2010–2019
Fai ʻa e Meʻa Totonu ʻi he Taimi Totonu, ʻo ʻikai Fakatoloi
ʻOkatopa 2011


Fai ʻa e Meʻa Totonu ʻi he Taimi Totonu, ʻo ʻikai Fakatoloi

Naʻe ʻomi ʻe he Fakamoʻuí … ha sīpinga māʻongoʻonga ki he ʻoua naʻa tatali ke ʻoange ʻa e fakafiemālié kiate kinautolu kuo mole ʻa e ongoʻi fiefiá mo e nēkeneká.

ʻOku tokolahi ha kakai ʻoku nau moʻui mamahi mo puputuʻu lahi he lolotongá ni. ʻOku ʻikai maʻu e tali ki heʻenau ngaahi fehuʻí pea ʻikai ke feau ʻenau ngaahi fie maʻú. Kuo mole atu ʻa e ongoʻi fiefiá mo e nēkeneká mei ha niʻihi. Kuo akonaki ʻaki ʻe he kau palōfitá, ʻoku maʻu ʻa e fiefia moʻoní ʻi he muimui ʻi he sīpinga mo e ngaahi akonaki ʻa Kalaisí. Ko Ia hotau Fakamoʻuí, ko Ia ʻetau faiakó, pea ko Ia ʻa e sīpinga haohaoá.

Naʻá Ne moʻui ngāue tokoni. ʻOku tau tokoni ki he faingataʻaʻiá ʻi heʻetau tokoni ki hotau kaungāʻapí. ʻI heʻetau fai iá, te tau ala maʻu ai ha fakaleleiʻanga ʻo ʻetau ngaahi faingataʻaʻiá. ʻI heʻetau muimui ʻi he sīpinga ʻa e Fakamoʻuí ʻoku tau fakahaaʻi ai ʻetau ʻofa ki heʻetau Tamai Hēvaní mo Hono ʻAlo ko Sīsū Kalaisí pea tau hoko ʻo tatau ange mo Kinaua.

Naʻe folofola ʻa e Tuʻi ko Penisimaní ki he mahuʻinga ʻo e ngāue tokoní, ʻo ne pehē ai ʻi he taimi ʻoku tau “ʻi he tauhi ʻo [hotau] kāingá, ʻoku [tau] ʻi he tauhi pē ʻo [hotau] ʻOtuá.”1 ʻOku maʻu ʻe he tokotaha kotoa ʻa e faingamālie ke fai ha ngāue tokoni mo fakahaaʻi ʻa e ʻofá.

Kuo kole mai ‘e Palesiteni Tōmasi S. Monisoni ke tau ō atu ʻo kau “ki he fakahaofí” pea tokoniʻi ʻa e niʻihi kehé. Naʻá ne pehē: “Te tau ʻiloʻi ai, ko kinautolu ko ia ʻoku tau tauhi ki aí, ʻa ia naʻa nau ongoʻi ʻi heʻetau ngaahi ngāué ʻa e ala mai ʻa e toʻukupu ʻo e ʻEikí, ʻoku ʻikai te nau lava ʻo fakamatalaʻi ʻa e liliu kuo hoko ki heʻenau moʻuí. ʻOku ʻi ai ha holi ke tauhi faivelenga, ke ʻaʻeva ʻi he lotofakatōkilalo, pea moʻui ʻo hangē ko e Fakamoʻuí. Ka hili haʻanau lava ʻo ongoʻingofua ʻa e Laumālié pea nau vakai ai ki he ngaahi talaʻofa ʻo e taʻengatá, ʻoku nau fakaongo mai leva ʻa e ngaahi lea ʻa e tangata kui ko ia naʻe fakamoʻui ʻe Sīsū ʻo toe lava ʻo sió, ‘Ko e meʻa ʻe taha ʻoku ou ʻiló, naʻá ku kui, ka ko ʻeni ʻoku ou ʻā.’”2

ʻOku tau maʻu ʻa e faingamālie he ʻaho kotoa pē ke fai ha tokoni mo ngāue tokoni— ʻo fai ʻa e meʻa totonú, ʻi he taimi totonu, ʻo ʻikai fakatoloi. Fakakaukau ki he kakai tokolahi ʻoku faingataʻa ke nau maʻu ha ngāue maʻuʻanga moʻui pe puke, pe ongoʻi tuenoa, pea faʻa fakakaukau kuo mole e meʻa kotoa. Ko e hā te ke lava fai ke tokoní? Fakakaukau loto ki ha fetuʻutaki atu ho kaungāʻapí ke ke tokoni ʻi ha maumau ʻene meʻalelé lolotonga e ʻuhá. Ko e hā e meʻa totonu ke ke fai maʻaná? Ko e fē taimi totonu ke fai ai iá?

ʻOku ou manatu ki he taimi ne ʻalu fakataha atu ai homau fāmilí ki Mekisikou Siti ke fakatau ha vala maʻa ʻema fānau ʻe toko uá. Naʻá na fuʻu kei siʻi. Ne toki taʻu ua ʻa homa foha lahi tahá, pea taʻu taha ʻa homa foha siʻisiʻí. Naʻe tokolahi ʻaupito e kakai he halá. Lolotonga ʻemau fakataú, mo puke pē nima ʻema fānaú, naʻa mau tuʻu hifo ke sio ki ha meʻa, ka naʻe ʻikai ke ma fakatokangaʻi ne pulia homa foha lahí! Naʻe ʻikai ke ma ʻilo pe naʻe anga fēfē, ka naʻe pulia ia. Naʻe ʻikai ke ma toe tatali, ka ne ma lele ke kumi ia. Ne ma fakasio mo ui ia, pea ongoʻi mātuʻaki loto mamahi, ʻo fakakaukau ʻe ʻikai ke ma toe ʻilo ia. Ne ma kole loto pē e tokoni ʻa e Tamai Hēvaní ke Ne tokoniʻi kimaua ke maʻu ia.

Hili ha kiʻi taimi ne ma ʻilo ia. Naʻá ne tuʻu pē ʻo siofi e ngaahi meʻa vaʻinga ʻi he matapā sioʻata ʻo ha falekoloa. Naʻá ma fāʻofua mo ʻuma kiate ia, pea tukupā leva ke ma tokanga faivelenga ki heʻema fānaú ke ʻoua naʻa toe pulia ha taha. Naʻá ma ako ʻoku ʻikai fie maʻu ha fakataha palani ia ka ma toki ō ke fakahaofi homa fohá. Naʻá ma ō pē he vave tahá ke kumi ʻa ia ne puliá. Naʻá ma toki ʻilo foki naʻe ʻikai ke fakatokangaʻi ʻe homa fohá naʻá ne pulia.

ʻE kāinga, ʻe lava ke ʻi ai ha niʻihi ʻoku pulia atu meiate kitautolu ʻi ha faʻahinga ʻuhinga, ka ʻoku ʻikai ke nau ʻiloʻi ʻoku nau pulia. Kapau te tau fakatoloi, te nau ala pulia ʻo taʻengata.

Ki he tokolahi ʻoku nau fie maʻu ʻetau tokoní, ʻoku ʻikai fie maʻu ke tau faʻu ha ngaahi polokalama foʻou pe fai ha ngāue faingataʻa pe totongi mamafa. ʻOku nau fie maʻu pē ke tau fakapapauʻi ke fai ha tokoni—ke fai ʻa e meʻa totonú ʻi he taimi totonu, ʻo ʻikai fakatoloi.

ʻI he hā ʻa e Fakamoʻuí ki he kakai ʻi he Tohi ʻa Molomoná, naʻá Ne ʻomai ai ha sīpinga māʻongoʻonga ki he ʻoua naʻa tatali ke ʻoange ʻa e fakafiemālié kiate kinautolu kuo mole ʻa e ongoʻi fiefiá mo e nēkeneká. Hili hono akoʻi ko ia ʻa e kakaí, naʻá Ne vakai naʻe ʻikai ke mahino kiate kinautolu ʻa ʻEne ngaahi leá kotoa. Naʻá Ne fakaafeʻi kinautolu ke nau foki atu ki honau ngaahi ʻapí pea fakalaulauloto ki he ngaahi meʻa kuó Ne lea ʻaki kiate kinautolú. Naʻá Ne talaange ke nau lotu ki he Tamaí pea teuteu ki heʻenau toe foki mai he ʻaho hokó, ʻi Heʻene foki mai ai ke akoʻi kinautolú.3

ʻI he fakaʻosi ʻEne akó, naʻá Ne vakai atu ki he fuʻu kakaí ʻoku nau tangi, he naʻa nau holi ke Ne nofo mo kinautolu.

“Pea naʻá ne folofola kiate kinautolu: Vakai, ʻoku fonu hoku lotó ʻi he ʻofa mamahi kiate kimoutolu.

“ʻOku ʻi ai nai hamou niʻihi ʻoku puke ʻiate kimoutolu? Mou ʻomi ʻa kinautolu ki heni. ʻOku ʻi ai nai hamou niʻihi ʻoku ketu, pe kui, pe heke, pe pipiki, pe kilia, pe mate ha kupu ʻo honau sinó, pe tuli, pe puke ʻi ha mahaki ʻe taha? ʻOmi ʻa kinautolu ki heni pea te u fakamoʻui ʻa kinautolu, he ʻoku ou ʻofa mamahi kiate kimoutolu; ʻoku fonu hoku lotó ʻi he ʻaloʻofa.”4

Pea naʻa nau ʻomi kiate Ia ʻenau kau puké, peá Ne fakamoʻui kinautolu. Pea naʻe punou hifo ʻa e fuʻu kakaí kiate Ia pea hū kiate Ia pea ʻuma ki Hono toʻukupu kelekelé, “ʻo nau fufulu ai hono vaʻé ʻaki ʻa honau loʻimatá.” Pea naʻá Ne fekau ke ʻomi ʻenau fānau īkí, peá Ne tāpuakiʻi tahataha kinautolu.5 Ko e sīpinga ia ʻoku ʻomai ʻe he Fakamoʻuí. ʻOku ʻatā ʻEne ʻofá ki he taha kotoa pē pea, ʻoku ʻikai ke ne taʻe ʻafioʻi ha taha.

ʻOku ou ʻilo ʻoku ʻofa, ʻafioʻi mo faʻa kātaki ʻa ʻetau Tamai Hēvaní. ʻOku ʻofa tatau mai foki mo Hono ʻAlo ko Sīsū Kalaisí. ʻOkú Na fakafou mai ʻEna tokoni kiate kitautolú ʻi Heʻena kau palōfitá. ʻOku ou ʻilo ʻoku malu ʻaupito ʻa e muimui ʻi he kau palōfitá. ʻOku kei hokohoko atu ʻa e “fakahaofí.” Naʻe pehē ʻe Palesiteni Monisoni: “ʻOku ʻamanaki mai ʻa e ʻEikí ke tau fakakaukau. ʻOkú Ne ʻamanaki mai ke tau fai ha meʻa. ʻOkú Ne ʻamanaki mai ke tau ngāue. ʻOkú Ne ʻamanaki mai ki heʻetau ngaahi fakamoʻoní. ʻOkú Ne ʻamanaki mai ki heʻetau moʻui mateakí.”6

ʻOku ʻi ai hotau fatongia mo e faingamālie maʻongoʻonga. ʻOku tokolahi ha niʻihi ʻoku fie maʻu ke nau toe aʻusia ʻa e ongoʻi fiefiá mo e nēkeneká ʻi heʻenau ngāue mālohi ʻi he Siasí. ʻOku maʻu ʻa e fiefia ko iá mei hono maʻu e ngaahi ouaú, fai ʻo e ngaahi fuakava toputapú pea tauhi kinautolú. ʻOku fie maʻu kitautolu ʻe he ʻEikí ke tau tokoni kiate kinautolu. Tuku ke tau fai ʻa e meʻa ʻoku totonú ʻi he taimi totonu, ʻo ʻikai fakatoloi.

ʻOku ou fakamoʻoni ʻoku moʻui ʻa e ʻOtuá pea ko ʻetau Tamaí Ia. ʻOku moʻui ʻa Sīsū Kalaisi pea kuó Ne foaki ʻEne moʻuí ke tau lava ʻo foki ki he ʻafioʻanga ʻo ʻetau Tamai Hēvaní. ʻOku ou ʻilo ko hotau Fakamoʻuí Ia. ʻOku ou ʻilo ʻoku hokohoko atu hono fakahā mai ʻa ʻEna ʻofa taʻe fakangatangatá. ʻOku ou fakamoʻoni ko Palesiteni Tōmasi S. Monisoni ko ʻEna palōfita pea ko e Siasi moʻoni pē ʻeni ʻe taha ʻi he funga ʻo e māmaní. ʻOku ou ʻilo ko e Palōfita ko Siosefa Sāmitá ko e palōfita ia ʻo hono Toe Fakafoki Mai ʻo e Ongoongoleleí. ʻOku ou fakamoʻoni ko e Tohi ʻa Molomoná ko e folofola ia ʻa e ʻOtuá. ʻOkú ne ʻomai ʻa e fakahinohino mo e ngaahi sīpinga ke tau muimui ai ke tau hangē ko e ʻOtuá mo Hono ʻAlo ʻOfaʻangá. ʻOku ou fai ia ʻi he huafa ʻo hotau ʻEiki ko Sīsū Kalaisí, ʻēmeni.