2010–2019
ʻOku ou ʻIlo ia. ʻOku ou Moʻui ʻaki Ia. ʻOku ou ʻOfa Ai.
ʻOkatopa 2012


ʻOku ou ʻIlo ia. ʻOku ou Moʻui ʻaki Ia. ʻOku ou ʻOfa Ai.

Ko e kau muimui kitautolu hotau Fakamoʻui ko Sīsū Kalaisí. Ko e faʻahinga ului mo e falala peheé ko e ola ia ʻo e ngāue ʻosikiavelenga mo fakamātoato. ʻOku fakafoʻituitui ia. Ko ha ngāue ia he moʻuí kotoa.

ʻOku fakalotoa au ʻe he ngaahi tā sīpinga ʻa e kāingalotu anga-māʻoniʻoni ʻo e Siasí, ʻo kau ai e toʻu tupu fakaʻeiʻeikí. ʻOku mou falala lototoʻa ki he Fakamoʻuí. ʻOku mou faivelenga, talangofua mo maʻa. ʻOku ʻikai ngata pē ʻi hono hanga ʻe he tāpuaki ʻoku mou maʻu ʻi hoʻomou fai leleí ʻo tokoniʻi kimoutolú, ka ʻokú ne tokoniʻi foki ʻeku moʻuí mo ha kakai taʻefaʻalaua kehe ʻi ha founga fakaofo mo taʻeʻiloa.

ʻI he ngaahi taʻu siʻi kuo hilí, ne u tuʻu laine ai ke fai haʻaku fakatau ʻi ha falekoloa. Ne tuʻu ʻi muʻa ʻiate au ha finemui, mahalo ne taʻu 15. Naʻá ne hā lototoʻa mo fiefia. Ne u fakatokangaʻi atu hono falaní pea naʻe ʻikai ke u mapukepuke ʻeku fie talanoa kiate iá. Ne u pehē ange, “Ko hoʻo haʻú mei ha vahefonua kehe?”

Naʻá ne ʻohovale heʻeku fehuʻí peá ne tali mai, “ʻIo. Ko ʻeku haʻú mei Kololato. Naʻá ke ʻilo mei fē?”

Ne u taliange, “Mei ho falaní.” Ne tonu ʻeku fakaʻutoʻutá hili ʻeku lau e fakalea ne tohi hono falaní, “Ko e Māmonga au. Fēfē koe?”

Ne u hoko atu, “Kuo pau ke u talaatu ʻoku ou mālieʻia ‘i hoʻo lototoʻa ke makehé pea mo hoʻo tui ha falani ʻoku hā ai ha fakamatala mālohi pehē. ʻOku ou vakai ki ha meʻa ʻoku kehe ʻiate koe pea ʻoku ou fakatauange ʻe maʻu ʻe he finemui mo e mēmipa kotoa pē ʻo e Siasí ha loto fakapapau mo lototoʻa hangē ko koé.” Naʻe lava ʻema fakataú peá ma māvae leva.

Ka ne u fakakaukauloto ki he momeniti hāhāmolofia ko ʻení ʻi ha ngaahi ʻaho mo e uike siʻi mei ai. Ne u fifili pe naʻe anga fēfē hono maʻu ʻe he finemui ko ʻeni mei Kololató ha faʻahinga lototoʻa pehē ke ʻiloʻi ko ha mēmipa ia ʻo e Siasi ʻo Sīsū Kalaisi ʻo e Kau Māʻoniʻoni ʻi he Ngaahi ʻAho Kimui Ní. ʻOku ou fifili pe ko e hā nai ha kupuʻi lea ne u mei fakaʻaongaʻi ke tā ʻi haku falani ke fakahaaʻi ʻaki ʻeku tuí mo ʻeku fakamoʻoní. Ne u fakakaukauloto atu ki ha ngaahi kupuʻi lea kehekehe. Ko ia ne u maʻu ai e kupuʻi lea fakaʻofoʻofa ko ʻení pea te u laukau ke tui ia: “Ko e Māmonga au. ʻOku ou ʻiloʻi ia. ʻOku ou moʻui ʻaki ia. ʻOku ou ʻofa ai.”

ʻOku ou fie fakatefito ʻeku leá he kupuʻi lea mālohi mo fakatupu ʻamanaki ko ʻení.

Ko e konga ʻuluaki ʻo e fakaleá ko ha talaki loto fakapapau mo taʻe ufi ia: ʻKo e Māmonga au.” Hangē ko e finemui ne u fetaulaki mo ia ʻi he falekoloá, naʻe ʻikai ilifia ke ne fakahaaʻi ko ha mēmipa ia ʻo e Siasi ʻo Sīsū Kalaisi ʻo e Kau Māʻoniʻoni ʻi he Ngaahi ʻAho Kimui Ní, pea ʻoku ou fakatauange he ʻikai ke tau teitei manavasiʻi pe momou ke fakahaaʻi “Ko e Māmonga au.” ʻOku totonu ke tau lototoʻa, hangē ko e ʻAposetolo ko Paulá ʻi heʻene fakahā, “He ʻoku ʻikai te u mā ʻi he ongoongolelei ʻo Kalaisí: he ko e mālohi ia ʻo e ʻOtuá ki he fakamoʻuí kiate kitautolu kotoa pē ʻoku tuí.”1 ʻI heʻetau hoko ko ha kāingalotú, ʻoku tau muimui ai ki hotau Fakamoʻui ko Sīsū Kalaisí. Ko e faʻahinga ului mo e lototoʻa ko iá, ko e ola ia ʻo e ngāue ʻosikiavelengá mo fakamātoató. ʻOku fakafoʻituitui. Pea ʻoku fai ia he kotoa ʻetau moʻuí.

ʻOku fakapapauʻi mai ʻe he konga hoko ʻo e fakaleá, “ʻOku ou ʻiloʻi ia.” ʻI he māmaní he ʻahó ni, ʻoku lahi ha ngaahi ʻekitivitī, kaveinga mo ha ngaahi meʻa ʻoku nau feinga ke tohoakiʻi ʻetau tokangá. Ka ʻi he hulu ko ia ʻo e fakafeʻatungiá, ʻoku tau maʻu nai ha mālohi, mapuleʻi kita mo e tukupā ke tukutaha pē ʻetau tokangá ʻi he meʻa ʻoku mahuʻinga tahá? ʻOku tau ʻiloʻi lelei nai e ngaahi moʻoni ʻo e ongoongoleleí ʻi heʻetau ako, ngāue, fai e meʻa ʻoku tau manako aí, sipotí, text pe tweets? ʻOku tau feinga mālohi nai ke maʻu e ngaahi tali ki heʻetau fehuʻí ʻaki ʻetau keinanga ʻi he folofolá mo e ngaahi akonaki ʻa e kau palōfitá? ʻOku tau feinga nai ke fakapapauʻi mai ʻe he Laumālié?

Ko e mahuʻinga ko ia hono maʻu ʻo ha ʻiló, ko ha tefitoʻi moʻoni taʻengata ia. Ko e Palōfita ko Siosefa Sāmitá, naʻá ne “saiʻia ʻi he ʻiló koeʻuhí ko hono mālohi māʻoniʻoní.”2 Naʻá ne pehē: “ʻOku mahuʻinga ʻa e ʻiló ki he moʻuí pea mo e anga faka-ʻOtuá. … Fanongo mai, ʻa e kāinga kotoa ki he kī maʻongoʻongá ni: ko e ʻiló ko e mālohi ia ʻo e ʻOtuá ki he fakamoʻuí.”3

ʻOku mahuʻinga e moʻoni mo e ʻilo kotoa pē pea ʻi he uhouhonga ʻo e ngaahi fakafeʻatungia ʻo e moʻui fakaʻahó, kuo pau ke tau tokanga taha ke fakatupulaki ʻetau ʻilo ki he ongoongoleleí ke mahino kiate kitautolu e founga ke fakaʻaongaʻi ai e ngaahi tefitoʻi moʻoni ʻo e ongoongoleleí ʻi heʻetau moʻuí.4 ʻI he tupulaki ko ia ʻetau ʻilo ki he ongoongoleleí, ʻe kamata leva ke tau ongoʻi lototoʻa ʻi heʻetau ngaahi fakamoʻoní pea lava ke tau leaʻaki ʻo pehē, “ʻOku ou ʻiloʻi ia.”

Konga hoko he fakaleá, “ʻOku ou moʻuiʻaki ia.” ʻOku akoʻi mai ʻe he folofolá kuo pau ke “fai ʻe kimoutolu ki he folofolá, pea ʻoua naʻa ngata ʻi he fanongó.”5 ʻOku tau moʻuiʻaki e ongoongoleleí pea tau hoko ko e kau “fai ki he folofolá” ʻi heʻetau fakahaaʻi ʻetau tuí, talangofuá, tokoni ʻofa ki he niʻihi kehé pea mo muimui ki he sīpinga hotau Fakamoʻuí. ʻOku tau angatonu mo fai ʻa e meʻa ʻoku totonú “ʻi he taimi kotoa pē pea ʻi he meʻa kotoa pē, pea ʻi he feituʻu kotoa pē,”6 neongo pe ko hai ʻoku mamata pe ʻikai mamata ki aí.

ʻOku ʻikai ha taha ia ʻe haohaoa ʻi hotau tuʻunga fakamatelié. Neongo ʻoku tau feinga hotau lelei tahá ke moʻuiʻaki ʻa e ongoongoleleí, ka te tau kei fai kotoa pē ha fehālaaki mo ha angahala. Meʻa fakafiemālie moʻoni ko ʻetau ʻiloʻi ʻoku fakafou he feilaulau huhuʻi ʻa e Fakamoʻuí ʻa e malava ke fakamolemoleʻi mo fakamaʻa kitautolú. ʻOku hanga ʻe he founga ko ʻeni ʻo e fakatomala moʻoní mo e faʻa fakamolemolé ʻo fakamālohia ʻetau fakamoʻoní mo ʻetau loto fakapapau ke talangofua ki he ngaahi fekau ʻa e ʻEikí pea moʻui ʻo fakatatau mo e ngaahi tuʻunga moʻui ʻa e ongoongoleleí.

ʻI heʻeku fakakaukau ki he kupuʻi lea, “Moʻuiʻaki iá,” ʻoku ou manatu ai ki ha finemui ne u fetaulaki mo ia ko Kalikeni. Naʻá ne tohi ʻo pehē, “Kuo laka hake he taʻu ʻe tahá ʻeku kau ki he Siasí. … ʻI heʻeku kei fiefanongó, naʻe kau he fakaʻilonga kiate au ʻoku moʻoni e Siasí ʻa ʻeku ongoʻi ko ia kuo faifai peá u maʻu ha siasi ʻoku akoʻi ai e teunga tāú mo e ʻulungaanga mahuʻingá. Kuó u mātā tonu e meʻa ʻoku hoko ki he kakaí ʻi heʻenau liʻaki e ngaahi fekaú ka nau fili ki he meʻa ʻoku halá. Ne u fakapapauʻi he kuo hilí ke u moʻui angamaʻa. … ʻOku ou ongoʻi monūʻia ke u maʻu ʻa e moʻoní pea papitaiso ai. ʻOku ou maʻu ha fiefia lahi.”7

Ko e konga fakaʻosi heʻeku kupuʻi leá ko e “ʻOku ou ʻofa ai.” ʻOku hanga ʻe heʻetau ʻilo ki he ongoongolelei ʻo Sīsū Kalaisí mo hono moʻui faivelenga ʻaki e tefitoʻi moʻoni ʻo e ongoongoleleí ʻi heʻetau moʻui fakaʻahó, ʻo tataki ha kāingalotu tokolahi ʻo e Siasí ke nau talaki loto vēkeveke, “ʻOku ou ʻofa ʻi he ongoongoleleí!”

ʻOku hoko mai e ongo ko ʻení ʻi heʻetau ongoʻi hono fakamoʻoniʻi mai ʻe he Laumālie Māʻoniʻoní kiate kitautolu ko e fānau kitautolu ʻetau Tamai Hēvaní, ʻokú Ne tokaimaʻananga mai pea ʻoku tau ʻi he hala ʻoku totonú. ʻOku tupulaki ʻetau ʻofa ki he ongoongoleleí ʻi heʻetau aʻusia e ʻofa ʻa ʻetau Tamai Hēvaní pea mo e melino kuo talaʻofa mai ʻe he Fakamoʻuí, ʻi heʻetau fakahaaʻi kiate Ia ʻoku tau loto fiemālie ke talangofua mo muimui kiate Iá.

ʻOku ʻi ai ha ngaahi taimi ʻi heʻetau moʻuí, ʻo tatau ai pē pe ko ha kau ului foʻou kitautolu pe fuoloa ʻetau mēmipá, te tau ʻiloʻi ai kuo mōlia atu e ongoʻi loto vēkeveke ko ʻení. ʻOku faʻa hoko ʻeni he ngaahi taimi faingataʻá pea kuo pau ke tau faʻa kātaki. ʻOku faʻa hoko ia he tumutumu ʻo ʻetau tuʻumālié mo e moʻui mahutafeá. Ko e taimi pē ʻoku ou maʻu ai e ongo ko ʻení ʻoku ou ʻiloʻi ʻoku fie maʻu ke toe fakafoki mai ʻeku tokangá ki hono fakatupulaki ʻeku ʻilo ki he ongoongoleleí pea ke u moʻui kakato ange ʻaki e ngaahi tefitoʻi moʻoni ʻo e ongoongoleleí.

Ko e taha e ngaahi tefitoʻi moʻoni ʻaonga taha kae faingataʻa taha ke fakahoko ʻi he ongoongoleleí ko e loto fakatōkilaló mo e fakavaivai ko ia ki he finangalo ʻo e ʻOtuá. ʻI he lotu ʻa Kalaisi ʻi he Ngoue ko Ketisemaní, naʻá Ne pehē ai ki he Tamaí, “ʻOua naʻa fai hoku lotó, ka ko e finangalo ʻo ʻoú.”8 ʻOku totonu ke peheni foki ʻetau lotú. ʻOku lahi ha ngaahi taimi lōngonoa ʻo ʻetau lotú ʻoku tau ongoʻi ai hono ʻākilotoa kitautolu ʻe he ʻofa ʻa e Tamai Hēvaní, pea ʻoku fakafoki mai leva e ngaahi ongoʻi fiefia mo ʻofa ko iá.

ʻI he fakataha takimuʻa ʻa e Kau Finemuí ʻi ʻIusini ʻi ʻOlikoní, ne u fakataha mo talanoa ai mo Sisitā Kemi Uilipeeka (Cammy Wilberger). Ko e talanoa ne fai mai ʻe Sisitā Uilipēká, ko ha fakamoʻoni ia ki he mālohi mo e tāpuaki ʻoku maʻu ʻe ha finemui ʻi heʻene ʻiloʻi, moʻuiʻaki mo ʻofa ʻi he ongoongoleleí.

Naʻe mālōlō e tama fefine taʻu 19 ʻa Sisitā Uilipeeka ko Pulukí (Brooke), ʻi ha fakatuʻutāmaki he ngaahi taʻu kuo hilí, lolotonga e tutuku ʻa e akó hili hono ʻuluaki taʻu he ʻunivēsití. Naʻe manatu ʻa Sisitā Uilipeeka ki ai ʻo pehē, “Ko ha taimi faingataʻa mo fakamamahi ia ki homau fāmilí. Neongo ia, naʻe ʻomai ʻe Puluki ha meʻaʻofa mahuʻinga kiate kimautolu. Naʻe ʻikai ke ma fakatokangaʻi ʻeni heʻene tupu haké, ka naʻe hanga ʻe Puluki he momeniti mo e taʻu kotoa pē ʻo ʻene moʻuí ʻo ʻomi kiate kimaua ha meʻaʻofa fungani ʻe ala foaki ʻe ha ʻofefine ki heʻene mātuʻá. Ko Pulukí ko ha ʻofefine angatonu ia ʻo e ʻOtuá. … Koeʻuhí ko e meʻafoaki ko ʻení pea tautautefito ki he mālohi fakaivia ʻo e Fakaleleí, ne u maʻu ai ha mālohi, fiemālie pea mo e melino naʻe talaʻofa mai ʻe he Fakamoʻuí. ʻOku ʻikai ke u fehuʻia e feituʻu ʻoku ʻi ai ʻa Puluki he taimi ní pea ʻoku ou hanganaki fiefia atu ki haʻama toe feohi ʻofa.”9

ʻOku ou fakamoʻoni ki he palani maʻongoʻonga ʻetau Tamai Hēvaní ki he fiefia taʻengatá. ʻOku ou ʻilo ʻokú Ne ʻafioʻi mo ʻofeina kitautolu. ʻOku ou ʻiloʻi kuó Ne ʻosi teuteu ha palōfita, ko Palesiteni Tōmasi S. Monisoni, ke fakalotolahiʻi mo tataki atu kitautolu kiate Ia. ʻOku ou lotua te tau feinga ke tau lava ʻo fakahaaʻi ʻi he lototoʻa, “Ko e Māmonga au. ʻOku ou ʻiloʻi ia. ʻOku ou moʻuiʻaki ia. ʻOku ou ʻofa ai.” ʻOku ou fai ʻeni he loto fakatōkilalo moʻoni pea ʻi he huafa ʻo Sīsū Kalaisí, ʻēmeni.

Maʻuʻanga Fakamatalá

  1. Loma 1:16.

  2. George Q. Cannon, ʻi he Ngaahi Akonaki ʻa e Kau Palesiteni ʻo e Siasí: Siosefa Sāmita (2007), 301.

  3. Ngaahi Akonakí: Siosefa Sāmita, 305; vakai foki, Martha Jane Knowlton Coray, notebook, Laipeli Hisitōlia ʻo e Siasí, Sōleki Siti.

  4. Vakai, fakamahuʻingaʻi ʻe he ʻiló ʻa e taukeí fika 1, Fakalakalaka Fakatāutaha ʻa e Kau Finemuí (kiʻi tohi, 2009), 38.

  5. Sēmisi 1:22.

  6. Mōsaia 18:9.

  7. Tohi fakatāutaha.

  8. Luke 22:42.

  9. Tohi fakatāutaha.