2010–2019
Luti Tuhlihk Nahtuhsr uh in Elangwack
April 2012


Luti Tuhlihk Nahtuhsr uh in Elangwack

Luti tuhlihk nahtuhsr uh in elangwack yohk liki na in sang na mwe etuh an. E kahsruh tuhlihk nahtuhsr uh in eis mwe luti nuh insiyaclos.

Ke yac ekahsr somlah ah, ma srihsrihk ke moul luhk uh ohkohklah liki met ah, tuhsruhktuh kuhtuh sin mwe acsmakihn ma srwack kahlwem uh pa isuslac luhn kais sie tuhlihk nahtuhsr uh. Inkuhsrao oacna in arulacna fototo, ac nga fin srihke, apkuhran na ngan puhlakihn ma nga puhla ke kahsruh ac wolacna nga puhlakihn ke kais sie pacl ma tuhlihk sacohk ingacn fihliyucki lun pouk uh.

Nahtuhsr “tuhlihk uh mwe usru se sin Leum God me” (Sam 127:3). El etuh ac luhngse kais sie ke luhngse pwacye (liyeMoroni 8:17). Fuhkah muhtahlien kunohkohn se Pahpah Lucng El fihliyac facsr oacna ninac pahpah uh in weluhl kahsruh nguhn wowo Nahtuhl in eklac nuh ke ma suc El etuh muh elos kuh in eklac nuh kac uh.

Akwuck oa se in tuhfahlah tuhlihk nahtuhsr uh pa kunohkohn na yohk se suc kuht tiac kuh in muhkwena oruh, sahyacn kahsruh luhn Leum uh. El etuh na pwacye ma tuhlihk nahtuhsr enenuh in etuh uh, ma elos enenuh in oruh, ac ma elos enenuh in eklac nuh kac in fohlohk nuh Yohrohl. El sang nuh sin ninac pahpah uh mwe ahkuhtweyac ac kolyuck fal ke ma suhmuhslah uh, mwet pahluh Lal uh, ac Nguhn Muhtahl.

Ke sie fwackyuck ke lwen-sahflah sel Mwet Pahluh Joseph Smith, Leum God El ahkuhtweyac nuh sin pahpah ninac uh in luti tuhlihk nahtuhlos in kahlwem ke mwe luti ke auliyak, luhlahlfongi ke Kraist, pacptais, ac mwe sang luhn Nguhn Muhtahl. Lohacng lah Leum El tiac fahk na muh kuht in luti “mwe luti uh”; ahkuhtweyac Lal uh pa in luti tuhlihk nahtuhsr in “kahlwem ke mwe luti uh. (Liye D&C 68:25, 28; ahkuhtweyac wo weacng.)

Lun Sam kuht rit, “Ahkuhtweyac masap lom nuh sihk ac nga fah ahkos; Nga fah liyacacng ke insiuck nuhfohn” (Sam 119:34).

Luti tuhlihk nahtuhsr in elangwack yohk liki na in tahfuh na ma in etweyuck uh. Ma se ngwe kahsruh tuhlihk nahtuhsr uh in eis mwe luti an nuh insiyaclos ke inkacnek se ma eklac ip se ke moul lalos suc kahlwem ke nuhnak ac orekma lalos ke lusen moul lalos.

Nephi el luti lah ip kunacn Nguhn Muhtahl pa in us ma pwacye uh “nuh ke insiacn tulihk nuhtin mwet uh” (liye 2 Nephi 33:1). Ma kunacsr ninac ac pahpah uh pa in oruh kuhiyacsr in orwaclah ohiyac wowo tuhlihk nahtuhsr uh in kuh in puhla mokleyuck luhn Nguhn Muhtahl ac kahsrelos in akihlen ma elos puhla an.

Nga ahkacsmakihnyeyuck ke tacluhfon se nga topuk ke yac ekahsr somlah ah sel Michelle tuhlihk muhtwacn se nahtuhsr. Ke puhsra na pahko muhta se el fahk, “Ninac, oasr puhla na yohk se luhk kacl Ashley.” Ashley ma nahtuhsr suc yac limekohsr ke pacl sac. Michelle el ahkuhtweyac lohtu sac lah sie pacl ma tiac tui amaci inmahsrlol Ashley ac Andrew matwac yac-tolu—sie sruhnga akacsruhi na ma se ngiac puohpoh. Tukun nga kahsrwelos ahkmihsyacloslac ah, Michelle el som irohng ahwowo sac.

Tiac paht, Ashley el yucyak, kasrkuhsrak lah Andrew el tiac akacsruhi. Michelle el ahkacsmakihnyacl Ashley ke otwelah se elos orwaclah ke ekuh in toeni luhn sucu sac in kuhlwacngi nuh sin sie sin sie.

El siyuck sel Ashley lah el luhngse pruhe siyuck Pahpah Lucng Elan kahsrel, tuhsruhk Ashley, srwackna kasrkuhsrak, tohpohkohl, “Moh.” Ke siyuckyuck lah el luhlahlfongi tuh Pahpah Inkuhsrao El fah tohpuk pruhe lal ah, el fahk muh el nihkihn. Ninac kiacl ah ngihsracl in srihke ac el kahkahsrihk sruokyac pahol ac weluhl sikuck muhtuhnteyak.

Michelle el ngihsre lah Ashley el kuh in siyuck sin Pahpah Lucng in kahsrel Andrew akacsruhi—ac kahsrwel in kuhlwacng. Nuhnak se ke Pahpah Lucng Elan kahsruh tamuhlwel lal akacsruhi sahp tuhkasack nuhnkwacl Ashley, ac el muhtwacwacack in pruhe, ma se met el siyuck sin Pahpah Lucng in kahsrel Andrew in akacsruhi. Ke el siyuck Sel Elan kahsrwel in kuhlwacng ah, el muhtwacwacack tuhng. Ashley el ahksahfyelah pruhe lah ah na el kuhi afihnyac sifacl ke fin pihsen ninac kiyacl ah. Michelle el sruokilyac ac siyuck lah efuh el tuhng. Ashley el fahk lah el tiac etuh.

Ninac kiyacl ah fahk, “Nga etuh lah efuh kuh kom tuhng. Kuh wo puhla luhn insiom an?” Ashley el srihmi, ac ninac kiacl ah tahfwelah, “Nguhn Muhtahl pa kahsrwe kom puhla ohinge uh. Inkacnek luhn Pahpah Lucng in fahk nuh sum lah El luhngse kom ac El fah kahsrwe kom.”

El siyuck sel Ashley lah el luhlahlfongi ma se inge, lah Pahpah Lucng El kuh in kahsrel. Ke sesseslah muhtahl ke sronin muhta uh, Ashley el fahk muh el luhlahlfongi.

Kuhtuh pacl uh inkacnek na fokoko se in luti tuhlihk nahtuhsr uh in elangwack ke mwe luti se pa in luti ke ma elos puhlakihn ke pacl sac na. Pacl inge oacme na ke pacl sacn tiac plwacniyuck ac sikyak pacl nuh kwewa ke moul luhn sucu uh. Ma inge sa in sikyak ac wacngihnlac, na kuht enenuh in acsmak ac akihlen pacl in luti ke tuhlihk nahtuhsr uh tuhkuh siyuck kihsen siyuck kuh fosrngah, pacl oasr elyah lalos in wi tuhlihk wiyaclos kuh kawuck lalos, ke pacl elos enenuh in kutong kasrkuhsrak lalos, ke pacl elos orwaclah ma sufal, kuh ke pacl elos enenuh in otwelah ma uh. (Liye Teaching, No Greater Call: A Resource Guide for Gospel Teaching [1999], 140–41; Marriage and Family Relations Instructor’s Manual [2000], 61.)

Kuht fin ahkolah ac fah lwelah Nguhn in kol ke ohiyac inge, tuhlihk nahtuhsr uh fah lutiuck ke fahko ac elangwack yohk.

Yohk srihpac oacna pacl in luti suc sikyak ke kuht plwacnwelah in oruh inkaiyen pacl uh ma oacna pruhe luhn sucu, lutlut ke ma suhmuhslah luhn sucu, ekuh in toeni luhn sucu, ac kuhtuh pac mukwikwi sahyac luhn sucu an.

Ke ohiyac in luti nuh kwewa etwacack ac kahlwemwack nuh kwewa tuhfweyucklac wo ke fuhran acn fucsrfucsr ac luhngse ke acn Nguhn Muhtahl oasr we.

Mahlwem luo met liki tuhlihk nahtuhl an sun yac alkosr ah, sie pahpah fah srwelah pacl ke wik se in ahkoelos nuh ke pacptais. Tuhlihk muhtwacn se nahtuhl ah fahk lah ke e sun pacl lal uh, el sang nuh sel puk in sihm se ac elos muhtwacni, elos muhkwena, ac sramsram ac akacsruhi ke puhla lalos ke ip yohk ke wuhlweacng sasuc. El sapkihn elan srolwaclah sie mwe kahsruh in liye ah ke elos sramsram ah. Ma sac ahkkahlwemye ke moul se met liki kuht tuhkuh nuh facluh ah, moul se facluh inge, ac kais sie ohiyac el enenuh in oruh elan fohlohk muhta yurin Pahpah Lucng. El oruh fahkwack luhlahlfongi lal ke kais sie ohiyac ke plwacn luhn molwelah ke el lotwelwacng ah.

Ke tuhlihk muhtwacn se nahtuhl ah esamwack puhlakihn se inge ke el mahtuhlah, el fahk: “Nga fah tiacna kuh in muhlkuhnlah luhngse se nga puhla sel pahpah ah ke el sislah pacl sac in wiyuc ah. …Nga luhlahlfongi muh puhlakihn se inge pa srihpac yohk se oruh oasr luhlahlfongi se ke wosasuc luhk ke nga pacptaislac ah” (LiyeTeaching, No Greater Call, 129.)

Luti nuh ke kahlwem enenuh sulaclah wo ac oaru. E enenuh luti ke ma wo ac ke mwe srihkasrak ac yohk na in luti tuhlihk nahtuhsr uh in moulkihn ma elos lotwelah an.

Prestuhn Harold B.Lee el luti, “Fin tiac puhlahkihnyuck ip yohk ke wosasuc ke mukwikwi, e … arulacna upac in luhlahlfongi ke ip yohk sacn” (Teachings of Presidents of the Church: Harold B. Lee [2000], 121).

Nga lotwelah met in pruhe wi sucu luhk uh sikuck muhtuhnte ke pruhe luhn sucu. Lutiyuck nga kahs in fwack ke pruhe uh ke nga lohng ninac ac pahpah tuhmuhk pruhe ac ke elos kahsrweyuc fahk pruhe soko e met luhk ah. Nga etwaclah lah nga kuh in sramsram nuh sin Pahpah Lucng ac siyuck ke kolyuck.

Lotutacng nuh kwewa ke tiac fuhlweack, ninac ac pahpah tuhmuhk ah orekuhtweni ke tepuh in mongo lasr ah met liki mongo in lotutacng, ac kuht sikuck muhtuhnte ke pruhe luhn sucu. Kuht pruhe ke pacl in mongo nuh kwewa. Ke ekuh uh met liki pacl in mutul, kuht tuhkweni ke infuckihl luhlahp ke lohm ah ac kaliyac lwen uh ke pruhe luhn sucu.

Nga ne tiac kahlwem yohk ke pruhe uh ke nga tuhlihk srihsrihk ah, pruhe uh orwaclah sie ip na oa ke moul luhk uh ma oan na sihk. Nga srwackna tahfwelah lutlutkihn, ac elangwack luhk ke kuh luhn pruhe uh srwackna kap.

Elder Jeffrey R. Holland el fahk, “Kuht nuh kwewa kahlwem kac lah ma wo tuhkuh ke pweng luhn wosasuc uh muhngweyuck nuh fin lutiyac an ac na kahlmac an ac na moulkihnyuck ke ohiyac se suc olwelah nuh ke engan ac molwelah kuh in ahkfalyeyucklac” (“Teaching and Learning in the Church” [toeni in ahkpah luhn mwet kol fin facluh nohfohn, Febweri 10, 2007], Liahona, Jun 2007, 57;Ensign, Jun 2007, 89).

Lutlutkihn in kahlwem wo ke mwe luti luhn wosasuc pa oruh se ke lusen moul uh ac tuhkuh lain nuh ke lain, ma wo nuh ke ma wo, kais kuhtuh ke pacl se (liye 2 Nephi 28:30). Ke tuhlihk uh etwacack ac orekmakihn ma elos etwaclah an, kahlwem lalos an yohkwaclihk, suc kohllah nuh ke etwacack yohk, mukwikwi puhs, ac oacyacpac yohkwaclihk ac kutong yohk ke kahlwem an.

Kuht kuh in etuh lah tuhlihk nahtuhsr an muhtwacwacack in kahlwem ke mwe luti an ke kuht liye sikyak ke elahltahl ac orekma lalos ke wacngihn mwe tikuclkucl kuh opi uh. Ke tuhlihk nahtuhsr uh lutlutkihn in kahlwem ke mwe luti luhn wosasuc uh, elos eklac kuh in sifacna ac sifacna usaclos. Elos oruh ip se ke ohiyac nuh ke ma upac luhn sucu uh ac orwaclah kahsruh na wowo se nuh ke ma nuh kwewa lohm sesr uh ac orwaclah wo luhn sucu lasr uh.

Kuht fah luti tuhlihk nahtuhsr uh in kahlwem ke kuht orekmakihn ohiyacn luti nuh kwewa, Nguhn Muhtahl in utyak, orwaclah mwe srihkasrak se, ac kahsrwelos in moulkihn ma elos lotwelah an.

Ke kuht ngwetacng nuh lun ahtron muhtuhn ahwowo srihsrihk se, ahkacsmakihnyeyuck kuht ke on soko:

Nga tuhlihk Nuhtin God,

Ac yohk enenuh luhk;

Kahsrweyuc in kahlwem ke kahs Lal

Met liki in pahtlac.

Kolyuc, liyeyuc, fahsruh wiyuc,

Suk innek pwacye.

Luti ke ma ngan oruh

Ngan muhta yohrohl tok.

(“Nga tuhlihk Nuhtin God,” Ohn Ac Ohn Luhn Tuhlihk Srihsrihk, ahk  58; ahkuhtweyac wo weacng)

Lwelah kuht in oruh oacna. Ke inen Jisus Kraist, amen.