Tehkää oikein oikealla hetkellä, viipymättä

Meidän aikanamme monet elävät surun ja suuren hämmennyksen keskellä. He eivät löydä vastauksia kysymyksiinsä eivätkä pysty täyttämään tarpeitaan. Jotkut ovat menettäneet onnen ja ilon tunteen. Profeetat ovat julistaneet, että todellinen onni löytyy Kristuksen esimerkkiä ja opetuksia noudattamalla. Hän on meidän Vapahtajamme, Hän on meidän opettajamme, ja Hän on täydellinen esimerkki.

Hän eli palvellen. Kun me palvelemme lähimmäisiämme, me autamme avun tarpeessa olevia. Samalla saatamme löytää ratkaisuja omiin vaikeuksiimme. Kun noudatamme Vapahtajan esimerkkiä, me osoitamme rakkautemme taivaalliselle Isällemme ja Hänen Pojalleen Jeesukselle Kristukselle ja meistä tulee enemmän Heidän kaltaisiaan.

Kuningas Benjamin puhui palvelemisen merkityksestä sanoen, että kun olemme lähimmäistemme palveluksessa, olemme pelkästään Jumalamme palveluksessa.¹ Jokaisella on tilaisuuksia palvella ja osoittaa rakkautta.

Presidentti Thomas S. Monson on pyytänyt meitä pelastamaan ja palvelemaan muita. Hän sanoi: ”Tulemme huomaamaan, että ne, joita palvelemme ja jotka ovat tunteneet työmme kautta Mestarin käden kosketuksen, eivät voikaan selittää elämässään tapahtunutta muutosta. Heillä on halu palvella uskollisesti, vaeltaa nöyrästi ja elää enemmän Vapahtajan kaltaisina. Saatuaan hengellisen näkökykynsä ja nähtyään iankaikkisuuden lupaukset vilaukselta he toistavat sen sokean sanoja, jonka näön Jeesus palautti: ’Sen tiedän, että minä, joka olin sokea, nyt näen.’”²

Meillä on joka päivä tilaisuus auttaa ja palvella – tehdä oikein oikealla hetkellä, viipymättä. Ajatelkaa niitä monia, joiden on vaikea saada työpaikkaa tai jotka ovat sairaita, jotka tuntevat itsensä yksinäisiksi, jotka jopa luulevat menettäneensä kaiken. Mitä te voitte tehdä auttaaksenne? Kuvitelkaa, että naapurinne on jäänyt sateeseen auton mentyä rikki ja hän soittaa teille ja pyytää apua. Mitä hänen hyväkseen tulee tehdä? Milloin on oikea hetki tehdä se?

Muistan, kuinka kerran menimme koko perhe Méxicon keskustaan ostamaan vaatteita kahdelle lapsellemme. He olivat aivan pieniä. Vanhempi poikamme oli juuri ja juuri kaksivuotias, ja nuorempi poikamme oli yksivuotias. Katu oli tupaten täynnä ihmisiä. Kun teimme ostoksia pitäen lapsiamme kädestä, pysähdyimme hetkeksi katsomaan jotakin, ja ennen kuin huomasimmekaan, vanhempi poikamme oli kadonnut! Emme tienneet, kuinka se oli tapahtunut, mutta hän ei ollut meidän kanssamme. Hetkeäkään hukkaamatta lähdimme juosten etsimään häntä. Etsimme ja huhuilimme häntä tuntien suurta ahdistusta ja ajatellen, että saattaisimme menettää hänet iäksi. Mielessämme anelimme taivaallista Isää auttamaan meitä löytämään hänet.

Hetken kuluttua löysimme hänet. Hän oli viattomasti katselemassa leluja erään näyteikkunan edessä. Halasimme ja suukottelimme häntä, ja lupasimme vahtia lapsiamme huolellisesti niin ettemme enää koskaan kadottaisi ketään. Opimme, ettemme tarvinneet poikamme pelastamiseen suunnittelukokouksia. Me yksinkertaisesti toimimme ja lähdimme etsimään sitä, joka oli kadonnut. Opimme myös, että poikamme ei koskaan edes ymmärtänyt olleensa kadoksissa.

Veljet ja sisaret, saattaa olla monia, jotka jostakin syystä ovat kadoksissa näköpiiristämme ja jotka eivät tiedä olevansa kadoksissa. Jos viivyttelemme, saatamme menettää heidät iäksi.

Monien kohdalla, jotka tarvitsevat apuamme, ei ole tarpeen luoda uusia ohjelmia tai ryhtyä toimenpiteisiin, jotka ovat monimutkaisia tai kalliita. He tarvitsevat vain meidän päättäväisyyttämme palvella – että teemme oikein oikealla hetkellä, viipymättä.

Kun Vapahtaja ilmestyi Mormonin kirjan kansalle, Hän antoi meille suurenmoisen esimerkin siitä, ettei Hän odottanut ennen kuin auttoi niitä, jotka olivat menettäneet onnen ja ilon tunteen. Opetettuaan kansaa Hän näki, etteivät ihmiset kyenneet ymmärtämään kaikkia Hänen sanojaan. Hän kehotti heitä menemään koteihinsa ja pohdiskelemaan asioita, joita Hän oli puhunut heille. Hän kehotti heitä rukoilemaan Isää ja valmistautumaan tulemaan jälleen seuraavana päivänä, jolloin Hän palaisi opettamaan heitä.³

Kun Hän lopetti opettamisen, Hän katsoi väkijoukkoa ja näki ihmisten itkevän, sillä he halusivat Hänen viipyvän heidän luonaan:

”Ja hän sanoi heille: Katso, minun sydämeni on täynnä sääliä teitä kohtaan.

Onko teillä keskuudessanne sairaita? Tuokaa heidät tänne. Onko teillä rampoja tai sokeita tai ontuvia tai raajarikkoja tai spitaalisia tai surkastuneita tai kuuroja tai millään tavalla vaivaisia? Tuokaa heidät tänne, niin minä parannan heidät, sillä minun käy teitä sääli; sydämeni on täynnä armoa.”⁴

Ja he toivat sairaansa Hänen luokseen, ja Hän paransi heidät. Väkijoukko kumartui maahan Hänen jalkoihinsa, ja he palvelivat Häntä ja suutelivat Hänen jalkojaan, ”niin että he kastelivat hänen jalkansa kyynelillään”. Sitten Hän käski heitä tuomaan pienet lapsensa, ja Hän siunasi heidät yksitellen.⁵ Sen mallin Vapahtaja on antanut meille. Hän rakastaa kaikkia, mutta Hän ei koskaan kadota näköpiiristään yksilöä.

Minä tiedän, että meidän taivaallinen Isämme on rakastava, ymmärtävä ja kärsivällinen. Samalla tavoin Hänen Poikansa Jeesus Kristus rakastaa meitä. He auttavat meitä profeettojensa välityksellä. Olen oppinut, että profeettojen seuraaminen tuo suurta turvaa. Pelastaminen jatkuu yhä. Presidentti Monson on sanonut: ”Herra odottaa meidän ajattelevan. Hän odottaa meidän toimivan. Hän odottaa meidän tekevän työtä. Hän odottaa meidän todistavan. Hän odottaa meidän omistautuvan.”⁶

Meillä on vastuullinen tehtävä ja suurenmoinen mahdollisuus. On monia, joiden täytyy jälleen kerran kokea sitä onnen ja ilon suloista tunnetta, joka tulee aktiivisuudesta kirkossa. Tuo onnellisuus tulee saamalla toimitukset, solmimalla pyhät liitot ja pitämällä ne. Herra tarvitsee meitä auttamaan heitä. Tehkäämme oikein oikealla hetkellä, viipymättä.

Todistan, että Jumala elää ja on meidän Isämme. Jeesus Kristus elää, ja Hän on antanut henkensä, jotta voimme palata taivaallisen Isämme eteen. Tiedän, että Hän on meidän Vapahtajamme. Tiedän, että Heidän ääretön hyvyytensä ilmenee jatkuvasti. Todistan, että presidentti Thomas S. Monson on Heidän profeettansa ja että tämä on ainoa tosi kirkko maan päällä. Tiedän, että profeetta Joseph Smith on palautuksen profeetta. Todistan, että Mormonin kirja on Jumalan sanaa. Se antaa meille opastusta ja malleja, joita voimme noudattaa tullaksemme enemmän Jumalan ja Hänen rakkaan Poikansa kaltaisiksi. Tämän julistan meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä. Aamen.