʻikai ha founga faingofua ange ia ke maʻu ʻaki.

Faá, kuo pau ke tau ako ke falala ki he ngaahi meʻa ʻoku tau tui ki aí pe ʻiloʻi ʻoku nau tokoniʻi kitautolu ʻi he taimi ʻoku tau veiveiua aí pe ngaahi meʻa ʻoku tau fekuki mo iá.

Nimá, hangē ko ia ne akonaki ʻaki ʻe ʻAlamaá, ko hono maʻu ko ia ʻo ha fakamoʻoní ʻoku meimei ko ha meʻa ia ʻoku fai hokohoko pē fakataha mo e ʻamanakí, tuí pea fakaʻosi ʻaki hono ʻiloʻi ʻoku moʻoni ha tefitoʻi moʻoni pau, tokāteline, pe ko e ongoongoleleí (vakai, ʻAlamā 32).

Onó, ʻoku fakamālohia ʻetau fakamoʻoní ʻi heʻetau akoʻi ki ha taha kehe ʻa e meʻa ʻoku tau ʻiló ʻo langa hake ai ʻene fakamoʻoni ʻaʻaná. ʻI hoʻo foaki ha paʻanga pe meʻakai ki ha tahá, ʻe siʻisiʻi leva hoʻo meʻa ʻoku maʻú. Ka ʻi hoʻo vahevahe hoʻo fakamoʻoní, ʻokú ne fakamālohia mo fakatupulaki fakatouʻosi ʻa e taha ʻoku leá mo ia ʻoku fanongó.

Fitú, kuo pau ke tau fai fakaʻaho maʻu pē ʻa e fanga kiʻi meʻa iiki mo ʻaongá. ʻOku fakamālohia ʻa ʻetau tuí ʻe he lotú, ako ʻo e folofolá mo e ongoongoleleí, ʻalu ki he ngaahi fakatahaʻanga ʻa e Siasí, lotu ʻi he temipalé, fai ʻo e faiako ʻaʻahí, faiako fakaʻapí mo e ngaahi ngāue kehé, pea fakaafeʻi mai e Laumālié ki heʻetau moʻuí. ʻI heʻetau liʻaki ha taha ʻo e ngaahi meʻá ni, ʻe tuʻu fakatuʻutāmaki leva ia ki heʻetau fakamoʻoní.

Valú, ʻoku ʻikai totonu ke tau fokotuʻu ha ngaahi tuʻunga moʻui ʻoku māʻolunga angé maʻá ha niʻihi kehe ʻo laka ange ia he tuʻunga moʻui kuo tau fokotuʻu maʻatautolú. ʻOku tau faʻa tuku ke uesia ʻe he ngaahi fehālaaki pe tōnounou ʻa e niʻihi kehé, tautefito ki he kau takí pe kāingalotu ʻo e Siasí, ʻa e ongo ʻoku tau maʻu kiate kitautolu peé pe ko ʻetau fakamoʻoní. ʻOku ʻikai hoko e ngaahi faingataʻaʻia ʻo e kakai kehé ko ha meʻa ia ke tau kumi ʻuhinga ai ʻi heʻetau ngaahi tōnounoú.

Hivá, ʻoku lelei ke tau manatuʻi, ʻe lava ke kovi tatau pē haʻo fakamamahiʻi koe ʻi haʻo fai ha fehālaākí, mo hoʻo fuʻu nofo noa pē he taimi ʻoku fie maʻu ai ʻa e fakatomala moʻoní.

Hongofulú, kuo pau ke mahino maʻu pē kiate kitautolu ʻoku ʻaonga kakato pea hokohoko ngāue ʻa e Fakalelei ʻa Kalaisí ʻiate kitautolu takitaha ʻi heʻetau fakangofua ke hoko iá. ʻOku tokamālie leva ʻa e meʻa kotoa, naʻa mo e taimi ʻoku tau hokohoko fekuki ai mo ha ngaahi meʻa paú, ʻulungāanga pe ngaahi konga ʻoku hangē ka mole mei heʻetau tuí.

ʻOku ou fakafetaʻi ʻi he ngaahi ʻilo, mālohinga mo e fakamoʻoni ʻa hoku ngaahi kaungāmeʻa mo e kaungā ngāue talavou tokolahi ʻoku hoko ko e faʻifaʻitakiʻangá. ʻOku fakamālohia au ʻi heʻemau feohí pea ʻi heʻeku ʻiloʻi ko ia ʻoku nau feohi mo e niʻihi kehé, ʻoku ou lototoʻa ai ʻi heʻeku ʻiloʻi ʻa e lelei ʻoku nau fakahokó mo e tokoni ʻoku nau fai ʻo fakafofongaʻi e ʻEiki ʻoku nau hū mo feinga ke talangofua ki aí.

ʻOku fai ʻe he kakaí ha ngaahi meʻa lelei mo mahuʻinga koeʻuhí he ʻoku ʻi ai ʻenau fakamoʻoni. ʻOku moʻoni ʻeni, ka ʻoku tau maʻu foki ʻetau fakamoʻoní ko e tupu mei he meʻa ʻoku tau faí. Naʻe folofola ʻa Sīsū:

“Ko ʻeku akonakí ʻoku ʻikai ʻaʻaku, ka ʻoku ʻaʻana naʻá ne fekau aú.

“Pea ko ia ia ʻe fai ki hono finangaló, te ne ʻilo ʻa e akonakí, pe ʻoku ʻi he ʻOtuá ia, pe ko ʻeku lea ʻiate au pē” (Sione 7:16–17).

“Kapau ʻoku mou ʻofa kiate au, fai ʻeku ngaahi fekaú” (Sione 14:15).

Hangē ko Nīfai mo Molomona ʻo e kuonga kimuʻá, “ʻOku ʻikai te u ʻiloʻi hono ʻuhinga ʻo e meʻa kotoa pē” (1 Nīfai 11:17; vakai foki, Ngaahi Lea ʻa Molomona 1:7), kae tuku ke u fakahā atu e meʻa ʻoku ou ʻiloʻí.

ʻOku ou ʻilo ʻoku moʻui ʻa e ʻOtua ko ʻetau Tamai Hēvaní pea ʻokú Ne ʻofa ʻiate kitautolu. ʻOku ou ʻilo ko hotau Fakamoʻuí mo hotau Huhuʻí ʻa Hono ʻAlo makehe ko Sīsū Kalaisí, pea ko Ia ʻa e ʻulu ʻo e Siasi ʻoku fakatauhingoa ki Hono huafá. ʻOku ou ʻilo naʻe hoko kia Siosefa Sāmita ʻa e meʻa kotoa pē naʻá ne fakamatala ki ai mo akonaki ʻaki fekauʻaki mo hono toe fakafoki mai ʻo e Ongoongoleleí ʻi hotau kuongá ni. ʻOku ou ʻilo ʻoku tataki kitautolu ʻe he kau ʻaposetolo mo e kau palōfita he ʻahó ni pea ʻoku maʻu ʻe Palesiteni Tōmasi S. Monisoni ʻa e ngaahi kī kotoa ʻo e lakanga fakataulaʻeikí ʻa ia ʻoku fie maʻu ke faitāpuekina ʻaki ʻetau moʻuí mo ʻunuaki ki muʻa e ngāue ʻa e ʻEikí. ʻOku ou ʻilo ʻoku ʻi ai ʻetau totonu kotoa ki he ʻilo ko ʻení pea kapau ʻokú ke fefaʻuhi mo ia, te ke lava ʻo falala ki he moʻoni ʻo e ngaahi fakamoʻoni ʻokú ke fanongo ki ai mei he tuʻunga malangá ni ʻi he konifelenisi ko ʻení. Ko ʻeku ʻiló mo ʻeku fakamoʻoni ia ki he ngaahi meʻá ni, ʻi he huafa ʻo Sīsū Kalaisí, ʻēmeni.