2010–2019
Heʻetau Fakaʻosi e Konifelenisí ni
ʻEpeleli 2012


Heʻetau Fakaʻosi e Konifelenisí ni

ʻOfa ke mou fakalaulauloto ki he ngaahi moʻoni kuo mou fanongoá, pea ʻofa ke tokoni ia ke mou hoko ai ko ha kakai lelei ange, talu mei he taimi ne kamata ai e konifelenisí ni.

ʻOku lōmekina hoku lotó ʻi heʻetau fakaʻosi ʻa e konifelenisi nāunauʻiá ni. Kuo faitāpuekina lahi kitautolu ʻi heʻetau fakafanongo ki he faleʻi mo e fakamoʻoni ʻa e niʻihi kuo lea kiate kitautolú. ʻOku ou tui pē te tau loto taha kuo tau ongoʻi ʻa e Laumālie ʻo e ʻEikí he kuo ongo ki hotau lotó pea fakamālohia ʻetau fakamoʻoní.

Kuo tau fiefia foki he ngaahi hiva fakaʻofoʻofá ʻa ia kuó ne tokoniʻi mo fakatupulaki e fakatahaʻanga takitaha ʻo e konifelenisí. ʻOku ou fakahaaʻi atu ʻeku fakamālō loto houngaʻia ki he tokotaha kotoa pē kuó ne vahevahe mai honau ngaahi talēnití ʻi he meʻá ni.

ʻOku ou fakamālō loto houngaʻia atu ki he tokotaha kotoa pē kuo lea kiate kitautolú, kae pehē kiate kinautolu kuo nau fakahoko atu e lotu he ngaahi fakatahaʻangá.

ʻOku tokolahi fau ha kakai ʻoku pulipulia siʻenau tokoní pe ʻikai pē ʻasi honau tuʻungá he konifelenisi takitaha. Naʻe ʻikai mei malava ke tau fai e ngaahi fakatahá ni, kapau naʻe ʻikai ʻenau tokoní. ʻOku ou fakamālō atu foki kiate kinautolu kotoa.

ʻOku ou ʻilo ʻoku tau kau fakataha ʻi hono fakahaaʻi ha loto houngaʻia moʻoni ki hotau kāinga kuo tukuange ʻi he konifelenisí ni. Te tau ʻofa kiate kinautolu. Kuo lahi fau ʻenau ngaahi tokoni ki he ngāue ʻa e ʻEikí pea ʻe ongoʻi ia ʻe he ngaahi toʻu tangata hokó.

Kuo tau poupouʻi foki ʻo tau hikinimaʻi hotau kāinga kuo uiuiʻi ki ha ngaahi lakanga foʻou ʻi he konifelenisí ni. ʻOku tau talitali fiefia kinautolu pea fakaʻamu ke nau ʻiloʻi ʻoku mau hanganaki atu ke fengāueʻaki fakataha mo kinautolu ʻi he ngāue ʻa e ʻEikí. Kuo ui kinautolu ʻi ha ueʻi fakalaumālie mei ʻolunga.

Kuo lahi fau hono fakamafola ʻo e konifelenisí ni ʻo aʻutaki ai kitautolu ki he ngaahi konitinenití pea fakalaka atu ʻi he ʻōsení ki he kakai he feituʻu kotoa pē. Neongo ʻoku ʻikai ke mau aʻutonu atu ki hamou tokolahi, ka ʻoku mau ongoʻi homou laumālié mo hoʻomou līʻoá pea ʻoku ʻoatu homau ʻofa mo e houngaʻia kiate kimoutolu ʻi he feituʻu kotoa pē.

ʻE hoku kāinga, ʻoku tau monūʻia fau ke maʻu e ongoongolelei kuo toe fakafoki mai ʻo Sīsū Kalaisí ʻi heʻetau moʻuí mo hotau lotó. ʻOkú ne ʻomi e ngaahi tali ki he ngaahi fehuʻi maʻongoʻonga taha ʻo e moʻuí. ʻOkú ne ʻomi ha ʻuhinga mo e taumuʻa pea mo ha ʻamanaki lelei ki heʻetau moʻuí.

ʻOku tau moʻui ʻi he kuonga puputuʻu. ʻOku ou fie fakapapauʻi atu ʻoku ʻafioʻi ʻe he Tamai Hēvaní e ngaahi faingataʻa ʻoku tau fehangahangai mo iá. ʻOkú Ne ʻofeina fakatāutaha kitautolu pea ʻokú Ne finangalo ke tāpuakiʻi mo tokoniʻi kitautolu. ʻOfa ke tau ui kiate Ia ʻi he lotu, ʻo hangē ko ʻEne naʻinaʻí, “Lotu maʻu pē pea te u lilingi hifo hoku Laumālié kiate koe pea ʻe lahi ʻa ho tāpuakí—ʻio ʻo lahi ange ia ʻo kapau te ke maʻu ʻa e ngaahi koloa mahuʻinga ʻo e māmaní.”1

Siʻoku kāinga, ʻofa ke fakafonu homou ngaahi ʻapí ʻaki e ʻofa mo e fakaʻapaʻapa pea mo e Laumālie ʻo e ʻEikí. ʻOfa homou fāmilí. Kapau ʻoku ʻi ai ha fetaʻemahinoʻaki pe fekeʻikeʻi ʻiate kimoutolu, ʻoku ou tapou atu ke mou fakaleleiʻi ia he taimí ni. Naʻe folofola ʻa e Fakamoʻuí:

“ʻOua naʻa fai mo ha ngaahi fakakikihi ʻiate kimoutolu. …

“He ko e mooni, ko e moʻoni ʻoku ou pehē kiate kimoutolu ko ia ia ʻokú ne maʻu e laumālie fakakikihí, ʻoku ʻikai ʻaʻaku ia ka ʻoku ʻo e tevoló ia, ʻa ia ko e tamai ʻa e fakakikihí pea ʻokú ne ueʻi hake ʻa e loto ʻo e kakaí ke fefakakikihiʻaki ʻi he ʻita ʻiate kinautolu.

“[Kae] vakai ʻoku ʻikai ko ʻeku tokāteliné ʻeni … ; ka ko ʻeku tokāteliné ʻeni ke fakangata hono fai ʻo e ngaahi meʻa peheé.”2

ʻI heʻeku hoko ko hoʻomou tamaioʻeiki loto fakatōkilaló, ʻoku ou toe fakaongo atu e ngaahi lea ʻa e Tuʻi ko Penisimaní ki hono kakaí, ʻi heʻene pehē:

“Kuo ʻikai te u fekau kiate kimoutolu ke … mou pehē ʻoku ou lahi ange ʻi he tangata fakamatelié.

“Ka ʻoku ou hangē pē ko kimoutolú ʻo moʻua ki he faʻahinga kotoa pē ʻo e ngaahi vaivai ʻi he sino mo e ʻatamai; ka kuo fili au … ʻe he toʻukupu ʻo e ʻEikí … pea kuo tauhi mo maluʻi au ʻi hono māfimafí taʻe hano tatau, ke u tauhi ʻa kimoutolu ʻaki ʻa e mālohi, ʻatamai mo e ivi kotoa pē ʻa ia kuo tuku kiate au ʻe he ʻEikí.”3

Siʻoku kāinga ʻofeina, ko e fakaʻamu ia hoku lotó kotoa ke fai e finangalo ʻo e ʻOtuá pea tauhi kiate Ia mo tokoni kiate kimoutolu.

ʻI heʻetau mātuku atu mei he konifelenisí ni, ʻoku ou kolea e ngaahi tāpuaki ʻo e langí ke ne nofoʻia kimoutolu. ʻOfa ke mou foki lelei atu ki homou ngaahi ʻapí, ʻa kimoutolu ʻoku mavahe mei aí. ʻOfa ke mou fakalaulauloto ki he ngaahi moʻoni kuo mou fanongoá, pea ʻofa ke tokoni ia ke mou hoko ai ko ha kakai lelei ange talu mei he taimi ne kamata ai e konifelenisí ni he ʻaho ʻe ua kuo hilí.

ʻOku ou kolea e ngaahi tāpuaki ʻa e ʻEikí ke ʻiate kimoutolu mo kitautolu kotoa pē foki, kae ʻoua kuo tau toe fakataha mai ʻi ha māhina ʻe ono mei heni, pea ʻoku ou fai ia ʻi Hono huafa māʻoniʻoní—ʻa ia ko Sīsū Kalaisi ko hotau ʻEiki mo e Fakamoʻuí—ʻēmeni.