2010–2019
Fili e Moʻui Taʻengatá
ʻOkatopa 2011


Fili ‘a e Moʻui Taʻengatá

ʻOku ʻikai maʻu noaʻia pē homou ikuʻanga taʻengatá ka ko e ola ia ʻo hoʻomou filí. ʻOku ʻikai teitei tōmui ke mou kamata fili leva ki he moʻui taʻengatá!

Ne u ʻi ha matātahi mo hoku fāmilí he ngaahi taʻu kuohilí, peá u sio ki ha ngaahi fakaʻilonga mo e fuka ne fakatokanga mai ki ha ʻau mālohi ne tafe ki he lolotó. ʻOku ʻikai faʻa fakatokangaʻi ia ʻe he kakai taʻe taukeí ka ʻoku ʻiloʻi lelei pē ʻe he kau leʻo mei he tauá, e fuʻu fakatuʻutāmaki e ʻaú ki he taha kotoa pē ʻe mavahe mei he matātahí ki he loto tahí. ʻOku ou manatuʻi ʻeku fakakaukau, “Ko ha tangata poto au he kakaú. Ko ha fakamālohisino lelei ia. Te u malu pē au he matā ʻutoʻutá.”

Ne ʻikai ke u tokanga ki he fakatokangá ka u falala pē ki heʻeku poto he kakaú, ko ia ne u hopo ki tahi ke kakau “fakamālohisinó.” Hili ha ngaahi miniti siʻi ne u fakasio holo ki hoku fāmilí he matātahí, ka ne u fuʻu mamaʻo au mei ai! Kuo ʻaveʻi au ʻe he ʻau ne fai mai ki ai e fakatokangá pea ʻikai hano taimi kuó u mamaʻo mei hoku fāmilí.

Ne u tomuʻa falala moʻoni ki hoku potó peá u feinga tavale ai ke u kakau ki he matāfangá, ka naʻe ʻikai toe ufi hono fusiʻi atu au ʻe he ʻau mālohí ki he lolotó mo e tahi hoú. Ne u helaʻia pea kamata ke u inu tahi. Naʻe mahino te u ala melemo. ʻI he ʻosi hoku iví ne u feinga ai ke fai ha ui tokoni.

Hangē ha maná, naʻe fakafokifā pē ʻa e ʻi hoku tafaʻakí ha taha ʻo e kau leʻo fakahaofi moʻuí. Ne ʻikai ke u ʻilo naʻá ne siofi ʻeku kakau ki he lolotó. Naʻá ne ʻilo ʻe maʻu au ʻe he ʻaú, ʻo ne ʻilo e feituʻu te u iku ki aí. Naʻá ne kakau takai hake ia he ʻaú ʻo mavahe mei he feituʻu ne u faingataʻaʻia aí, peá ne talitali lelei ai ke u ui tokoni. Ne hounga ʻene tokoní he ne u fuʻu ongosia fau ke toe kakau ki ʻuta. Kapau naʻe ʻikai ʻene tokoní ne ʻikai ke u mei toe aʻu lelei ki hoku fāmilí.

Ne u fai ha fili naʻe hala he ʻaho ko iá ne fakatuʻutāmaki kiate au mo hoku fāmilí. ʻI heʻetau fakakaukau ki he meʻafoaki ko e filí, ʻoku ou lotua ke tokoniʻi kitautolu ʻe he Laumālie Māʻoniʻoní ke tau vakaiʻi fakalelei e fili ʻoku tau faí.

Kuo akoʻi mai ʻe hotau palōfita ʻofeina ko Palesiteni Tōmasi S. Monisoní: [“Tuku ke u fakamamafaʻi atu ʻoku makatuʻunga hotau ikuʻangá mei heʻetau ngaahi filí. He ʻikai lava ke ke fai ha fili taʻengata taʻe maʻu ai ha ola taʻengata.”1

Ko kimoutolu kotoa—ʻi hono akonekina kitautolu ʻi he konifelenisí ni—ko ha foha pe ʻofefine fakalaumālie ʻo ha mātuʻa fakalangi. ʻOku ʻi ai hao natula pe ikuʻanga faka-langi.2 Naʻá ke ako ke ʻofa he moʻoní ʻi hoʻo moʻui he maama fakalaumālié. Naʻá ke fai ha ngaahi fili totonu naʻe taʻengata. Naʻá ke ʻilo ʻe ʻi ai ha ngaahi faingataʻa mo e ʻahiʻahi, mamahi mo e faingataʻaʻia, ʻahiʻahi mo ha ngaahi sivi ʻe tokoni ke ke tupulaki mo fakalakalaka ai ʻi he moʻui matelié. Naʻá ke toe ʻilo foki te ke lava ke hokohoko atu hono fai ha ngaahi fili ʻoku totonú, fakatomala mei he ngaahi fili ʻoku halá, pea maʻu e moʻui taʻengatá ʻo fakafou ʻi he Fakalelei ʻa Sīsū Kalaisí.

Ko e hā e lau ʻa e palōfita ko Līhaí kau ki he filí? Naʻá ne enginaki ʻoku tau “tauʻatāina ke fili ʻa e tauʻatāiná mo e moʻui taʻengatá, tuʻunga ʻi he fakalaloa lahi ʻo e faʻahinga kotoa ʻo e tangatá, pe fili ʻa e pōpulá mo e maté, ʻi heʻenau pōpula mo moʻulaloa ki he mālohi ʻo e tēvoló.” Naʻá ne fakahinohino mai leva, “Mou sio ki he Fakalaloa lahí, pea tokanga ki heʻene ngaahi fekau mahuʻingá; pea tui faivelenga ki heʻene ngaahi folofolá, pea fili ʻa e moʻui taʻengatá.3

Kāinga, ʻoku tau fili nai e moʻui taʻengatá ʻi he meʻa ʻoku tau fili ke fakakaukau ki ai, ongoʻi pea mo fakahokó?

ʻOku ako hotau makapuná ko e hā pē fili te nau faí, ʻoku haʻu fakataha ia mo hono ngaahi nunuʻá. Ne ʻi ai homa mokopuna fefine taʻu tolu ne ʻikai fie kai efiafi ia. Naʻe talaange ʻe heʻene faʻeé, “ʻOku mei taimi ke ke mohe. Kapau te ke fili ke kai efiafi, ko hoʻo fili ai pē ʻaisikilimí ko e hikinga uá. Kapau he ʻikai te ke kai efiafi, ʻokú ke fili leva ke ke ʻalu ʻo mohe, taʻe kai ʻaisikilimi he taimí ni.” Naʻe pehē mai homa mokopuna fefiné, “Ko ʻeku filí ʻeni—ke vaʻinga mo kai ʻaisikilimipea ʻoua ʻe ʻalu ʻo mohe.”

Kāinga, ʻoku tau loto nai ke vaʻinga, mo kai ʻaisikilimi pea ʻoua naʻa tau mohe mo hao ai mei he nunuʻa ʻo e fasi manavá mo e ongosiá?

Ko hono moʻoní ʻoku ua pē ʻetau fili ʻoku taʻengatá, pea ʻokú na takitāuhi pē hono ola taʻengata: fili ke muimui he Fakamoʻui ʻo e māmaní pea maʻu ai e moʻui taʻengatá mo ʻetau Tamai Hēvaní, pe fili ke muimui he māmaní pea tau mavahe taʻengata ai mei he Tamai Hēvaní.

He ʻikai ke tau lava ʻo fili ke maʻu fakatouʻosi e malu ʻo e angatonú mo e fakatuʻutāmaki ʻo e fakamāmaní. Mahalo e ʻikai ngali fakatuʻutāmaki e nofo ia he fakamāmaní, ʻo hangē pē ko ʻeku kakau “fakamālohisinó!”

Hangē pē ko e ʻau naʻá ne mei liliu e moʻui hoku fāmilí, ʻoku feinga foki e ʻau fakamāmani he ʻaho ní, ʻa e fakapoto kākaá, akonaki loí, mo e anga ʻulí ke ne fusiʻi atu kitautolu ke tau mamaʻo pea mavahe ai mei hotau fāmilí mo ʻetau Tamai Hēvaní.

ʻOku fakatou sio mo feinga hotau kau palōfitá, kau tangata kikité, mo e kau tangata maʻu fakahaá ke faʻa fakatokanga mai kiate kitautolu ʻo fekauʻaki mo e taʻau fakalongolongo mo fakatuʻutāmaki ʻo e māmaní ʻokú ne lōmekina kitautolú. ʻOku nau fakaafe angaʻofa mai ʻi he fakalotolahi ʻo nau akonaki mo fakatokanga mai kiate kitautolu. ʻOku nau ʻiloʻi ʻe makatuʻunga ʻetau haó mei heʻetau fili ke muimui (1) ki he ngaahi fakakaukau ʻoku tau maʻu ʻi hono ako fakaʻaho e folofolá, fakakaukau lotó mo e lotú, (2) ki he fakahinohino ʻa e Laumālie Māʻoniʻoní, mo (3) ʻenau faleʻi fakapalōfitá. ʻOku nau ʻiloʻi ko e malú mo e fiefia taupotú ʻe toki maʻu pē ia ʻi hotau Fakamoʻui ko Sīsū Kalaisí, pea ʻi hono moʻui ʻaki ʻEne ongoongoleleí. Hangē ko ia ne toki akoʻi mai ʻe ʻEletā Tāleni H. ʻOakesí, naʻe folofola hotau Fakamoʻuí, “Ko au ko e hala, mo e moʻoni, pea mo e moʻui: ʻoku ʻikai haʻu ha tangata ʻe taha ki he Tamaí, kae ʻiate au.”4

Lolotonga e faingataʻa mo e haʻahaʻa ʻo hono fakatauʻatāinaʻi ʻa Lūsia mei he Kominiusí, naʻe fili ʻe ʻAnitoili mo Sivetilana Lesetinikovi ki he angatonú kae ʻikai ko e founga ʻo e māmaní. Hili ʻena kau ki he Siasí, naʻe fakatangaʻi kinaua. Naʻe fakahifo ia mei hono lakanga he ngāué. Ka naʻá na fakakaukau, “ʻOku lahi ange e taimi ke ta ngāue ai maʻá e ʻOtuá!” Ne toutou fakamanamanaʻi kinaua, ka naʻá na fili pē ke moʻui ʻaki e ongoongoleleí. Naʻe ui ʻa ʻEletā ʻAnitoili Lesetinikovi ko e fuofua Fitungofulu Taki Faka-ʻĒlia ia ʻo Lusiá. ʻOku hokohoko atu e fili ʻa e fāmili Lesetinikoví ki hemoʻui taʻengatá.

ʻOku tau fehangahangai kotoa mo e faingataʻá. ʻOku ʻahiʻahiʻi kotoa pē kitautolu. Kuo tau fai kotoa ha fehālaaki. ʻOku ʻikai ke fuʻu faingataʻa pe fuʻu tōmui ke fai e ngaahi fili ʻoku totonú. Ko e taha ʻo e ngaahi fili mahuʻinga tahá ko e fakatomalá.

Naʻe akoʻi mai ʻe Palesiteni Tieta F. ʻUkitofa:

“ʻE lava ke ʻomi ʻe he fanga kiʻi fehālaaki īkí mo ʻetau kiʻi mavahe siʻi mei he tokāteline ʻo e ongoongolelei ʻo Sīsū Kalaisí, ha ngaahi nunuʻa fakamamahi ki heʻetau moʻuí. Ko ia ʻoku mahuʻinga ʻaupito ke tau lava ʻo mapuleʻi kitautolu pea ke tau fakatonutonu kei taimi ʻetau ngaahi filí ke tau foki ki he hala totonú pea ʻoua ʻe fakatoloi pe ʻamanaki ʻe fakatonutonu ʻa e fehālākí ʻiate ia pē.

“Ko e lōloa ange ko ia ʻetau fakatoloi hono fai ʻo e fakatonutonú, ko e lahi ange pē ia ʻo e ngaahi meʻa ʻe fie maʻu ke liliú, pea ko ʻene lōloa ange ai pē ia ʻa e taimi ke tau foki ai ki he hala totonú—pea aʻu pē ki ha tuʻunga ʻe hoko mai ai ʻa e faingataʻá.”5

ʻOku kei mafao mai e toʻukupu ʻaloʻofa ʻo e Fakamoʻuí kiate kitautolu kotoa.6 ʻI he taimi ʻoku fakamātoato mo kakato ai ʻetau fakatomalá, ʻe lava ke fakamolemoleʻi ʻetau fehālākí pea ʻikai ke toe manatuʻi ʻe he Fakamoʻuí ʻetau ngaahi angahalá.7

Te ke lava ke fehuʻi loto pē ʻi hono vakavakaiʻi hoʻo ngaahi filí mo honau olá:

  • ʻOku ou fekumi nai ki ha tataki fakalangi ʻi hono ako fakaʻaho e folofolá, fakakaukauloto mo fai ha lotú, pe ʻoku ou fili ke femoʻuekina pe taʻetokanga ki hono ako e folofola ʻa Kalaisí, fakalaulauloto ki ai pea fetuʻutaki mo ʻeku Tamai Hēvaní?

  • ʻOku ou fili nai ke muimui ki he enginaki ʻa e kau palōfita moʻui ʻa e ʻOtuá, pe ʻoku ou muimui ki he ngaahi founga ʻa e māmaní mo e fakakaukau ʻa e niʻihi kehé ʻoku fepaki mo e faleʻi fakapalōfitá?

  • ʻOku ou fekumi fakaʻaho nai ki he tataki ʻa e Laumālie Māʻoniʻoní ʻi heʻeku fili ʻa e meʻa ke u fakakaukau ki aí, ongoʻi mo fakahokó?

  • ‘Oku ou faʻa tokoni nai, tokangaʻi pe tokoni ke fakahaofi ʻa e niʻihi kehé?

ʻOku ʻikai maʻu noaʻia pē homou ikuʻanga taʻengatá ka ko e ola ia ʻo hoʻomou filí. ʻOku ʻikai teitei tōmui ke mou kamata fili leva ki hemoʻui taʻengatá!

ʻOku ou fakamoʻoni ʻe lava ke fakahaohaoaʻi kotoa kitautolu ʻo fakafou he Fakalelei ʻa Sīsū Kalaisí, tuʻunga ʻi he palani lahi ʻo e fiefiá ʻa e Tamai Hēvaní. Te tau lava ʻo maʻu e fiefia kakató mo hotau ngaahi fāmilí pea nofo mo ʻetau Tamai Hēvaní ʻo taʻengata. Ko ʻeku fakamoʻoní ia ʻi he huafa ʻo Sīsū Kalaisí, ʻēmeni.

  1. Thomas S. Monson, “Decisions Determine Destiny” (Church Educational System fireside for young adults, Nov. 6, 2005), institute.lds.org.

  2. Vakai, “Ko e Fāmilí: Ko ha Fanongonongo ki Māmani,” Liahona, Nōv. 2010, 129.

  3. 2 Nīfai 2:27, 28; toki tānaki atu hono fakamamafaʻí.

  4. Sione 14:6.

  5. Dieter F. Uchtdorf, “Ko ha Lau Tikilī Pē,” Liahona, Mē 2008, 59.

  6. Vakai, ʻAlamā 5:33.

  7. Vakai, Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 58:42.