Olkaamme kristillisempiä kristittyjä

Vanhin Robert D. Hales

kahdentoista apostolin koorumista


Tämä on Kristuksen kutsu jokaiselle kristitylle tänä päivänä: ”Ruoki minun karitsoitani. – – Ruoki minun lampaitani.”

Mitä tarkoittaa olla kristitty?

Kristitty uskoo Herraan Jeesukseen Kristukseen ja siihen, että Hän on kirjaimellisesti Jumalan Poika, jonka Hänen Isänsä lähetti kärsimään meidän syntiemme tähden ja toteuttamaan sen äärimmäisen rakkaudenosoituksen, jonka me tunnemme sovituksena.

Kristitty uskoo, että Isän Jumalan ja Hänen Poikansa Jeesuksen Kristuksen armosta me voimme tehdä parannuksen, antaa toisille anteeksi, pitää käskyt ja saada iankaikkisen elämän.

Sanalla kristitty tarkoitetaan sitä, että me otamme Kristuksen nimen päällemme. Me teemme sen menemällä kasteelle ja ottamalla vastaan Pyhän Hengen lahjan niiden kätten päällepanemisella, joilla on Hänen pappeutensa valtuus.

Kristitty tietää, että kautta aikain Jumalan profeetat ovat aina todistaneet Jeesuksesta Kristuksesta. Yhdessä taivaallisen Isän kanssa tuo samainen Jeesus ilmestyi profeetta Joseph Smithille vuonna 1820 ja palautti evankeliumin ja alkuperäisen kirkkonsa järjestyksen.

Pyhien kirjoitusten ja Joseph Smithin todistuksen avulla me tiedämme, että Jumalalla, taivaallisella Isällämme, on kirkastettu ja täydellinen lihaa ja luuta oleva ruumis. Jeesus Kristus on Hänen ainosyntyinen Poikansa lihassa. Pyhä Henki on henkipersoona, jonka tehtävänä on todistaa Isästä ja Pojasta. Jumaluus käsittää kolme erillistä ja erilaista olentoa, jotka ovat yhtä tarkoituksessa.

Koska nämä opit ovat uskomme perusta, niin voiko olla epäilystäkään tai mitään erimielisyyttä siitä, että me Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon jäsenet olemme kristittyjä? Silti jokaiselle kristitylle voidaan esittää yksinkertainen kysymys: millaisia kristittyjä me olemme? Toisin sanoen, kuinka me suoriudumme pyrkimyksessämme seurata Kristusta?

Pohtikaa kanssani tätä kahden kristityn opetuslapsen kokemusta:

”Kun Jeesus kulki Galileanjärven rantaa, hän näki kaksi veljestä, Simonin, toiselta nimeltä Pietarin, ja hänen veljensä Andreaksen. He olivat heittelemässä verkkoa järveen, sillä he olivat kalastajia.

Jeesus sanoi heille: ’Lähtekää minun mukaani. Minä teen teistä ihmisten kalastajia.’

He jättivät heti verkkonsa ja lähtivät seuraamaan Jeesusta.”1

Nykyajan kristittyinäkin meillä on mahdollisuus toimia heti, viipymättä ja päättäväisesti, aivan kuin Pietari ja Andreas: ”he jättivät heti verkkonsa ja lähtivät seuraamaan Jeesusta”2. Meitäkin pyydetään jättämään verkkomme, hylkäämään maailmalliset tottumuksemme, tapamme ja perinteemme. Meitä pyydetään myös hylkäämään syntimme. ”Jeesus kutsui väkijoukon – – ja sanoi heille: ’Jos joku tahtoo kulkea minun jäljessäni, hän kieltäköön itsensä, ottakoon ristinsä ja seuratkoon minua.’”3 Se, että hylkäämme jumalattoman käytöksen, on parannuksenteon alku. Se saa aikaan voimallisen sydämen muutoksen, ”niin ettei meillä ole enää halua tehdä pahaa”4.

Tämä muutos, jota sanotaan kääntymykseksi, on mahdollista ainoastaan Vapahtajan avulla. Jeesus on luvannut: ”Jos ihmiset tulevat minun luokseni, minä näytän heille heidän heikkoutensa. – – Ja minun armoni riittää kaikille ihmisille, jotka nöyrtyvät minun edessäni; sillä jos he nöyrtyvät minun edessäni ja uskovat minuun, niin minä teen sen, mikä on heikkoa, heissä vahvaksi.”5 Kun meidät uudistetaan Kristuksessa, jopa luonteemme muuttuu, emmekä enää halua palata vanhoihin tapoihimme.

Siltikin uskolliset kristityt tulevat aina saamaan siunauksekseen vaikeuksien ja pettymysten kokemuksia. Kun sellaisia jalostavia haasteita tulee, saatamme kokea kiusausta palata vanhoihin tapoihimme. Ristiinnaulitsemisensa jälkeen Vapahtaja ilmestyi naisille ja kertoi heille, että veljet löytäisivät Hänet Galileasta. Kun apostoleista virkaiältään vanhin, Pietari, palasi Galileaan, hänkin palasi tuttuihin tapoihinsa – siihen, mikä häneltä luontui helposti. ”Minä lähden kalaan”6, hän selitti ja otti muutamia opetuslapsia mukaansa.

Itse asiassa Pietari ja nuo toiset kalastivat koko yön saamatta yhtään kalaa. Seuraavana aamuna Jeesus ilmestyi rannalle ja huusi heille veden poikki: ”Heittäkää verkko veneen oikealle puolelle.” Veneessä olleet opetuslapset noudattivat Vapahtajan neuvoa ja huomasivat pian verkkojensa olevan ihmeellisesti täpötäynnä kalaa. Johannes tunnisti heti Vapahtajan äänen, ja Pietari heittäytyi välittömästi veteen ja ui rannalle.7

Te kristityt, jotka olette palanneet vanhoihin vähemmän uskollisiin tapoihinne, pohtikaa Pietarin uskollista esimerkkiä. Älkää viivytelkö. Tulkaa kuulemaan ja tunnistamaan Mestarin äänen kutsu. Palatkaa sitten heti Hänen luokseen ja saakaa jälleen Hänen runsaat siunauksensa.

Kun veljet palasivat rannalle, he näkivät aterian, joka sisälsi kalaa ja leipää. ”Tulkaa syömään”8, Vapahtaja pyysi. Antaessaan heille ruokaa Hän kysyi Pietarilta kolme kertaa: ”Simon, Johanneksen poika, rakastatko minua?” Kun Pietari sanoi rakastavansa, Vapahtaja pyysi häntä hartaasti: ”Ruoki minun karitsoitani. – – Ruoki minun lampaitani.”9

Tämä on Kristuksen kutsu jokaiselle kristitylle tänä päivänä: ”Ruoki minun karitsoitani. – – Ruoki minun lampaitani” – vie evankeliumiani eteenpäin nuorille ja vanhoille kohottaen, siunaten, lohduttaen, kannustaen ja rakentaen heitä, etenkin niitä, jotka ajattelevat ja uskovat eri tavoin kuin me teemme. Me ruokimme Hänen karitsoitaan kodissamme sillä, kuinka me elämme evankeliumin mukaan: pitäen käskyt, rukoillen, tutkien pyhiä kirjoituksia ja osoittaen Hänen rakkauttaan. Me ruokimme Hänen lampaitaan kirkossa, kun palvelemme pappeuskoorumeissa ja apujärjestöissä. Ja me ruokimme Hänen lampaitaan kaikkialla maailmassa olemalla hyviä kristittyjä lähimmäisiä, harjoittamalla puhdasta uskontoa käymällä leskien, isättömien, köyhien ja kaikkien tarvitsevien luona ja palvelemalla heitä.

Monelle kutsu olla kristitty voi tuntua vaativalta, jopa musertavalta. Mutta meidän ei tarvitse pelätä tai tuntea riittämättömyyttä. Vapahtaja on luvannut, että Hän tekee meistä kykeneviä työhönsä. Hän sanoi: ”Lähtekää minun mukaani. Minä teen teistä ihmisten kalastajia.”10 Kun lähdemme Hänen mukaansa, Hän siunaa meitä lahjoilla, kyvyillä ja voimalla tehdä Hänen tahtonsa mukaan. Ne sallivat meidän mennä mukavuusalueemme ulkopuolelle ja tehdä sellaista, mitä emme koskaan aiemmin uskoneet mahdolliseksi. Se voi olla sitä, että kerromme evankeliumista naapureillemme, pelastamme hengellisesti eksyneitä, palvelemme kokoaikaisessa lähetystyössä, palvelemme temppelissä, kasvatamme lasta, jolla on erityistarpeita, rakastamme tuhlaajapoikaa, palvelemme sairaalloista kumppania, kestämme väärinymmärryksissä tai kärsimme ahdingoissa. Se tarkoittaa sitä, että valmistaudumme vastaamaan Hänen kutsuunsa sanomalla: ”Käyn minne vain tahdot Sä, Herrani – –. Vien kaikille taivaisen sanoman Sun tahtosi ain täyttäen.”11

Täyttääksemme taivaallisen Isän tahdon me seuraamme Jeesusta Kristusta. Todistan, että Hän kutsuu meitä jatkuvasti seuraamaan itseään. Jos olette vasta opettelemassa myöhempien aikojen pyhien kristillistä sitoutumista tai jos ette ole olleet kovin aktiivisia kirkossa ja haluatte seurata Häntä jälleen – älkää pelätkö! Herran ensimmäiset opetuslapset olivat kaikki uusia kirkon jäseniä, vasta kääntyneitä Hänen evankeliumiinsa. Jeesus opetti kärsivällisesti kutakin heistä. Hän auttoi heitä täyttämään velvollisuutensa. Hän kutsui heitä ystävikseen ja antoi henkensä heidän puolestaan. Ja Hän on jo tehnyt saman teidän puolestanne ja minun puolestani.

Todistan, että Hänen päättymättömän rakkautensa ja armonsa avulla meistä voi tulla kristillisempiä kristittyjä. Pohtikaa seuraavia Kristuksen kaltaisia ominaisuuksia. Kuinka me suoriudumme niiden vahvistamisesta itsessämme?

Kristillinen rakkaus. Vapahtaja arvosti jokaista. Hän oli ystävällinen ja huolehtivainen kaikkia kohtaan, Hän jätti ne yhdeksänkymmentäyhdeksän löytääkseen sen yhden12, sillä Hänelle meidän jokainen hiuskarvammekin on laskettu13.

Kristillinen usko. Kiusauksista, koettelemuksista ja vainoista huolimatta Vapahtaja luotti taivaalliseen Isäämme ja päätti olla uskollinen ja kuuliainen Hänen käskyilleen.

Kristillinen uhraus. Koko elämänsä ajan Vapahtaja antoi ajastaan, voimistaan, ja lopulta sovituksessa Hän antoi henkensä, jotta kaikki Jumalan lapset voisivat nousta ylös ja saada mahdollisuuden iankaikkiseen elämään.

Kristillinen välittäminen. Laupiaan samarialaisen tavoin Vapahtaja pyrki jatkuvasti pelastamaan, rakastamaan ja hoivaamaan ympärillään olevia ihmisiä heidän kulttuuristaan, uskonnostaan tai olosuhteistaan riippumatta.

Kristillinen palvelu. Olipa kyseessä veden nostaminen kaivosta, kala-aterian valmistaminen tai pölyisten jalkojen peseminen, Vapahtaja vietti päivänsä muita palvellen – uupuneita kohottaen ja heikkoja vahvistaen.

Kristillinen kärsivällisyys. Omien murheidensa ja kärsimystensä keskellä Vapahtaja odotti Isänsä apua. Kärsivällisyydessään meitä kohtaan Hän odottaa meidän menevän itseemme ja tulevan kotiin Hänen luokseen.

Kristillinen rauha. Koko palvelutehtävänsä ajan Vapahtaja kannusti ymmärtämykseen ja puhui rauhan puolesta. Etenkin opetuslastensa parissa Hän opetti, etteivät kristityt saa kilpailla toisten kristittyjen kanssa, vaikka he olisivatkin erilaisia.

Kristillinen anteeksianto. Vapahtaja opetti meitä siunaamaan niitä, jotka meitä kiroavat. Hän osoitti meille tien rukoilemalla, että ne, jotka ristinnaulitsivat Hänet, saisivat anteeksi.

Kristillinen kääntymys. Kuten Pietari ja Andreas, monet tunnistavat evankeliumin totuuden heti kun vain kuulevat siitä. He kääntyvät siinä samassa. Toisten kohdalla se voi kestää kauemmin. Joseph Smithin saamassa ilmoituksessa Vapahtaja opetti: ”Se, mikä on Jumalasta, on valoa; ja se, joka ottaa vastaan valoa ja pysyy Jumalassa, saa lisää valoa; ja se valo kirkastuu kirkastumistaan täyteen päivään saakka”14, kääntymyksemme täydelliseen päivään saakka. Jeesus Kristus on ”maailman valo ja Lunastaja; totuuden Henki”15.

Kristillinen loppuun asti kestäminen. Koko elämänsä aikana Vapahtaja ei koskaan jättänyt Isän tahtoa tekemättä, vaan kesti vanhurskaudessa, hyvyydessä, laupeudessa ja totuudessa kuolevaisen elämänsä loppuun asti.

Nämä ovat niiden luonteenpiirteitä, jotka kuulevat Vapahtajan äänen ja tottelevat sitä. Yhtenä Hänen erityisistä todistajistaan maan päällä lausun kristillisen todistukseni siitä, että Hän kutsuu teitä tänä päivänä: ”Tule sitten ja seuraa minua.”16 Tulkaa polulle, joka johtaa iankaikkiseen onneen, iloon ja ikuiseen elämään taivaallisen Isämme valtakunnassa. Jeesuksen Kristuksen, meidän Vapahtajamme ja Lunastajamme nimessä. Aamen.

Mostrar referencias

  1.  

    1.  Matt. 4:18–20.

  2.  

    2.  Mark. 1:18.

  3.  

    3.  Mark. 8:34.

  4.  

    4.  Moosia 5:2.

  5.  

    5.  Et. 12:27, kursivointi lisätty.

  6.  

    6.  Joh. 21:3.

  7.  

    7. Ks. Joh. 21:3–8.

  8.  

    8.  Joh. 21:12.

  9.  

    9. Ks. Joh. 21:15–17.

  10.  

    10.  Matt. 4:19, kursivointi lisätty.

  11.  

    11. ”Käyn minne vain tahdot Sä”, MAP-lauluja, 176.

  12.  

    12. Ks. Matt. 18:12–14.

  13.  

    13.  Luuk. 12:7.

  14.  

    14.  OL 50:24.

  15.  

    15.  OL 93:9.

  16.  

    16.  Luuk. 18:22.