Oppikaamme sydämellä

Vanhin Walter F. González

seitsemänkymmenen koorumien johtokunnasta


Yksi tapa tulla Kristuksen luokse on pyrkiä oppimaan olennaisia totuuksia sydämellämme.

Tulkaa ”minun luokseni voidaksenne tuntea ja nähdä”1. Tämä on käsky, jonka Vapahtaja esitti muinaisen Amerikan asukkaille. He tunsivat omin käsin ja näkivät omin silmin, että Jeesus on Kristus. Tämä käsky on aivan yhtä tärkeä meille tänä aikana kuin se oli heille heidän aikanaan. Kun me tulemme Kristuksen luokse, me voimme tuntea ja tietää varmasti2 – emme käsillämme emmekä silmillämme vaan koko sydämestämme ja mielestämme – että Jeesus on Kristus.

Yksi tapa tulla Kristuksen luokse on pyrkiä oppimaan olennaisia totuuksia sydämellämme. Kun teemme niin, Jumalalta tulevat vaikutelmat antavat meille tietoa, jota emme voi saada millään muulla keinoin. Apostoli Pietari tiesi varmasti, että Jeesus on Kristus, elävän Jumalan Poika. Vapahtaja selitti, ettei se lähde, josta Pietari oli saanut tietonsa, ollut ”liha eikä veri, vaan [Isä], joka on taivaissa”3.

Profeetta Abinadi selitti niiden tunteiden osuutta, jotka tulevat sydämeemme Jumalalta. Hän opetti, ettemme voi ymmärtää pyhiä kirjoituksia täysin, ellemme käytä ymmärtämiseen sydäntämme.4

Tämä totuus on ilmaistu hienosti kuuluisassa lastenkirjassa nimeltä Pikku prinssi, jonka on kirjoittanut Antoine de Saint-Exupéry. Tarinassa pikku prinssi ystävystyy ketun kanssa. Heidän erotessaan kettu kertoo pikku prinssille salaisuuden. Se sanoo: ”Tämä on salaisuuteni. – – Ainoastaan sydämellään näkee hyvin. Tärkeimpiä asioita ei näe silmillä.”5

88-vuotias veli Thomas Coelho on hyvä esimerkki ihmisestä, joka on nähnyt tärkeimpiä asioita sydämellään. Hän oli uskollinen korkean neuvostomme jäsen Paysandússa Uruguayssa. Ennen kirkkoon liittymistään hän joutui onnettomuuteen ajaessaan moottoripyörällään. Kun hän makasi maassa kykenemättä seisomaan, kaksi lähetyssaarnaajaamme auttoi häntä nousemaan pystyyn ja palaamaan kotiinsa. Veli Coelho sanoi, että hän tunsi jotakin erityistä, kun lähetyssaarnaajat tulivat hänen avukseen. Myöhemmin hän tunsi jälleen voimakkaita tunteita, kun lähetyssaarnaajat opettivat häntä. Noiden tunteiden vaikutuksesta hän luki Mormonin kirjan kannesta kanteen vain muutamassa päivässä. Hän meni kasteelle, ja siitä päivästä alkaen hän palveli uupumatta. Muistan, kuinka hän ajoi moottoripyörällään pitkin ja poikin kaupunkimme katuja jopa kylminä ja sateisina talvina tuodakseen muita kirkkoon, jotta he voisivat tuntea, nähdä ja tietää varmasti, kuten hän.

Nykyään kun ympärillämme on niin suuri määrä informaatiota, me saatamme kuvitella, että selaamalla miljoonia verkkosivuja saamme tietää kaiken, mitä meidän on tarpeen tietää. Voimme löytää verkosta hyvää ja huonoa informaatiota, mutta informaatio yksin ei riitä. Jumala on antanut meille erään toisen lähteen, josta saamme suurempaa tietoa6, taivaasta lähetettyä tietoa. Taivaallinen Isämme voi antaa meille tällaista tietoa, kun selaamme selestistä verkkoa, joka on sydämessämme ja mielessämme. Profeetta Joseph Smith on sanonut, että hänellä oli ”vanhin kirja [sydämessään]: Pyhän Hengen lahja”7.

Me pääsemme käsiksi tähän selestiseen lähteeseen, kun teemme senkaltaisia asioita kuten luemme pyhiä kirjoituksia, kuulemme elävää profeettaa sekä rukoilemme. On myös tärkeää varata aikaa olla levollinen8 ja tuntea selestiset kehotukset sekä noudattaa niitä. Kun teemme näin, me ”tunnemme ja näemme” asioita, joita ei voi oppia modernin tekniikan keinoin. Kun olemme vähän kokeneempia selaamaan tätä selestistä verkkoa, me erotamme totuuden, jopa silloin kun luemme maallista historiaa tai muita aiheita. Vilpittömät totuudenetsijät tulevat tuntemaan totuuden kaikesta Pyhän Hengen voimalla.9

Nyt varoituksen sana: pahuus ja Herran unohtaminen vaikeuttavat pääsyä tähän selestiseen verkkoon. Nefi sanoi veljilleen, että nämä eivät ”voineet tuntea hänen [Herran] sanojaan”, koska he olivat ”kerkeitä tekemään pahaa [ja] hitaita muistamaan Herraa”10. Pahuus heikentää kykyämme nähdä ja tuntea sekä rakastaa toisia. Se, että olemme nopeita muistamaan Herraa rukoilemalla ”koko sydämen voimalla”11 ja muistelemalla hengellisiä kokemuksiamme, laajentaa kykyämme nähdä ja tuntea sitä, mikä on Kristuksen. Kysyn nyt teiltä:

  1. Muistatteko sen rauhan, jota tunsitte, kun paljon ahdingon jälkeen huusitte Isän puoleen voimallisessa rukouksessa?
  2. Muistatteko muuttaneenne suunnitelmianne seurataksenne sydämessänne tuntemaanne kehotusta?

Mormonin kirjan suurmiehet edistivät pääsyä suurempaan tietoon muistelemalla tärkeimpiä hengellisiä kokemuksiaan. Alma lujitti ja vahvisti lapsiaan muistuttamalla heitä omasta kääntymyskokemuksestaan.12 Helaman opetti Nefiä ja Lehiä muistamaan – muistamaan, että heidän täytyy rakentaa perustuksensa Kristuksen kalliolle, jottei Paholaisella olisi valtaa heihin.13 Meidän täytyy tehdä samoin. Jumalan muistaminen auttaa meitä tuntemaan ja elämään. Tämä antaa syvemmän merkityksen kuningas Benjaminin sanoille. Hän on sanonut: ”Ja nyt, oi ihminen, muista, äläkä huku.”14

Yksi pyhimmistä vaalimistani muistoista on se tunne, joka minulla oli, kun opin tietämään, että Mormonin kirja on Jumalan sanaa. Opin, että me voimme tuntea sanoin kuvaamatonta iloa. Sinä päivänä polvillani tunsin ja tiesin varmasti asiat, joita en olisi voinut oppia millään muulla tavoin. Sellainen muisto on ikuisen kiitollisuuden aihe ja vahvistaa minua vaikeina aikoina.

Ne, jotka saavat tietoa, eivät lihalta ja vereltä vaan taivaalliselta Isältämme, tietävät varmasti, että Jeesus on Kristus ja että tämä on Hänen kirkkonsa. Juuri tuo tieto tuo voimaa tehdä välttämättömiä muutoksia, jotta voi tulla Kristuksen luokse. Tästä syystä me kutsumme jokaista sielua ottamaan kasteen, tekemään parannuksen ja kääntymään Hänen puoleensa nyt.15

Tulemalla Kristuksen luokse jokainen sielu voi nähdä, tuntea ja tietää varmasti, että Kristus kärsi ja sovitti meidän syntimme, jotta me voimme saada iankaikkisen elämän. Jos me teemme parannuksen, meidän ei tarvitse kärsiä tarpeettomasti.16 Hänen ansiostaan haavoittuneet sielut voidaan parantaa ja särkyneet sydämet voidaan korjata. Ei ole taakkaa, jota Hän ei voi helpottaa tai ottaa pois. Hän tuntee meidän heikkoutemme ja sairautemme. Lupaan ja todistan teille, että kun kaikki ovet näyttävät olevan kiinni, kun kaikki muu tuntuu pettävän, Hän ei petä teitä. Kristus auttaa ja on itse ulospääsy, koskipa kamppailu sitten riippuvuutta, masennusta tai jotakin muuta. Hän osaa auttaa kansaansa.17 Avioliitot ja perheet, jotka kamppailevat mistä syystä tahansa – taloudellisten haasteiden, median huonojen vaikutteiden tai perheen dynamiikan vuoksi – tuntevat rauhoittavaa vaikutusta taivaasta. On lohduttavaa ”tuntea ja nähdä”, että Hän nousi kuolleista ”parantaminen siivissään”18, että Hänen ansiostaan me tapaamme taas ne rakkaat, jotka ovat kuolleet, ja syleilemme heitä. Kääntymisemme Häneen palkitaan todellakin parantumisellamme.19

Tiedän varmasti, että kaikki tämä on totta. Tästä syystä liitän ääneni muinaisen Amerikan varhaisten asukkaiden ääneen huudahtaen: ”Hoosianna! Siunattu olkoon Korkeimman Jumalan nimi!”20 Hän tuo meille pelastuksen. Todistan, että Jeesus on Kristus, pyhä Messias. Hän on Herra Sebaot, Vapahtajamme ja Lunastajamme. Jeesuksen Kristuksen nimessä. Aamen.

Mostrar referencias

  1.  

    1.  3. Nefi 18:25.

  2.  

    2. Ks. 3. Nefi 11:15.

  3.  

    3. Ks. Matt. 16:16–17.

  4.  

    4. Ks. Moosia 12:27.

  5.  

    5. Antoine de Saint-Exupéry, Pikku prinssi, 2008, suom. Irma Packalén, s. 72.

  6.  

    6. Ks. Et. 4:13.

  7.  

    7.  Kirkon presidenttien opetuksia: Joseph Smith, 2007, s. 136.

  8.  

    8. Ks. OL 101:16.

  9.  

    9. Ks. Moroni 10:3–5.

  10.  

    10.  1. Nefi 17:45.

  11.  

    11.  Moroni 7:48.

  12.  

    12. Ks. Alma 36:5–24; 38:6–9.

  13.  

    13. Ks. Hel. 5:12.

  14.  

    14.  Moosia 4:30.

  15.  

    15. Ks. 3. Nefi 9:13.

  16.  

    16. Ks. OL 19:16.

  17.  

    17. Ks. Alma 7:12.

  18.  

    18.  2. Nefi 25:13; ks. myös 3. Nefi 25:2.

  19.  

    19. Ks. 2. Nefi 16:10; 3. Nefi 9:13.

  20.  

    20. Ks. 3. Nefi 11:15–17.