2010–2019
Kilang Mehteikan Nin Duwen Me Re Kak Wiahla
October 2012


Kilang Mehteikan Nin Duwen Me Re Kak Wiahla

Kitail uhdahn anahne kakairada koahiek en kilang ohl pwukat kaidehn duwerail met ahpw duwen me re kak wiahla.

Riei ohl kempoake kan, pak riau nan ehuehu pahr Conference Center kaselel wet kin audaudkihla lao dir priesthood en Koht ni atail kin patpene karonge mahsen en kamarain. Kaselel mehlel pepehm en pali ngehn me kin aude mihting lap en priesthood en Mwomwohdiso. Pepehm wet en pali ngehn kin audehla Conference Center oh kin pidolong nan ihmw koaros wasa me sapwellimen Koht ohl akan pokpokon ie. Kitail uhdahn kehnehr pepehm wet pwongpwong wet.

Sounpar kei samwalahro, mwohn Conference Center lingan wet eh kokouda, ohl emen me mwemweitdo Temple Square nan Salt Lake City towehda mihting ieu en tiepene lap nan Tabernacle. E rong mahsen en Ohl Oko. E rong mwahu kapakap akan. E rong koul lingan sang Tabernacle Choir. E pwuriamweiki lingan en organ kaselel nan Tabernacle. Ni ansou me mihtingo imwisekla mie me rong eh nda, “I pahn kak kihla mehkoaros me I ahniki ma I ese me dahme me sansal sang me kapahrek kan rahn wet mehlel.” Ni mehlel dahme e ndinda iei, “I mentehnohn ahniki kadehde en rongamwahuo.”

Sohte douluhl mehkot nan sampah me kak kihda kaloalamwahu oh peren mwahusang kadehde en me mehlel. I kamehlele me ohl oh mwahnakapw koaros me pato wasaht pwongpwong wet ahniki kadehde, ahpw re sohte soangen kehlail tehieu. Ma komw pehm me komw saikinte ahniki kadehde loal me komw men ahniki I kangoangeikumwail en doadoahk pwehn alehdi soangen kadehde duwe met. Ma e kehlail oh loal, doadoahk pwehn wie kolokol te. Ia uwen atail pai pwehki atail ese duwen me mehlel.

Ahi padahk pwongpwong wet, riei ohl oko, iei me mie tohto aramas me met arail kadehde tikitik de sohte; ahpw, irail kupwurki alehdi kadehde ma kitail kupwurki nantihieng en ehukihieng irail atail kadehde oh sewese irail wekila. Nan ekei irair kan kitail kak kihda ngoang ong wekila. I koasoaia mahs irail akan me wia towe ahpw me sohte uhdahn loaloapwoatohng ni unsek rongamwahuo.

Sounpar tohto samwalahro, ni tiepene en area nan Helsinki, Finland, I rongada kaweid kehlail, wadawad, oh kangoang me kohda nan tiepene ong nohno kan oh neirail serepein kan. I sohte manokehla kaweid wo, mendahte kerenieng sounpar 40 doulahr mwurin ei rongada. Nanpwungen mehlel tohto me sounkapahreko koasoaia, e nda me lih emen anahne rong me e masamwahu. E anahne rong me e kesempwal. E anahne ese me e katapan.

Riei ohl oko, I ese me ohl pil inenen duwehte lih nan me pid met. Kitail anahne en kin rong me mie katepetail, me kitail koahiek oh katapan. Kitail anahne en alehdi ansou mwahu en papah. Ong irail towe kan me solahr kalapw towe de me kin pweiengki arail kin towe, kitail kak rapahki sang ni kapakap wiepe ieu en sair irail. Peki irail en papah nan doadoahk ieu mwein kakete wia kemwekid me re anahne pwehn pwurodohng towehda ni unsek. Ahpw irail kaun kan me kak sawas nan met kin ekei pak sohte men wia met. Kitail anahne en kin taman me aramas kak wekila. Irail kak pwilikihdi soahng suwed kan me irail ahnla wiewia. Irail kak koluhkihla diparail kan. Irail kak kol priesthood ni warohng. Oh irail kak papah Kauno ni pwerisek. I en kihda mahs ekei karasaras.

Ni ansou me I tepin wiahla towe en Pwihn en Wahnpoaron Ehk-riemen, I ahniki ansou mwahu en iang President N. Eldon Tanner, emen sounsawas ong President David O. McKay, ong tiepene en stake nan Alberta, Canada. Nan mihtingo, president en stake wadekada eden ohl pahmen me warohngala en kasarawihieng elder. Irail ohl ekei me President Tanner ese, pwehki ansou kis e kousoan wasao. Ahpw President Tanner ese oh taman irail nin duwen me re wia mahs oh sohte ese me irail wekidala arail mour oh warohngala ni unsek en wiahla elder.

President en stake wadekada eden tepin ohlo oh pekihda en uhda. President Tanner mwengininginohng ie, “Kilang ih. I sohte leme me e pahn warohngala.” President en stake wadekada eden keriemen en ohlo, oh e uhda. President Tanner kisin sair ie oh repwohtki duwen ah pwuriamwei. Oh pil ih duwe met ong ohl pahmeno koaros.

Mwurin mihtingo, ngehi oh President Tanner ahniki ansou mwahu en tuhwong pwehn pohnese pweidahn ohl pahmen pwukat. Irail kasalehda me aramas kak wekila.

Nan 1940 samwaoh 1950 samwa, emen kaun en kalapwuhs mehn America, Clinton Duffy, ndandiki eh kin song en wekidala ohl akan nan ah kalapwuhso. Emen me uhwong nda, “Ke konehnge ese me kaht lapala leopard me mwaimwai sohte kak kihsang arail mwahi kan!”

Warden Duffy sapengki, “Ke konehng ese me I sohte kin doadoahk rehn leopard. I kin doadoahk rehn aramas, oh aramas kin wekila rahn koaros.”1

Sounpar tohto samwalahro e wia ahi ansou mwahu en papah ni duwen president en Misin en Canada. Wasao mie prans me malaulau priesthood towe. Ansou koaros kin mie misineri me kakaun prans-o. I alehdi kapehm kehlail me se anahne emen towe en kaunda prans-o wasao.

Mie emen towe aramas laud nan prans-o me wia dihken nan Priesthood en Aaron ahpw me sohte kin sarawi de towe ansou itar pwehn keirda nan priesthood. I pehm me I en kihieng malipilip en wia president en prans. I pahn tamataman ansou koaros rahn me I kapeidekih. I ndahieng me Kauno kamarainihie en malipe en wia president en prans. Mwurin eh sapwungki laud, oh eh pwoud eh kangoange laud, e nda me e pahn papah. I kasarawihieng en wia priest.

E wia tepidahn rahn kapw ong ohlo. Ah mour mwadangete koasoansoandi, oh e kamehlel ong ie me e pahn momourki kosonned akan ni duwen me kasikpe. Nan erein sounpwong kei e kasarawiala en wia elder. Ih oh ah pwoud oh peneinei kedekedeo kohla ni tehnpas sarawi oh katengtengdi. Neira serihkan kedekedeo papah nan misin oh pwopwoudla nan tehnpas en Kauno.

Ekei pak ndahieng riatail ohl akan me re anahn oh kesempwal kak sewese irail en mwekidlahng loaloapwoat oh en kin towe ni unsek. Met kak mehlel ong ohl me kol priesthood sohte katepe ah sounpar. E wia atail pwukoa en kihieng irail ansou mwahu en mour ni duwen me re konehng. Kitail kak sewese irail en powehdi arail souitar akan. Kitail uhdahn anahne kakairada koahiek en kilang ohl pwukat kaidehn duwerail met ahpw duwen me re kak wiahla ni arail pahn alehdi kadehde en rongamwahu en Krais.

I towehda ansou ieu mihting ehu nan Leadville, Colorado. Leadville daulih piht 10,000 (mehder 3,000) pohnangin sehd. I taman mihting wo pwehki eh ile, ahpw I pil taman pwehki dahme wiawi nihsoutiko. Priesthood te depe pwarala. Duwehte prans-o nan Misin en Canada, nan prans-o misineri me kin kakaun sangete ni tapio.

Nihpwongo mihtingo kaselel, ahpw ni aht wie kokoulki koul en ritingidi, kamarain kohdohng ie me e konehng mie president en prans sang wasao kakaun. I sohpeilahng president en misin oh idek, “Sohte aramas wasaht me kak kaunda—ohl me tohn wasaht?”

E sapengki, “Sohte emen me I ese.”

Nan erein ansou me se kokoulki koulo, I kilengseli mwahu ohl oko me mwomwohd nan irek en sehr kan meh siluh ni mwoweo. I kin mwomwen tetehk emen ohl oko. I idek rehn president en misin “E kak papah ni duwen president en prans?”

E sapengki, “I sohte ese. Mwein e kak.”

I nda, “President, I pahn wahla ih nan pere tohrohr oh kapeidekih. Kowe kapahrek mwurin koul en ritingidi lao se pwurodo.”

Ni ansou me se pwurolongala nan pereo, president en misin keimwsengkihla ah kadehde. I kihda eden ohlo pwehn wia president en prans kapw. Sang rahno kohdo, Leadville, Colorado, ahniki tohn wasao kakaun nan unit-o mwo.

Padahk ohte, riei ohl oko, doke irail akan me saikinte towehla. Kitail konehng kakairada koahiek en kilang ohl akan kaidehn duwerail met ahpw duwen me re kak wiahla ni ansou me re wia towe en Mwomwohdiso, ni ansou me re ahniki kadehde en rongamwahuo, oh ni ansou me arail mour kan kin pahrekohng padahk kan en rongamwahuo.

Nan pahr 1961 mie tiepene en president kan en misin en sampah pwon, oh president en misin kan koaros nan Mwomwohdiso kohdo Salt Lake City ong mihting pwuko. I kohdo Salt Lake City sang ahi misin nan Toronto, Canada.

Nan ehu mihting ko, N. Eldon Tanner, me ansouo wia Sounsawas ong Pwihn en Wahnpoaron Ehk-riemen, ahpwtehn pwurodo sang eh tepin kaunda misin kan nan Great Britain oh pali kapi en Europe. E koasoaia duwen misineri men me keieu pweida nanpwungen misineri kan koaros me e tuhwong oh kapeidekih. E nda me ni eh kapeidekih misinerio, e ndahiong misinerio, “I lemelemehk me aramas koaros me ke papidaisih kohdohng Mwomwohdiso sang ni kapehse en mehteikan.”

Mwahnakapwo sapeng, “Soh, se diar irail koaros sang ni aht kin pein raparapahki.”

Brother Tanner idek reh dahme weksang mehteikan nan ah kin rapahki aramas—ia kahrepen eh ahniki pweida kapwuriamwei ah mehteikan soh. Mwahnakapwo nda me e song en pepdaisih aramas koaros me e tuhwong. E nda me ma e letelet ni wenihmw oh kilangada ohl emen simwsimwok sika oh likouki likou mering oh mwomwen sohte nsenohki mehkot—ni mehlel sarawi—misinerio kin leme nan ah madamadau ia pahn duwen ohlo nan irair tohrohr. Nan ah madamadau e kin kilang ohlo sihpla mwakelekel mese oh likawih seht oh rausis pwetepwet. Oh misinerio kak kilang pein ih eh kahluwa ohlo en pidolong nan pihl kan en pepdais. E nda, “Ni ei kin kilang aramas duwe mwo, I ahniki koahiek en kihda ahi kadehde ong ih ni wiepe me kak sair ah mohngiong.”

Kitail ahniki pwukoa en kilang kompoakapahtail kan, iengetail kan, mehn mpatail kan duwe met. I pahn kapwurehieng, kitail ahniki pwuko en kilang aramas kaidehn duwerail met ahpw nin duwen me re kak wiahla. I peki rehmwail en medewe irail nin duwe met.

Riei ohl oko, Kauno mahsanihieng kitail mehkot me pid kesempwalpen priesthood wet me kitail kol. E mahsanihiong kitail me kitail anahne alehdi sang ni kahula oh inou sarawi. E ketikihieng kitail kaweid me kitail uhdahn anahne loaloapwoat oh mehlel nan mehkoaros me kitail alehdi, oh me kitail ahniki pwukoa en kolokol inou wet lel imwi. Oh eri mehkoaros me Sahmo sapwellimaniki pahn kohieng kitail.2

Courage Soupeikasal iei mahsen me kitail anahne en rong oh kolokol karanih mohngiongitail—soupeikasal en sohpeisang kasongosong, soupeikasal en kihda ngilatail kan ni kadehde ong koaruhsiehn me kitail tuhwong, tamataman me koaruhsiehn uhdahn anahne ahniki ansou mwahu en rong kalohko. E sohte mengei ong pali laud en wia met. Ahpw kitail kak en kamehlelehla mahsen en Pohl ong Timoty:

“Pwe … Koht … sohte kin kahrehiong kitail masak, ahpw … kin ketin audehkinkitailda manaman, limpoak, oh kin sewese kitail en kakaun atail ineng kan.

“Eri, ke dehr namenengki omw kadekadehde atail Kaun-o.”3

Nan Mei en 1974, I mihmi rehn Brother John  H. Groberg nan deke kan en Tonga. Mie aht ansou en pwarek nanmwarki en Tonga, oh se pato pahn kupwure. Se patohieng ni duwen me kin wiawi. Ahpw, mwohn aht mweselda, John Groberg nda mehkot me sohte uhdahn kin wiawi. E nda, “Maing, Komw konehng mehlel wiahla Mormon oh iangahki sapwellimwomwi aramas akan, eri sapwellimwomwi kahpwal kan oh arail kahpwal kan pahn ni pali laud sohrala.”

Nanmwarkio sirei tehlap oh sapeng, “John Groberg, mwein ke pwung.”

I medewe duwen Wahnpoaron Pohl mwohn Akripa. I medewe duwen ahn Akripa pasapeng ong ahn Pohl kadehde: “Ke medemedewe me ke kak kahrehda ei soulengla.”4 Brother Groberg ahniki soupeikasal en kihda ah kadehde ong nanmwarki men.

Pwohnget kid kei wie papah Kauno rahn koaros ni duwen Sapwellime misineri. Ni arail kapwaiada malipilipo, irail kohkohsang imwarail kan, arail peneinei, kompoakapahrail, oh sukuhl oh kohwei pwe ren papah. Aramas me sohte wehwehki kin kihda peidek wet, “Ia kahrepen arail kin mengeieng oh kupwuriki kihda me laud duwe met?”

Neitail misineri kan kakete sapeng ni mahsen en Pohl, misineri lapalapo en kawao: “Sohte ei pwuhng en suweiki ei kin kapahrengki rongamwahu, pwe e uhdahn koasoandiong ie I en wia doadoahk wet. Oh meid suwediong ie, ma I sohte pahn lohkiseli rongamwahu!”5

Pwuhk sarawi kan audaudki sohte kalohk me kesempwalsang, sohte pwukoa me kin katengteng laudsang, sohte kaweid me inensang me kohsang Kaun iasadahro ni eh pwarohng tohnpadahk ehk emen nan Kalili. E ketin mahsanih:

“Manaman koaros en nanleng oh sampah mweimweiongieier.

“Kumwail eri kohwei wasa koaros oh padahkihong tohn wehi kan koaros; pwe re en wiahla nei tohnpadahk; papidaisihirailla ni mwaren Sahm oh Sapwellime oh Ngehn Sarawi:

“Kehkehlingkihong irail re en peikiong mehkoaros me I koasoanediong kumwail. Eri, kumwail en ese pwe I pahn ieiang kumwail ahnsou koaros lel ni imwin sampah.”6

Kosonned sarawi wet, iangahki inoupe lingan, iei me kakaun kitail rahn wet, duwehtehte nan mwehio nan werengen ansou. Doadoahk en misineri wia pali kesempwal en Mwomwohdiso en Sises Krais en Souleng en Imwin Rahn Akan. Ih duwe sangete mahs; oh ih pahn pil duwe kohkohlahte. Ni duwen Soukohp Joseph Smith eh mahsanih, “Mwurin mehkoaros me sansaldahr, doadoahk me keieu lap oh keieu kesempwal iei en kalohk Rongamwahuo.”7

Nan erein pahr mwotomwot riau, misineri kan me kin kalohk rahn koaros me wie papah ansou wet nan pwihn en mahwin lapalap wet en Koht pahn kaimwsakalahr arail doadoahk wet en rahn koaros oh pahn pwuralahng nihmwarail kan oh me re poakohng. Weliaparail pahn dierek pwohnget nanpwungen irail akan me kolokol Priesthood en Aaron en Mwomwohdiso. Mwahnakapw akan, kumwail onop en kapwaiada? Kumwail kupwurki doadoahk? Kumwail kaunopehr en papah?

President John Taylor oaralapiada duwen me anahn: “Soangen ohl me se kupwurki en wia soun kalohk mahsen en rongamwahu wet iei ohl me pwoson Koht; ohl me pwoson arail pelien lamalam; ohl me wauniki arail priesthood; … ohl me direki Ngehn Sarawi oh manaman en Koht[;] … ohl me waun, mehlel, mour mwahu oh mwakelekel.”8

Riei ohl oko, ong emenemen kitail kin kohdo poahngok en kalohk rongamwahu en Krais. Ni ansou me atail mour kin pahrekohng koasoandi en Koht, irail akan me kitail kak en sair sohte pahn kihda kaulimo: “Ahnsoun karakar imwiseklahr, e imwiseklahr ahnsoun dolung wahnsahpw, ahpw kitail sohte komourla.”9

Silepe unseko en ngenitail, misineri me doarehla aramas koaros, ketikihieng kitail Sapwellime kaloalamwahu sarawi:

“Sounkomouro mahsanih me ma kitail pahn doadoahk erein atail mour padapadahk koluhla ong mehteikan oh wahdo emen te aramas ong Ih, kitail pahn ahniki peren laud rehn aramaso nan wehin Sahmo!

“Oh ma atail peren pahn laud rehn emen te aramas me kitail wadohng Soukomouro nan wehin Sahmo, ia uwen pahn laud en atail peren ma kitail pahn wahdo aramas tohto ong Ih!”10

Duwen Ih me kihda mahsen pwukat, I kihda pein ahi kadehde. Ih iei Sapwellimen Koht, atail Soundoar, oh atail Sounkomour.

I kapakapiki me kitail pahn ahniki soupeikasal en ehuong mehteikan, ngoang en song oh pwurehng song, oh karakarahk me anahn en rapahki kaweid sang Samatailo ni atail kapwaiada atail poahngok en kalohk rongamwahuo. Pwukoahu mihier pohtail, riei ohl oko. Ni mwaren Sises Krais, ahmen.