2010–2019
Hoko ko ha Kalisitiane ʻOku Anga Faka-Kalaisi Angé
ʻOkatopa 2012


Hoko ko ha Kalisitiane ʻOku Anga Faka-Kalaisi Angé

Ko ʻeni e ui ʻa Kalaisi ki he kau Kalisitiane kotoa pē he ʻahó ni: “Fafanga ʻeku fanga lamí. … Fafanga ʻeku fanga sipí”

Ko e hā e ʻuhinga ʻo e hoko ko ha Kalisitiané?

ʻOku tui e Kalisitiané ki he ʻEiki ko Sīsū Kalaisí, ko Ia e ʻAlo moʻoni ʻo e ʻOtuá, ne fekauʻi mai Heʻene Tamaí ke mamahi koeʻuhí ko ʻetau ngaahi angahalá ʻo fai ʻaki ia e ʻofa taupotu taha ʻoku tau ui ko e Fakaleleí.

ʻOku tui e Kalisitiané ʻoku fakafou mai ʻi he ʻaloʻofa ʻa e ʻOtua ko e Tamaí mo Hono ʻAlo ko Sīsū Kalaisí, ʻa ʻetau malava ʻo fakatomalá, fakamolemoleʻi e niʻihi kehé, tauhi e ngaahi fekaú, mo maʻu e moʻui taʻengatá.

ʻOku ʻuhinga e foʻi lea ko e Kalisitiané ki hono ʻai kiate kitautolu e huafa ʻo Kalaisí. ʻOku tau fai ʻeni ʻaki e papitaisó mo hono maʻu e meʻafoaki ʻo e Laumālie Māʻoniʻoní ʻi he hilifaki ʻo e nimá, ʻe kinautolu ʻoku nau maʻu e mafai ʻo Hono lakanga fakataulaʻeikí.

ʻOku ʻiloʻi ʻe he Kalisitiané naʻe fakamoʻoniʻi maʻu pē ʻa Sīsū Kalaisi ʻi he ngaahi kuongá ʻe he kau palōfita ʻa e ʻOtuá. Ko e Sīsū tatau pē ʻeni naʻe hā mo e Tamai Hēvaní ki he Palōfita ko Siosefa Sāmitá ʻi he taʻu 1820 ʻo toe fakafoki mai e ongoongoleleí mo fokotuʻu Hono Siasi totonú.

ʻOku tau ʻilo mei he folofolá mo e fakamoʻoni ʻa Siosefa Sāmitá, ko e ʻOtua ko ʻetau Tamai Hēvaní ʻoku ʻi ai hono sino kakano mo e hui ʻoku nāunauʻia mo haohaoa. Ko Sīsū Kalaisi ʻa Hono ʻAlo pē Taha naʻe Fakatupu ʻi he kakanó. Ko e Laumālie Māʻoniʻoní ko ha laumālie pē ia pea ko ʻene ngāué ke fakamoʻoniʻi e Tamaí mo e ʻAló. Ko e Toluʻi ʻOtuá ko ha toko tolu ʻoku kehekehe mo māvahevahe, ka ʻoku taha pē ʻenau taumuʻá.

ʻE ʻi ai nai ha veiveiua pe fakakikihi ʻiate kitautolu ko ha kau mēmipa ʻo e Siasi ʻo Sīsū Kalaisi ʻo e Kau Māʻoniʻoni ʻi he Ngaahi ʻAho Kimui Ní, ko e kau Kalisitiane, ʻoku tau maʻu e ngaahi tokāteliné ni ko e fakavaʻe ia ʻo ʻetau tuí? Ka ʻoku ʻi ai ha fehuʻi faingofua maʻá e tokotaha Kalisitiane kotoa pē: ko e faʻahinga kakai Kalisitiane fēfē kitautolu? ʻI hono fakalea ʻe tahá, ʻoku founga fēfē ʻetau fononga ʻo muimui ʻia Kalaisí?

Tau fakakaukau ki he meʻa ne aʻusia ʻe he ongo ākonga Kalisitiane ko ʻení:

“Pea ʻi he hāʻele ʻa Sīsū ʻo ofi ki he tahi ʻo Kālelí, naʻe mamata ia ki he ongo kāinga, ko Saimone naʻe ui ko Pitá, mo ʻAnitelū ko hono tokouá, ʻokú na lafo kupenga ki tahi; he ko e ongo toutai ika ʻa kinaua.

“Pea pehē ʻe ia kiate kinaua, Muimui ʻiate au, pea te u ngaohi ʻa kimoua ko e toutai tangata.

“Pea naʻá na liʻaki leva hona kupengá, ʻo muimui ʻiate ia.”1

ʻOku tau maʻu e faingamālie ʻi heʻetau hoko ko e kau Kalisitiane he ʻaho ní, ke ngāue leva he taimi pē ko iá ʻo ʻikai toe tatali, mo loto ʻaki, hangē ko ia ne fai ʻe Pita mo ʻAniteluú: “naʻá na liʻaki leva hona kupengá, ʻo muimui ʻiate ia.”2 ʻOku ui kitautolu ke tuku ha ngaahi meʻa te ne fakatuaiʻi ʻetau muimui kia Kalaisí, ke siʻaki e ngaahi anga fakaemāmaní, anga fakafonuá, mo e tukufakaholó. ʻOku toe ui mai ke liʻaki ʻetau ngaahi angahalá. “Pea kuo ui ʻe [Sīsū] ʻa e kakaí [kiate ia] …, peá ne pehē kiate kinautolu, Ko ia ia ʻoku loto ke muimui ʻiate aú, ke ne siʻaki ʻe ia ia, kae toʻo ʻene kavengá, ʻo muimui ʻiate au.”3 ʻOku kamata e fakatomalá mei heʻetau fakafisi mei he ʻulungaanga taʻe faka-ʻOtuá, ʻo ʻomi ai ki he lotó ha fuʻu liliu lahi kae ʻoua kuo “ʻikai ai te [tau] toe maʻu ha holi ke faikovi.”4

ʻOku ui e liliu ko ʻeni ʻo e lotó, ko e uluí, ʻa ia ʻoku toki malava pē ia ʻi he Fakamoʻuí. Naʻe talaʻofa mai ʻa Sīsū: “Pea kapau ʻe haʻu kiate au ʻa e tangatá te u fakahā kiate kinautolu ʻa honau vaivaí. … Pea ʻoku feʻunga ʻa ʻeku ʻofá ki he tangata kotoa pē ʻoku nau fakavaivaiʻi ʻa kinautolu ʻi hoku ʻaó; he kapau te nau fakavaivaiʻi ʻa kinautolu ʻi hoku ʻaó, pea tui kiate au, te u liliu ʻa e ngaahi meʻa vaivaí ko e mālohi kiate kinautolu.”5 ʻOku liliu hotau ʻulungāngá ʻi heʻetau hoko ʻo lelei angé koeʻuhí ko Kalaisi, ʻo ʻikai ke tau toe loto ke foki ki hotau ngaahi ʻulungaanga motuʻá.

ʻE tāpuekina maʻu pē foki mo e kau Kalisitiane faivelengá ke foua e ngaahi faingataʻá mo e loto-mamahí. ʻE lava ke fakataueleʻi kitautolu ʻi he hoko mai ʻa e ngaahi faingataʻa ko ʻeni ke fakaleleiʻi ai kitautolú, ke tau toe foki ki heʻetau founga motuʻá. Hili hono Tutuki e Fakamoʻuí, naʻá Ne hā ki he kau fafiné ʻo tala kiate kinautolu ʻe ʻiloʻi Ia ʻe he kau tangatá ʻi Kāleli. ʻI he foki ʻa Pita ko e ʻAposetolo pulé ki Kālelí, naʻe toe foki pē ki he meʻa naʻá ne ʻiló—ki he meʻa naʻá ne ongoʻi fiemālie ke faí. Naʻá ne pehē, “Te u ʻalu ʻo kupenga,”6 ʻo ne ʻalu ai mo ha kau ākonga tokolahi.

Ne toutai ʻa Pita mo e niʻihi kehé he poó kotoa ka naʻe ʻikai maʻu ha ika. Ne hā mai ʻa Sīsū he pongipongi hono hokó ʻi he matātahí ʻo ui atu kiate kinautolu, “ʻAʻau e kupengá ʻi he toʻomataʻú.” Ne fai ʻe he kau ākonga ne kei ʻi he vaká ʻEne fakahinohinó ʻo ʻiloʻi ko e mana e fonu pito ʻa e kupengá. Ne ʻiloʻi ʻe Sione e leʻo ʻo e Fakamoʻuí, pea hopo ʻa Pita ki tahi he taimi ko iá ʻo kakau ki ʻuta.7

Ki he kau Kalisitiane kuo toe foki ki heʻenau founga motuʻá mo siʻi e tuí, fakakaukau ki he sīpinga ʻo e tui mālohi ʻa Pitá. ʻOua naʻa fakatoloi. Haʻu ʻo fanongo mo ʻiloʻi e leʻo ʻo e ʻEikí ʻoku ui atú. Pea foki leva he taimí ni kiate Ia mo toe maʻu ʻEne ngaahi tāpuaki lahí.

ʻI he foki atu ʻa e kau tangatá ki ʻutá, ne nau ʻiloʻi ai ha meʻatokoni ko e mā mo e ika. Ne fakaafeʻi kinautolu ʻe he Fakamoʻuí, “Haʻu ʻo kai.”8 ʻI Heʻene fafanga kinautolú, naʻá Ne ʻeke tuʻo tolu kia Pita, “Saimone, Saimone ko e foha ʻo Sōnasí, ʻokú ke ʻofa kiate au?” ʻI hono fakahā ʻe Pita ʻene ʻofá, ne kole ki ai ʻe he Fakamoʻuí, “Fafanga ʻeku fanga lamí. … Fafanga ʻeku fanga sipí.”9

Ko ʻeni e ui ʻa Kalaisi ki he kau Kalisitiane kotoa pē he ʻahó ni: “Fafanga ʻeku fanga lamí. … Fafanga ʻeku fanga sipí”—vahevahe ʻeku ongoongoleleí ki he kakai kotoa pē ʻo tatau ai pē pe ko e hā hono taʻu motuʻá, hiki hake, tāpuakiʻi, poupouʻi, langaki hake e niʻihi kehé, tautautefito kiate kinautolu ʻoku kehe ʻenau fakakaukaú mo e tuí meiate kitautolú. ʻOku tau fafanga ʻEne fanga lamí ʻi hotau ʻapí ʻi he anga ʻetau moʻui ʻaki e ongoongoleleí: tauhi e ngaahi fekaú, lotú, ako e folofolá, mo fakahaaʻi e founga ʻo ʻEne ʻofá. ʻOku tau fafanga ʻEne fanga sipí ʻi he Siasí ʻi heʻetau fua fatongia ʻi he ngaahi kōlomu ʻo e lakanga fakataulaʻeikí mo e ngaahi houalotú. ʻOku tau fafanga ʻEne fanga sipi ʻi he māmaní ʻi heʻetau hoko ko ha kaungāʻapi anga faka-Kalisitiane lelei, ʻo fakahoko e lotu māʻoniʻoní ʻo ʻaʻahi mo tokoni ki he kau uitoú, tamai maté, masivá, mo kinautolu kotoa ʻoku faingataʻaʻiá.

ʻOku ʻi ai ha niʻihi tokolahi ʻe hangē ʻoku fuʻu lahi mo fakakavenga ki ai e ui ke hoko ko ha Kalisitiané. ʻOku ʻikai fie maʻu ke tau manavahē pe ongoʻi taʻe feʻunga. Naʻe talaʻofa e Fakamoʻuí te Ne fakafeʻungaʻi mo ʻai ke tau malava ʻo fai ʻEne ngāué. Naʻá Ne folofola ʻo pehē, “Muimui ʻiate au, pea te u ngaohi ʻa kimoua ko e toutai tangata.”10 ʻI heʻetau muimui kiate Iá, te Ne tāpuekina ʻaki kitautolu ha ngaahi meʻaʻofa, talēniti, mo e mālohi ke fai Hono finangaló, ʻo lava ke tau tupulaki ʻi hono fai ha meʻa lahi ange he meʻa ʻoku tau angamaheni ki aí, ʻo fai ha ngaahi meʻa ne teʻeki ke tau fakakaukau kimuʻa ‘e lava fakahoko. ʻOku ʻuhinga ia ki hono vahevahe e ongoongoleleí mo e kaungāʻapí, fakahaofi kinautolu ʻoku hē fakalaumālié, ngāue fakafaifekau taimi kakato, ngāue ʻi he temipalé, ʻohake ha fānau ʻoku nau faingataʻaʻia fakaesino, fakaeʻatamai mo fakaeloto, taha kuo hē mei he Siasí, tauhi ha hoa ʻoku mahamahaki, kātakiʻi e fetaʻemahinoʻakí, pe fuʻu faingataʻaʻiá. ʻOku ʻuhinga ia ki heʻetau teuteu ke tali ʻEne uí ʻaki haʻatau pehē: [“Te u ʻalu ki ha feituʻu ʻokú Ke finangalo ke u ʻalu ki aí; Te u lea ʻaki e meʻa ʻokú Ke finangalo ke u lea ʻakí; Te u fai e meʻa ʻokú Ke finangalo ke u faí; Te u hoko ki he meʻa ʻokú Ke finangalo ke u hoko ki aí.”]11

ʻOku tau muimui ʻia Sīsū Kalaisí, ke tau aʻusia ai e tuʻunga ʻoku finangalo ki ai e Tamai Hēvaní. ʻOku ou fakamoʻoni atu ʻokú Ne kei ui mai ke tau muimui kiate Ia. Kapau naʻá ke toki ʻiloʻí ni pē ko e Kāingalotú ko ha kau Kalisitiane ʻoku moʻui fakatāpui pea kapau naʻe teʻeki te ke fuʻu kau kakato mai ki he Siasí ka ʻokú ke toe loto ke muimui ʻiate Ia—ʻoua ʻe manavahē! Ko e fuofua kau ākonga ʻa e ʻEikí ko ha kau mēmipa foʻou ʻo e Siasí, toki ului foʻou ki Heʻene ongoongoleleí. Naʻe akoʻi lelei kinautolu ʻe Sīsū. Naʻá Ne tokoni ke fakahoko honau ngaahi fatongiá. Naʻá Ne ui kinautolu ko Hono kaungāmeʻa pea tuku hifo ʻEne moʻuí maʻanautolu. Kuó Ne toe fai mo ha meʻa tatau maʻau mo au.

ʻOku ou fakamoʻoni te tau hoko ko ha kau Kalisitiane anga faka-Kalaisi ange ʻi Heʻene ʻofa mo e ʻaloʻofa taʻe fakangatangatá. Fakakaukau ki he ngaahi ʻulungaanga faka-Kalaisi ko ʻení. ʻOku anga fēfē ʻetau fakamālohia kinautolú?

ʻOfa Faka-Kalisitiané. ʻOku mahuʻingaʻia e Fakamoʻuí he taha kotoa pē. ʻOku angalelei mo angaʻofa ki he taha kotoa, ʻo Ne tuku e toko hivangofulu mā hivá kae kumi e tahá,12 he ko e “ngaahi tuʻoni louʻulu [ʻo hotau] ʻulú … kuo lau kotoa pē”13 ʻe Ia.

Tui Faka-Kalisitiané. Naʻe falala e Fakamoʻuí ki heʻetau Tamai Hēvaní ʻo fili ke angatonu mo talangofua ki Heʻene ngaahi fekaú, neongo e ngaahi fakatauelé, ʻahiʻahí, mo e fakatangá.

Feilaulau Faka-Kalisitiané. ʻI he kotoa ʻo ʻEne moʻuí naʻe foaki ʻe he Fakamoʻuí Hono taimí, Hono iví, ka ko hono tumutumú, ʻa e Fakaleleí, ʻa ia naʻá Ne foaki Ia koeʻuhí ke lava kotoa e fānau ʻa e ʻOtuá ʻo toe tuʻu pea maʻu e faingamālie ke maʻu e moʻui taʻengatá.

Angaʻofa Faka-Kalisitiané. Hangē ko e Samēlia leleí, naʻe toutou aʻu e Fakamoʻuí ke fakahaofi, ʻofa, mo tauhi e kakai ne feohi mo Iá, neongo e kehekehe honau anga fakafonuá, tui fakalotú, pe tūkungá.

Ngāue Tokoni Faka-Kalisitiané. Ne tatau ai pē pe ko e ʻutu vai, tunu ika, pe fufulu e vaʻe efuá, naʻe fakaʻaongaʻi ʻe he Fakamoʻuí Hono ngaahi ʻahó ke ngāue tokoni maʻá e niʻihi kehé—tokoniʻi e ongosiá mo fakamālohia e vaivaí.

Kātaki Faka-Kalisitiané. Naʻe tatali e Fakamoʻuí ki Heʻene Tamaí, ʻi Heʻene mamahí mo e faingataʻaʻiá. ʻOkú Ne kātaki lahi ʻo tatali mai ke tau ʻiloʻi e meʻa ʻoku totonú pea tau foki ki ʻapi kiate Ia.

Melino Faka-Kalisitiané. Naʻá Ne fie maʻu e femahinoʻakí mo poupouʻi e melinó ʻi he kotoa ʻEne ngāué. Naʻá Ne akoʻi ʻo tautefito ki Heʻene kau ākongá, ʻoku ʻikai lava ke fakakikihi e kau Kalisitiané mo e kau Kalisitiane kehé, ʻo tatau ai pē pe ko e hā e meʻa ʻoku nau tokehekehe aí.

Fakamolemole Faka-Kalisitiané. Naʻá Ne akoʻi mai ke tau tāpuakiʻi ʻa kinautolu ʻoku kapeʻi ʻa kitautolú pea fakahā mai e foungá kiate kitautolu ʻaki ʻene lotua ke fakamolemoleʻi ʻa kinautolu naʻa nau tutuki Iá.

Ului Faka-Kalisitiané. ʻOku tokolahi ha niʻihi ʻoku nau ʻiloʻi e moʻoni ʻo e ongoongoleleí he taimi pē ko ia ʻoku nau fanongo ai ki aí, ʻo hangē ko Pita mo ʻAniteluú. ʻOku nau ului ai pē he taimi ko iá. ʻE kiʻi fuoloa ia ki ha niʻihi. Naʻe akoʻi ʻe he Fakamoʻuí ʻi ha fakahā naʻe fai kia Siosefa Sāmita, “Ko e meʻa ko ia ʻoku mei he ʻOtuá, ko e māmá ia; pea ko ia ia ʻokú ne maʻu ʻa e māmá, pea fai atu ai pē ʻi he ʻOtuá, te ne maʻu ʻa e maama lahi ange; pea ʻe tupulaki ʻa e maama ko iá ʻo ngingila ange kae ʻoua ke aʻu ki he ʻaho haohaoá,”14 ko e ʻaho haohaoa ʻo ʻetau uluí. Ko Sīsū Kalaisí “ko e maama mo e Huhuʻi ʻo e Māmaní; ko e Laumālie ʻo e moʻoní.”15

ʻOku kātaki e Kalisitiané ki he ngataʻangá. ʻI he kotoa Hono ngaahi ʻahó, ne teʻeki pē ke foʻi e Fakamoʻuí ke fai e finangalo ʻo ʻEne Tamaí ʻo hokohoko atu ʻi he angatonú, angaleleí, ʻaloʻofá, mo e moʻoní ʻo aʻu ki he ngataʻanga ʻo ʻEne moʻui fakamatelié.

Ko e niʻihi ʻeni e ngaahi ʻulungaanga ʻo kinautolu ʻoku fanongo mo talangofua ki he leʻo ʻo e Fakamoʻuí. ʻI heʻeku hoko ko e taha ʻo ʻEne kau fakamoʻoni makehe ʻi he māmaní, ʻoku ou fai atu ʻeku fakamoʻoni faka-Kalisitiané, ʻokú Ne kei ui atu kiate kimoutolu he ʻahó ni, “Haʻu, ʻo muimui ʻiate au.”16 Haʻu ʻo ʻalu he hala ʻoku fakatau ki he fiefia taʻengatá, nēkeneká, mo e moʻui taʻengata ʻi he puleʻanga ʻetau Tamai Hēvaní. ʻI he huafa ʻo Sīsū Kalaisí, ko hotau Fakamoʻui mo e Huhuʻí, ʻēmeni.