2010–2019
E Riro te Aau o te mau Tamarii i te Fariu mai
Atopa 2011


E Riro te Aau o te mau Tamarii i te Fariu mai

Te ani manihini nei au ia outou e te feia apî o te Ekalesia ia haapii mai e ia ite i te Varua o Elia.

A tuatapapa ai tatou, a haapii mai ai, e a ora ai i te evanelia a Iesu Mesia, e mea pinepine te ana‘iraa ohipa e riro mai ei haapiiraa. Ei hi‘oraa, a feruri na tatou i te mau haapiiraa ta tatou i apo mai no ni‘a i te mau ohipa pae varua matamua, na roto mai i te ana‘iraa o te mau ohipa rarahi tei tupu i te taime a faaho‘ihia mai ai te evanelia a te Faaora i te mau mahana hopea nei.

I roto i te Uru Raau Mo‘a, ua ite e ua paraparau o Iosepha Semita i te Metua i te Ao ra e ia Iesu Mesia. I rotopu i te tahi atu mau mea, ua haapii mai o Iosepha no ni‘a i te huru mau o te Atuaraa e o te heheuraa tamau. Na teie orama nehenehe i iriti i « te tau tuuraa o te îraa o te mau tau » (Ephesia 1:10) e o te hoê ïa o te mau ohipa faufaa roa i roto i te aamu o te fenua nei.

Mai te huru ra e, e toru matahiti i muri iho, ei pahonoraa i te pure tuutuu ore i te pô o te 21 no setepa 1823, ua î a‘era te piha taotoraa o Iosepha i te maramarama e tae roa’tu e « e mea maramarama atu ïa i to te mahana i te avatea » (Iosepha Semita—Aamu 1:30). Ua fâ maira te hoê taata i piha‘iho i to’na ro‘i, ua pii maira i taua tamaiti ra i to’na i‘oa e na ô maira e « e ve‘a oia no ô mai i te Atua ra … e o Moroni to’na i‘oa » (irava 33). Ua haapii mai ra oia ia Iosepha no ni‘a i te taeraa mai o te Buka a Moromona. I muri iho, ua faahiti maira o Moroni i te parau i roto i te buka a Malaki i roto i te Faufaa Tahito, ma te taui rii i te tahi vahi i roto i te parau i faaohipahia i roto i te papa‘iraa a te Arii Iakobo : « Inaha, e tuu atu vau i te Autahu‘araa ia outou na roto i te rima o te peropheta ra o Eliaha, a tae atu ai i taua mahana rahi măta‘u o te Fatu ra.

« E e tuu hoi oia i [roto] i te aau o te mau tamarii te mau fafau i faaauhia i to ratou metua, e e fariu hoi te aau o te tamarii i to ratou mau metua. Ahiri aita ra, e hope roa te fenua i te faainohia i to’na taeraa mai » (mau irava 1:38, 39).

I roto i te mau arata‘iraa ta Moroni i horo‘a mai i te peropheta apî ra, te vai ra na tumu parau rahi e piti : (1) te Buka a Moromona e (2) te mau parau a Malaki i te tohuraa i te ohipa a Elia i roto i te Faaho‘iraa mai « o te mau mea atoa, ta te Atua i parau mai na roto i te vaha o Ta’na mau peropheta taatoa mai te omuaraa mai o te fenua nei » ( Te Ohipa 3:21). No reira, na te mau ohipa no ni‘a i te Faaho‘iraa mai i heheu mai i te hoê haroaroaraa ti‘a o te Atuaraa, i haapapû mai i te faufaa o te Buka a Moromona, e i omua i te ohipa o te faaoraraa e te faateiteiraa no tei ora e tei pohe. Ua riro teie ana‘iraa o te mau ohipa i tupu ei haapiiraa maitai roa no ni‘a i te mau mea pae varua teitei roa i mua i te Atua.

Ta’u parau poro‘i no ni‘a ïa i te ohipa e i te Varua o Elia tei tohuhia e Moroni i roto i ta’na mau arata‘iraa matamua ia Iosepha Semita. Ua pure au ma te tuutuu ore ia tauturu mai te Varua Maitai.

Te Misioni a Elia

E peropheta o Elia no te Faufaa Tahito, e na roto ia’na i tupu ai te tahi mau semeio rarahi. Ua taati oia i te mau ra‘i e aore a‘era e ûa i topa i ni‘a ia Iseraela i tahito ra e 3½ matahiti te maoro. Ua faarahi oia i te maa e te hinu a te hoê vahine ivi. Ua faati‘a mai oia i te hoê tamaiti iti na te pohe mai, e ua tiaoro oia i te ra‘i ia ma‘iri mai te auahi i roto i te hoê maroraa e te mau peropheta no Baala (A hi‘o 1 Te mau Arii 17–18). I te hopearaa o te misioni a Elia i te tahuti nei, « reva’tura Elia na roto i te puahiohio i ni‘a i te ra‘i » (2 Te mau Arii 2:11) e ua faahuru-ê-hia.

« Te haapii nei tatou na roto mai i te mau heheuraa no te anotau hopea nei e, ua mau o Elia i te mana taatira o te Autahu‘araa a Melehizedeka, e o oia te peropheta hopea tei mau i te reira hou te anotau o te Mesia » (Bible Dictionary, « Elijah »). Ua haamaramarama mai te Peropheta Iosepha Semita e, Te varua, te mana, e te piiraa o Elia, o te fariiraa ïa outou i te mana no te mau i te taviri o te … îraa o te Autahu‘araa a Melehizedeka … ; e ia … farii … i te mau oro‘a atoa o te basileia o te Atua » (Te mau Haapiiraa a te mau Peresideni o te Ekalesia: Iosepha Semita, [2007], 311; ua tuuhia te haapapûraa). E mea faufaa teie mana taati ia ti‘a i te mau oro‘a o te autahu‘araa ia haamanahia e ia taatihia i te fenua nei e i te ra‘i ra.

Ua fâ mai o Elia ia Mose i ni‘a i te Mou‘a o te Faahuru-ê-raa (a hi‘o Mataio 17:3) e ua horo‘a i teie mana i ni‘a ia Petero, Iakobo e Ioane. Ua fâ faahou mai o Elia e o Mose e vetahi ê atu i te 3 no Eperera 1836, i roto i te Hiero no Ketelani e ua horo‘a mai i te reira mau taviri ia Iosepha Semita ra e ia Olive Kaudere.

Te faaite nei te mau papa‘iraa mo‘a e, ua ti‘a te peropheta Elia i mua ia Iosepha e ia Olive e na ô maira :

« Inaha, ua tae roa mai te tau, o tei parauhia maira e te vaha o Malaki—o tei faaite mai e e tonohia mai oia (o Eliaha), hou te mahana rahi e te mea hanohano ra o te Fatu e tae mai ai—

« No te faafariu mai i te aau o te mau metua i te tamarii, e to te mau tamarii hoi i te mau metua oi tairihia mai te ao nei i te hoê ahua ra—

« No reira, ua tuuhia’tu te mau taviri no teie tau tuuraa i roto i to orua na rima; e na roto i teie e ite ai orua e ua fatata mai te mahana rahi e te mea hanohano o te Fatu ra, oia tei te pae opani ïa » (PH&PF 110:14-16).

E mea faufaa to Elia faaho‘iraa mai i te mana taati i te matahiti 1836 ra, no te faaineine i te ao nei no te Tae-Piti-raa mai o te Faaora, e na te reira i omua i te tupuraa rahi i te ao atoa nei o te anaanatae i roto i te ma‘imiraa aamu utuafare.

Te Varua e te Ohipa a Elia

Ua parau te Peropheta Iosepha Semita e : « Te hopoi‘a rahi a‘e i roto i teie nei ao ta te Atua i tuu mai i ni‘a ia tatou o te imiraa ïa i to tatou mau taata i pohe … No te mea, e mea faufaa ia vai te mana taati i roto i to tatou rima no te taati i ta tatou mau tamarii e i to tatou mau taata i pohe no te îraa o te tau tuuraa o te mau tau—te hoê ïa tau tuuraa o te faatupu i te mau fafauraa i fafauhia e Iesu Mesia hou te haamau-raa-hia te ao nei no te faaoraraa o te taata … No reira, ua parau te Atua e, ‘E tono atu vau ia Elia te peropheta’ » (Teachings: Joseph Smith, 475).

I muri a‘e ua haapapû mai o Iosepha e :

« Eaha râ te tumu o te [ho‘iraa mai o Elia]? e aore râ, e nahea te reira i te tupu ? E faaho‘ihia mai te mau taviri, e tae mai te varua o Elia, e haamauhia te Evanelia, e haaputuputu te Feia Mo‘a o te Atua, e patuhia o Ziona, e e riro te Feia Mo‘a ei mau faaora i ni‘a i te Mou‘a o Ziona [a hi‘o Obadia 1:21].

« Tera râ, e nahea ratou i te riro ei mau faaora i ni‘a i te Mou‘a o Ziona ? Na roto i te paturaa i to ratou mau hiero … e i te haereraa i mua e i te fariiraa i te mau oro‘a atoa … ei mono no to ratou mau tupuna atoa tei pohe … e teie ïa te taura e nati i te aau o te mau metua i te mau tamarii, e i to te mau tamarii i te mau metua, o te tupuraa ïa te reira o te misioni a Elia » (Teachings: Joseph Smith, 472–73).

Ua haapii mai o Elder Russell M. Nelson e, te Varua o Elia o te « faaûruraa ïa a te Varua Maitai no te faaite papû i te huru hanahana mau o te utuafare » (« A New Harvest Time », Ensign, Me 1998, 34). Na teie faaûruraa taa ê a te Varua Maitai e faaitoito i te taata ia imi, ia haaputu i te parau, e ia poihere i to ratou mau tupuna e i te mau melo o te utuafare—to tahito e to teie anotau.

Te tae nei te Varua o Elia i ni‘a i te taata i roto e i rapae i te Ekalesia. Tera râ, tatou te mau melo o te Ekalesia a te Mesia i faaho‘i-faahou-hia mai, e hopoi‘a fafauhia na tatou ia imi i to tatou mau tupuna e ia horo‘a ia ratou i te mau oro‘a faaora o te evanelia. « Ia ore ia noaa te maitai rahi roa ia ratou ana‘e eiaha tatou atoa ra » (Hebera 11:40 ; a hi‘o ato‘a Teachings: Joseph Smith, 475). E « e ore atoa tatou e maitai roa ia ore to tatou feia i pohe ra » (PH&PF 128:15).

No teie mau tumu tatou e rave ai i te ma‘imiraa i te aamu utuafare, e patu ai i te mau hiero, e e rave ai i te mau oro‘a mono. No teie mau tumu Elia i tonohia mai ai no te faaho‘i mai i te mana taati o te nati i te fenua nei e i te ra‘i ra. O tatou te mau ti‘a o te Fatu i roto i te ohipa no te faaoraraa e te faateiteiraa o te paruru i « te ao nei [eiaha ia] tairihia i te hoê ahua ra » (PH&PF 110:15) ia ho‘i faahou mai Oia ra. Teie ta tatou hopoi‘a e te haamaitairaa rahi.

Hoê Aniraa Manihini i te U‘i Apî

I teie nei, te ani nei au ia faaroo maitai mai te feia apî tamahine e te feia apî tamaroa e te mau tamarii o te u‘i apî, ia haapapû atu vau i te faufaa rahi o te Varua o Elia i roto i to outou oraraa i teie mahana. Na te taatoaraa o te Ekalesia teie parau poro‘i ta’u—e mea taa ê râ no outou.

E rave rahi outou o te feruri nei paha e, na te feia paari e rave i te ohipa aamu utuafare. Tera râ, aita vau i ite i te hoê oti‘a matahiti i roto i te mau papa‘iraa mo‘a e aore râ, i roto i te mau arata‘iraa i faaarahia e te feia faatere o te Ekalesia, i te faataaraa i teie ohipa faufaa roa na te taata paari e rave. E mau tamaiti e e mau tamahine outou na te Atua, e mau tamarii no te fafauraa, e e feia patu i te basileia. Aita i titauhia ia outou ia tia‘i ia tae‘ahia te hoê faito matahiti ia outou no te rave i ta outou hopoi‘a no te tauturu i te ohipa faaoraraa o te utuafare taata nei.

Ua tuu mai te Fatu i to tatou nei anotau i te mau rave‘a faahiahia ia ti‘a ia outou ia haapii e ia here i teie ohipa o tei paturuhia e te Varua o Elia. Ei hi‘oraa, te FamilySearch o te hoê ïa apaparaa o te mau papaa parau, te mau rave‘a e te mau ohipa, e roaa ohie noa na roto i te faaohiparaa i te roro uira a te taata iho, e i te tahi atu â mau rave‘a rau, tei faataahia no te tauturu i te mau taata ia ma‘imi e ia papa‘i i to ratou aamu utuafare. E roaa atoa teie mau rave‘a i roto i te mau pû aamu utuafare e vai nei i roto i ta tatou mau fare o te Ekalesia ati a‘e te ao nei.

Aita te FamilySearh e te tahi atu mau mauhaa i fâ mai ma te tumu ore i te hoê tau, ua matau maitai te feia apî i te mau rave‘a aravihi o teie anotau. Ua ite outou e mea nahea ia papa‘i e ia hapono i te mau parau poro‘i i ni‘a i ta outou mau niuniu afa‘ifa‘i no te haavitiviti e no te faahaere i mua i te ohipa a te Fatu—eiaha râ no te aparau vitiviti noa i to outou mau hoa. Te mau ite e te mau aravihi papû i rotopu i te mau feia apî e rave rahi i teie anotau, ua riro ïa ei faaineineraa no te tauturu i te ohipa o te faaoraraa.

Te ani manihini nei au ia outou e te feia apî o te Ekalesia ia haapii mai e ia ite i te Varua o Elia. Te faaitoito nei au ia outou ia tai‘o, ia imi i to outou mau tupuna, e ia faaineine ia outou iho ia haere e rave i te mau bapetizoraa mono i roto i te fare o te Fatu no to outou mau fetii i pohe ra (a hi‘o PH&PF 124:28-36). E te faaitoito atu nei au ia outou ia tauturu i te tahi atu mau taata ia imi i to ratou aamu utuafare.

Mai te mea e, e pahono mai outou ma te faaroo i teie aniraa, e fariu to outou aau i ni‘a i to outou hui metua. Ei reira te mau fafauraa i horo‘ahia ia Aberahama, ia Isaaka e ia Iakoba e tuuhia ai i roto i to outou aau. Na to outou haamaitairaa patereareha, i roto i te faahitiraa o te apaparaa tupuna, e nati ia outou i te reira mau hui metua e ia maramarama a‘e te reira mau mea no outou. E tupu rahi to outou here e to outou mauruuru no to outou tupuna. E riro to outou iteraa papû no e te faafariuraa i te Faaora ei mea hohonu e te tamau noa. E te fafau nei au e e paruruhia outou i mua i te faahemaraa onoono a te enemi. A amui mai ai outou i roto e a here ai outou i teie ohipa mo‘a, e faahereherehia outou i roto i to outou apîraa e i roto i to outou oraraa.

E te mau metua e te mau ti‘a faatere, a tauturu i ta outou mau tamarii e i te feia apî ia haapii e ia ite i te Varua o Elia. Tera râ, eiaha e faaetaeta roa i teie tautooraa e aore râ, eiaha e horo‘a rahi roa i te haamaramaramaraa e aore râ, i te haapiipiiraa. A ani i te feia apî ia imi, ia tamata, e ia haapii na roto ia ratou iho (a hi‘o Iosepha Semita—Aamu 1:20). E nehenehe i te mau huru feia apî atoa ia rave i te mea o ta’u e parau atu nei, na roto i te faaohiparaa i te mau rave‘a e vai ra i ni‘a i te lds.org/familyhistoryyouth. E ohipa faufaa roa te ti‘araa o te mau peresideniraa o te pŭpŭ Autahu‘araa a Aarona e te mau piha a te feia apî tamahine i roto i te tautururaa i te feia apî atoa ia matau i teie mau rave‘a tumu. Te rahi noa’tu ra te titauraa ia riro te feia apî ei mau taata apo e te ohipa, ei reira hoi ratou e farii ai i te tahi atu maramarama e te tahi atu ite na roto i te mana o te Varua Maitai—eiaha râ ei mau piahi faaea noa e ia faaûruhia e vetahi ê (a hi‘o 2 Nephi 2:26).

Te mau metua e te feia faatere, e maere outou ia ite i te vitiviti o ta outou mau tamarii e te feia apî o te Ekalesia ia riro mai ei mea aravihi mau e teie mau mauihaa. E apo mai outou i te mau haapiiraa faufaa roa na roto mai i te feia apî no ni‘a i te faaohipa-maitai-raa i teie mau rave‘a. E tauturu papû te feia apî i te mau taata paari aore i taa maitai e aore râ, e faataiâ rii i te faaohipa i te rave‘a aravihi e aore râ, aita i matau i te faanahoraa o te FamilySearch. E tai‘o atoa outou i to outou mau haamaitairaa e rave rahi na roto i to te feia apî horo‘araa i te taime i roto i te ohipa aamu utuafare e te taviniraa hiero, e ia faaiti i te taime i te ha‘utiraa i te mau ha‘uti video, te raterehaereraa i ni‘a i te itenati e i ni‘a i te Facebook.

Troy Jackson, Jaren Hope, e o Andrew Allan, e nau taure‘are‘a teie tei mau i te Autahu‘araa a Aarona, tei piihia e te hoê episekopo faaûruhia ia haapii amui ratou i te hoê piha haapiiraa aamu utuafare i roto i ta ratou paroita. E faahoho‘araa teie mau taure‘are‘a no e rave rahi o outou i roto i to ratou oioiraa ia haapii e te hinaaro ia tavini.

Ua parau o Troy e, « matau noa na vau ia haere mai i te pureraa e ia parahi noa, i teie nei râ, te ite nei au e, titauhia ia’u ia ho‘i i te fare e ia rave i hoê ohipa. E nehenehe ta tatou paatoa e rave i te aamu utuafare ».

Te parau ra o Jaren e, a rahi noa ai to’na ite no ni‘a i te aamu utuafare, ua ite oia i teie nei e, « E ere teie i te i‘oa noa, e mau taata râ. Ua tupu noa i te rahi to’u oaoa ia hopoi i te mau i‘oa i te hiero ».

E te parau ra o Andrew e, « Ua anaanatae au i te ohipa aamu utuafare ma te here e te itoito aore au i mana‘o e, e roaa te reira ia’u. Ia faaineine au ia’u i te mau hepetoma atoa no te haapii, e mea pinepine au i te faaûruhia e te Varua Maitai ia rave e ia tamata i te tahi mau rave‘a i haapiihia i roto i te haapiiraa. Na mua a‘e nei, e ohipa ri‘ari‘a roa te ohipa aamu utuafare. Tera râ, na roto i te tauturu a te Varua ua ti‘a ia’u ia rave i te ohipa o to’u piiraa e ia tauturu i te mau taata e rave rahi i roto i te paroita ».

E au mau taea‘e e au mau tuahine taure‘are‘a here, e ere te aamu utuafare i te hoê noa faanahonahoraa maitai e aore râ, i te hoê noa ohipa i paturuhia e te Ekalesia ; e tuhaa faufaa rahi râ te reira i roto i te ohipa no te faaoraraa e te faateiteiraa. Ua faaineinehia outou no teie anotau e no te patu i te basileia o te Atua. Tei te fenua nei outou i teie nei no te tauturu i teie ohipa hanahana.

Te faaite papû nei au e, ua ho‘i mai o Elia i te fenua nei e ua faaho‘i mai i te mana mo‘a o te taatiraa. Te faaite nei au e, ia taatihia i te fenua nei, e taati-atoa-hia ïa i te ra‘i ra. E ua ite au e, e ti‘araa tumu to te u‘i apî i roto i teie tautooraa rahi. Te faaite papû nei au i te reira na roto i te i‘oa mo‘a o te Fatu ra o Iesu Mesia, amene.