2010–2019
Oh Kisin Serihmen me Pahn Kaweid Irail
April 2012


Oh Kisin Serihmen me Pahn Kaweid Irail

Ohl oh lih pwopoud kan konehng wehwehki me ara pwukoa keieu—me re pahn pwukoahki erein—iei ong emenemen oh eri uhd ong neira serihkan.

Sounparkei samwalahro ni ehu nihpwong lemwlemwur nan wasahn train nan Sapahn, I rongada kisin letelet ni wenihmw en wasahn meir nan werei train-o. Kisin pwutak men keskesihnen liki, pou mehlel, likawih seht me tok oh likou samin kis pirapir ni kaikaiih me pil mpwospesengehr. Rihpwte nan moange. E kolokol kisin tehn pwoaht mer oh supwuhn pwoat, me kasalehda me ih seri semwehmwe me kin wie pekpekseli. Ni ahi nannanti en ritingada wenihmwo pwe I en kihieng ih kisin sent, train-o tepida mwekid oh mweselda samwalahr.

I sohte pahn kak manokehla kisin pwutak duhpek me keskesihnen nan lemwlemwuro, kolokol kisin tehnpwoaht me sohte kanenge. I sohte pil kak manokehla uwen nsensuwed me I ahniki ni ansou me train-o mweselsang wasao oh pwutako wie keskesihnente.

Kedkedeo sounpar kei mwuri nan Cusco, kahnihmw me mih nan nahna ileile en Andes nan Peru, Elder A. Theodore Tuttle oh ngehi kihda ehu mihting en kamadipw sarawi nan kisin pere reireikis me sohpeilahng nanialo. Nihpwong, oh ni ansou me Elder Tuttle wie mahmahsen, kisin pwutak men, mwein sounpar weneu, pwarada ni wenihmwo. Ihte me e likawih iei seht tok me id ni pwukiehko.

Ni aht pali meing mie delen pilawa en kamadipw sarawi pohn kisin tehpel kis. Seri sopwoupwou duhpek menet kilangada pilawao oh wie wawaine. E kerenieng lel ni tehpelo, ahpw ansouohte lih men kilangada. Liho sapwungki serio, ih eri kadarieilahng nan rotorot en nihpwongo. I nsensuwedkihla.

Mwuhr, kisin pwutako pwurodo. E wawaido ni dihdo, ni eh kin ikintengihie oh pilawao. Ni eh kerenlahng wasa me liho pahn pwurehng kilangada, I kapahwei pehi ka, oh ih eri tangodo rehi. I kolehdi serio pohi.

Eri, pwehn wia mehn kasalehda mehkot, I kihieng en mwohd nan ahn Elder Tuttle sehro. Mwurin kapakap en ritingedio kisin pwutak duhpeko tangieila nan rotorot en nihpwohngo.

Ni ahi pwurala Utah, I ndahieng President Spencer W. Kimball duwen irair me I lelohngo. E inenen sair ih oh E mahsanihiongie, “Ke wie kolokol wehi ehu pohmw.” E ndahiengie pak tohto, “Kesempwalpen irair me ke lelohngo laudsang ahmw pahn wehwehki met.”

Ni ahi pwarekehr wehi kan en Latin America kerenieng pahn pak 100, I kin rapahki kisin pwutako nan mesen aramas teikan. Met I ese wehwehn mahsen en President Kimball.

I tuhwong pil emen kisin pwutak me wie rerrer nan ahl akan en Salt Lake City. Pil pwohng lemwlemwur ieu. Se mwesmweselahng kamadipw en Krismas nan hotel ehu. Alialu kohkohdo nanialo pwutak wenemen de welimen katkatairong kohdo. Koaros konehng en mih nihmwarail wasa me sohte lemwlemwur.

Emen pwutak sohte ah sekid. E wie mwusmwusikek pwehn pwakialalemwlemwuro. E tangala ni ehu kisinial, mweinte ong nan kisin ihmw pwidikidik oh peht me sohte itar mehn upuhp pwe e dehr pouda.

Nihpwong, ni ansou me I kin upuhpidi pahn tehi kan, I kin kapakapki irail akan me sohte ahniki wasahn meir mwahu en kohlahng.

I wia sounpei oh mihmi nan Osaka, Sapahn ansou me Mahwen Keriau en Sampah imwisekla. Kahnihmwo ohla, oh nanial kan diren kihd oh pwoaren pakudang. Mendahte kerenieng tuhke kan koaros ahr ohla, ekei keskesihnente ohla mehlel ahpw kadarowei ekei kisin tehn tuhke kan.

Kisin serepein kis me likawih kimono lingan ahpw tok wie rikirik kisin tehn tuhkehn sycamore oangoahng pwehn pirepene wiahda mehn kapwat. Kisin serio sohte tehk me ohla wasa koaros ni eh wie kokohseli nan wasa ohla kan wie rikirik tehn tuhke. E diarada ihte mehkot lingan me luwe nan ah mour. Mweinte I konehng nda me ih me lingan nan ah wasao. E mwomwen me, en medewe ih kin kalaudela ahi pwoson. Serio wia kasansal en koapwoaroapwoar.

Mormon padahngki me “kisin serihkan momour nan Christ” 1 oh sohte anahne koluhla.

Mahso par epwiki samwalahro, misineri riemen wie doadoahk nan nahna kan en palieir en United States. Ehu rahno, sang pohn dohl ieu, re kilang aramas wie pokpokon nan mohs ehu pah. Misineri kan sohte kin kalapw diar aramas me re pahn kak kalohk ong, eri ira kohdihlahng wasao.

Kisin pwutak men duhla, oh mehlao pahn seridi. Ahn serio pahpa nohno peki emen wahnpoaron en “kasarawihala” neira pwutako. Misinerihko kilang wahnpoarono eh sohpeilahng pahpa nohno nsensuwedo oh tepida kapahrek. Ma pwopwoudo leme me re pahn alehdi mahsen en kaloalamwahu sang wahnpoarono, ira pahn sapwung.

Wahnpoarono lipwoare ira pwehki ara sohte pepdaisihala serio. Ira sohte pepdaisihala pwehki kedirepw kan, oh met e pwandalahr. E ndaieng pwopwoudo ni seu mahk me neira kisin pwutako kohla nan ehl. Oh ira me sapwung. Ira me kahrehda neira kisin pwutako pahn lokolok erein.

Mwurin kapahreko eh imwisekla oh mehlao seridier, elder kan aluhlahng ahn serio pahpa nohno. “Kiht sapwellmen Kauno ladu,” re ndahieng nohnohu, “oh se kohdo pwe sen wahdo rohng mwahu.” Ni pwopwoud mwahmwahieio ara wie rongorong, elder riemeno wadawad sang nan kaudiahl kan oh kihda ara kadehde duwen kopwurupwurdohn kih kan ong komourpen aramas me momour oh pil me melahr.

I pil poakehla wahnpoarono. E wiewia uwen ah kak koaros sang ni uwen marain oh wehwe me e ahniki. Ahpw mie laudsang mwo me E konehng en kak sawaskihda. Mie rongamwahuo ni unsek.

Elder ko kohdo ni duwen soun kaloalamwahu, ni duwen sounpadahk, ni duwen ladu en Kauno, ni duwen me mweimweida en kalohk rongamwahu en Sises Krais.

Seri pwukat koaros me I koasoaiahdahr wia weliepen sapwellimen Sahm Nanleng serihkan. “Serihkan iei kisakis ehu sang rehn Kauno: [oh] … meid pai aramaso me naineki tehtehn mahwin tohto pwukat.”2

Kepikipik en mour wia pwukoa kesempwal ong pwopwoud ehu. E wia pwukoa nan mour wet en wia pahpa de nohno warohng oh nsenoh. Sohte ohl de lih kak kelehpw wiahda seri. E koasoandi me serihkan en ahneki koaros—pahpa oh nohno. Sohte ehu mwohmw de mwekid kak weliandi met.

Mahso mie lih emen sengiseng ni ah kawehwehiongie me ni ansou me E wia tohn sukuhl en college ih oh ah kahso wiahda sapwung laud. Pwutako koasoanehdi en kauwehla serio mwohn eh pahn ipwidi. Ira kedkedeo kesepwil oh pwopwoudda oh nainekipene seri kei. Liho ndahiongie duwen eh kin lokolongki met ni eh kin kilang ah peneinei, nah seri kaselel kan, oh uhd medewehda duwen serio me sohte iang irail.

Ma pwopwoud wet pahn wehwehki oh doadoahngki Tomwo, re pahn ese me irairo oh lokolok me iang kak en sohrala. Sohte lokolok pahn mihmi erein. E sohte mengei, ahpw mour sohte koasoandi pwehn mengei de pil pahrek. Koluhla oh koapwoaroapwoar soutuk me mahk kin wahdo pahn ansou koaros mie katepe.

Pil ehu pwopwoud pwulopwul sengisengkihiengie me ira apwtehn pwurasang rehn toahkte me kawehwe me ira sohte pahn kak naineki pein neira seri. Ira mwoaroskihla rohng wet. Ira pwuriamwei ni ahi ndahieng ira me re pil paikihla mwekid wet. Re mwuhr medemedewe dahme I kakete ndahki soahng wet. I ndahieng ira me re pahn nsenamwahusang pwopwoud kan me kak naineki seri ahpw me kin soikala pwukoa wet pwehki pein ara ineng.

I ndahieng ira, “Mwahu pwe kumwa men naineki seri, oh ineng wet pahn seweseikumwa nan amwa mour pohn sampah oh mwurin met pwehki E pahn kihieng kumwa kehlail en pali ngehn oh pali en madamadau. Ni mehlelo, kumwa pahn nsenamwahu pwehki amwa men naineki seri ahpw sohte kak naineki, karasahieng irail akan me kak naineki seri ahpw kahng.”

Pil ekei werengkan sohte kin pwopwoudda oh sohte kin naineki seri. Ekei, pwehki irair teikan me kaidehn ara pilipil, wie apwahpwalih seri kelehpw. Soangen irair pwukat sohte kin wie kohkohlahte erein. Ni me pid pali en mour soutuk—ahpw kaidehn ansou koaros nan mour wet—ineng mwahu koaros pahn pweida.

“Ma atail koapworopworki Krais…doakedoakehte atail mouren sampah…, kitail paisuwedsang aramas koaros….”3

Koasoandi koaros nan Mwomwohdiso wet dokdoke pahpa oh nohno oh neira serihkan en pereperen ni ihmw, silasilkidi tepin padahk kan oh kosonned akan en rongamwahuo, katengteng nan inou sarawi en priesthood soutuk. Ohl oh lih pwopoud kan konehng wehwehki me ara pwukoa keieu—me re pahn pwukoahki erein—iei ong emenemen oh eri uhd ong neira serihkan.

Kitail kin esehda ni atail wia pahpa nohno me kitail kak esehla dahme keieu kesempwal sang neitail serihkan laudsang me kitail alehdihsang atail pahpa nohno kan. Kitail kin kasawihada mehlelo nan ahn Aiseia kokohp me mahsanih “kisin seri kan me pahn [kaweid irail].”4

Nan Serusalem, “Sises eri malipedohng reh kisin seri kis, ketikihdiong nanpwungarail,

Oh mahsanih, “Kumwail en ese pwe ma kumwail sohte wekila oh rasehngala kisin seri kan, kumwail sohte pahn pedolong nan Wehin Koht.

“Pwe me kin aktikitik oh rasehngala kisin seri menet, ih me keieu lapalap nan Wehin Koht.”5

“Sises eri mahsanih…, Kumwail pweisang kisin seri kan, kumwail dehr keinepwihsang irail re en kohdo rehi, pwe Wehin Koht iei wehin soangen aramas pwukat.

“Ih eri ketikidahng pohrail lime ko, e ahpw ketiket sang wasao.”6

Kitail kin wadek nan Pwuken Mormon duwen Sises Krais Eh ketila nan Sahpw Kapwo. E ketin kamwahuihla oh kapaiada aramas oko oh poahngoangki kisin serihkan en wisikdo Reh.

Mormon ntingihdi, “Irail eri wahdo neirail kisin seri kan oh pwilikihdi irail limwah pohn pwehlo, oh Jesus ketin [kesihnenda nanpwungarail]; oh pokono [mweidehng seri kankoaros en wisikla reh].”7

Ih eri mahsanihong aramas oko en kelepwikihdi. Ni serihko ahr kapilpene Ih, Sounkomouro ketin kelepwikihdi oh ketkihda kasakas ong Samatail Nanleng. Mwurin kasakaso, Sounkomouro tentenihr, “ih eri ketin alehda emenemen neirail kisin seri kan, oh ketin kapaiirailda, oh ketin kapakapkihong Sahmo irail.

“Oh ni ansou me e ketin wiahier met, e pil ketin pwurehng tenteniher.”8

I kak wehwehki duwen pepehm kan me Sounkomour ketkihda me pid serihkan. Mie me laud me kitail kak esehla ni atail pahn idawehn Sapwellime karasaras en rapahki oh kapakapki, kapaiada, oh padahkih kisin “serihkan.”9

Ngehi me seri ke-ehk nan peneinei en seri ehk emen. Ni duwen me I wehwehki, ahi pahpao oh nohnohu sohte ahniki pwukoa malipilip me kesempwal nan Mwomwohdiso.

Aht pahpa nohno kin papah ni loaloapwoat nan ara pwukoa keieu kesempwal ni duwen pahpa nohno. Aht pahpao kin kaunda nihmwato ni mwahu, sohte lingeringer de kamasepwehk. Oh karasaras kehlail en aht pahpao kin utuhtkihda kaweid keneinei en aht nohnohu. Rongamwahuo wia manaman kehlail nan mour en emenemen kiht nan peneinei en Packer oh ong dih en mwuhr kan, me se kilangehr leledo met.

I men kadeingki me I wia pahpa mwahu duwehte ahi pahpao. Mwohn ahi pahn rong lepin mahsen “pweida mwahu” sang Semei Nanleng, I men rongasang mahs ei pahpa en pohn sampah wet.

Pak tohto I kin pwonopwonki dahme I kak malipilipki en wia Wahnpoaron oh uhd President en Pwihn en Ehk-riemeno ni ei kohsang ihmw me pahpao sohte nohn kin kalapw sarawi. Kaidehn ngehite nan Ehk-riemeno me tikida nan soangen ihmw wet.

I kedkedeo tepida wehwehki me mwein pwehki irair wo me kahrehda I koasoandi ong malipilip wet. Oh I pil wehwehki me mwohn soahng koaros me kitail kin wia nan Mwomwohdiso, kitail anahne kihda wiepe, ni duwen kaun kan, pwe pahpa nohno oh serihkan en kak ahniki ansoupene ni duwen peneinei kan. Kaun kan en priesthood anahne kanaiehng pwe Mwomwohdiso en kin utung peneinei.

Soahng tohto me pid momourki rongamwahu en Sises Krais me sohte kak sosohng sang nan rekohd kan en ihs me kin kohdo iang sarawi. Kitail kin kedirepwkihda ihmw sarawi kan oh mwohni oh pwurokirahm kan oh wiepe kan. Ni atail wia met, kitail kakete katiasang me keieu kesempwal me pid rongamwahu en Sises Krais.

Aramas kin kalapw ndahiengie, “President Packer, E sou pahn mwahu ma … ?”

I kin kauhiraildi oh nda soh, pwe I lemeleme me re pahn koasoaiahda mwuri iei ehu kemwekid de pwurokirahm kapw me pahn katoutouih peneinei de pahn pweilaud.

Ansou en mihpene nan peneinei inenen kesempwal oh konehng kitail en sile oh wauneki. Se kangoange towe koaros en loaloapwoat ong arail peneinei.

Ni ansou me se tepin pwopwoudda, ngehi ahi pwoud koasoanehdi me se pahn pwukoahki nait serihkan me ipwidieng kiht oh pwukoahki ren keirda mwahu. Met re pil nainekihier pein arail peneinei kan.

Pak riau ni aht pwopwoud, ni ansoun ipwidien riemen nait kisin pwutak kan pahn ipwidi, toahkte ndahieng kiht, “I leme seriet sohte pahn mourla.”

Ansou pwuko koaros se sapengki me se kak kihda aht mour pwe nait pwelelo en mourla. Met kahrehiong aht mwur esehda me soangen loaloapwoat wet wia karasepen sapwellimen Sahm Nanleng pepehm ong emenemen kitail. Madamadau kesempwal poatoatoapoat ehu met.

Met ni imwin aht mour, Sister Packer oh ngehi wehwehki oh kadehdehki me peneinei kan kak soutuk. Ni atail kin peikiong kosonned akan oh momourki rongamwahuo ni unsek, kitail pahn silasildi oh kapaida. Kapakap en kiht, nait serihkan, neirail kan oh met pil nein neirail kan iei me emenemen kiht pahn ahniki soangen loaloapwoat ohte ong seri tikitik keneinei kan.

Pahpa nohno kan, ehu rahn ma kumwail pahn pwoalepene emen seri pwelel nan pehmwail, kumwail kak ahniki kasansal loalamwail me pid me rir kan oh kahrepe kan en mour wet. Kumwail pahn ahpwete wehwehki kahrepen Mwomwohdiso eh duwe met oh kahrepen peneinei eh wia pwihn keieu kesempwal nan mour wet oh nan mour soutuk. I kihda kadehde me rongamwahu en Sises Krais mehlel, me pilahn en komour, me pil kahdaniki pilahn en peren, iei pilahn ong peneinei kan. I kapakapkiong Kauno me peneinei kan en Mwomwohdiso pahn kapaida, pahpa nohno kan oh serihkan, pwe doadoahk wet en douweite ni duwen me Sahmo kupwurki. I kihda kadehde wet ni mwaren Sises Krais, ahmen.