2010–2019
Sosohngpen Amwail Pwoson
October 2012


Sosohngpen Amwail Pwoson

Duwehte ar kin karangada ain wiahkihda mete poat, ma kitail pahn dadaurete ni loaloapwoat nan ahnsou apwal akan en atail pwoson, kehlail en palingenitail kin kekeirda.

Sounpar eisek samwalahro, ni ngehi oh ei pwoud, Kathy, aht kin koukousoan São Paulo, nan Brazil, President David Marriot me kin wie kakaun Misin en Brazil São Paulo Interlagos. Ih oh eh pwoud, Neill, oh ara tungoal pwutak silimen, Will, Wesley, oh Trace kin mihte karanih kiht. Re mweselsang imwarailo, arail pesnes, oh peneinei tohto pwehn kapwaiada malipilip sang soukohp pwehn papah nan misin.

Mwurin souwas ieu, president Marriott ahpw eker ie. Ara tungoal serepein keneinei, mour pwung, Georgia, sounpar 21 oh me kin sukusukuhliki keseng en violin nan Indiana University, loieng oapwoat sidohsa ni eh dakdake were pwaisikel pwurasang sarawi. Tepin rohngo, me Georgia kehlail. Ahpw awa kei mwuri e ahpwluwetala mehlel.

Peneinei oh kompoakepahrail koaros ahpw tepida kaisihsol oh kapakapki manaman kapwuriamwei en kak wiawi ong Georgia. Ah nohnohu pihrsang Brazil nihpwongo pwon. Ni eh lella ni airport en Indiana mandao, e tuhwong nah seri laud ko. Oh re pwoalehdi oh sengiseng kawehwehieng me ira mihte limwahn Georgia lao eh mehla.

I kin wie kilikilang peneinei en Marriott nan ahnsou en irair wet oh erein sounpwong kei oh pil pahr kei mwuri. Re kin sengiseng, re kin kapakap, re kin koasoia Georgia, re pehm pahtou oh nsensuwed, ahpw arail pwoson sohte kin luwetala. Nan tiepene en ni menseng wet, kitail rong duwen pwoson me duwehte nan mour kaselel kan en peneinei en Bowen oh Wilberger.1

Kisakis en pwoson iei kisakis kesempwal ieu en pali ngehn. Sises louloukihda mahsanih, “Iet mour [soutuk], aramas akan en eseikomwihla, me komwihte Koht mehlel, oh pil esehla Sises Krais me komw ketin poaronedohr.”2

Atail pwoson kin poahsoanki Samatail Koht oh Sapwellime Iehros, Sises Krais, atail Sounkomour oh Soundoar. Atail pwoson kin kehlkihda atail kin wehwehki me rongamwahuo unsek kapwurupwurdohier pohn sampah, me Pwuken Mormon iei mahsen en Koht, oh me soukohp akan oh wahnpoaron akan en ahnsou wet kolokol kih kan en priesthood. Kitail kin kesempwaliki atail pwoson, doadoahk pwehn kakehlailih atail pwoson, kapakap pwehn kalaudehla pwoson, oh wia uwen atail kak koaros pwehn kin sile oh doare atail pwoson.

Wahnpoaron Piter tehkada mehkot me e kahdaniki “sosohngpen ahmw pwoson.” 3 Pwe e lelohngehr songosong wet. Taman mahsen en Sises:

“Saimon, ...Sehdan alehier mweimwei en song kumwail koaros duwehte soumwet men eh kin koahkoahsang kilin wahn pilawa:

“Apw I kapakapkin uhk, pwe ahmw pwoson en dehr luwetala.”4

Piter mwuhr ahpw kangoangehki souleng ko: “kumwail dehr kin pwuriamweiki songosong kalok kan me kin lelohng kumwail, duwehte ma soahng wet sohte pahn kin lelohng kumwail.”5

Songosong kalok pwukat kin mie pwe mehn kakehlailihkumwailda, ahpw songosong pwukat kakete katikitikihala de kauwehla amwail likih Iehros en Koht oh kaluwetehla amwail ngoangki kapwaiada amwail inou kan reh. Kasongosong pwukat kin kalapw rir, elehieng eh kin apwal en kasawiada. Re kin poadidi nan atail luwet akan, atail soakoahiek kan, nan me kitail kin mwadang nsensuwediki, de nan soahng kan me keieu kesempwal ong kitail. Mehn kasongosong me kin mengeieng emen kak wia kasongosong apwal ong emen tohrohr.

Ia mwomwen amwail pahn kak poadedi oh kehlail6 nan ahnsou en kahpwal en pwoson? Ke pahn pein kihiukolong nan me keieu kesempwal me pahn kakairada ahmw pwoson:ke pahn song pwoson Krais, ke pahn kapakap, medemedewe audepen pwuhk sarawi kan, koluhla, kapwaiada sapwellime kosonned akan oh papah mehteikan.

Ma kitail kin loieng kahpwal en pwoson—sohte lipilipil dahme ke wia, ke sohte pahn sokoweisang Mwomwohdiso! Ni ahmw kin pein kadohwanuhkewei sang wehin Koht nan ahnsou apwal akan duwehte ahmw kohsang wasahn ruksang melimel ahnsou me elipip pwarada.

Wahnpoaron Pohl mahsanih, “Kumwail solahr wia mehn liki de tohn wehin liki, pwe met kumwail wialahr sapwellimen Koht pilipil me uhdahn tohn wehiteieu oh kisehn sapwellimen Koht peneinei.”7 Nan Mwomwohdiso wet me kitail kin sinsile atail pwoson. Ni atail kin tuhpene rehn aramas me pwoson, kitail kin kapakap,oh diar pasepengpen atail kapakap akan, kitail kin kaudongki koul sarawi kan, oh ehukihpene kadehdehn atail Sounkomouro, papahpene, oh kehn Ngehn en Kauno. Kitail kin tungoale kamadipw sarawi, alehdi kapai kan en priesthood, oh kin iang pwarala nan tehnpas sarawi. Kauno ketin kalohngki, nan tiahk sarawi kan…, manaman en koht kin sansalda.”8 Ni ahnsou me kumwail sohpai sosohngpen amwail pwoson, kumwail en mihmihte pahn silasil en kisehn sapwellimen Koht peneinei. Mie deuamwail ahnsou koaros. Sohte ehu kahpwal me nohn laud ong kitail en powehdi. 9

President Thomas S. Monson mahsanih: “Mwomwen wekideklahn lamalam en aramas [pil mwadang en wihwiawi met]. Soangen mwekid kan … me mehn mahs ko … suwediki oh peliki … nan mwehiet aramas solahr wiahki mehkot … oh me tohto kin pwungki.” 10

Mie me kiripw tohto nan Mwomwohdiso wet me daulialahr arail sounpar en pwopwoudida. Mehndahte arail mour eh ehusoahng sang dahme re kin men wia, re kin kolokolete kosonned en tiahk mwakelekel. 11 E kakete wia sosohngpen arail pwoson. I inenen wauneki oh kapingki soangen ohl oh lih pwukat.

“Koht ketin poahngongkier me manaman sarawi en wiahda seri iei ohngete nanpwungen ohl oh lih, me kapwopwoudidahr nin duwen ohl oh lih pwopwoud.”12 Nan kadehde kapw, Sounkomouro kasalehda ni sansal duwen mour mwakelekel ong Sapwellime ko me kin idihdawehnko; ni eh mahsanih: “Mehmen me pahn kilikilang lih emen oh men dihpki, nahn e wiadahr dipen kamwahl [reh] nan kapehde.”13 E pil ketin padahkiong kitailehr en dehr karaun likamwih emen ahpw e pil kakete kosoi inen, “Kohwei oh sang met kohla ke dehr pwurehng wiahda dihp.” 14

Nan aht peneinei mie kempoakepaht men. Mwein mie me kumwail ese me duwehte ih, de kowe pil duwehte ih. E kin kalapw loaloapwoatete, ngoangki papah nan Mwomwohdiso, koaros eh peneinei kin kapinga oh ni eh kin kasik pwopwoudida oh naineki seri, e wie kirikiripwte. E nda, “I wiadahr ei koasoandi ien kihong ei … likilik rehn Sises Krais. Kalapw kohla ni tehnpas sarawi kin seweseie kilikilenglahngete me poatoapoat. E kin katamanohng ie me I sohte kin kelehpw. Mie ei pwoson … me sohte … kapahi ieu pahn kolkoldihsangie … ni ei … wie loaloapwotohngete ei inou kan, iangahki ong kosonned en mour mwakelekel.” 15

Pil emen kompoakepaht ohl emen kin papah mwahu nan misin, oh mwuri ahpw pwerisek nan eh sukuhl. E kin koapworopworki me e pahn ahniki peneinei. Sosohngpen eh pwoson iei eh pepehm kin ohngete ohl. E ahpwtehn ntingdo nda: “Inou me kohiengie nan nei kapai en patriark me I pahn ahniki peneinei ehu rahn. Ma e pahn wiawi nan mour wet de mour kohkohdo, I sohte ese.Ahpw dahme I ese iei me I sohte men wia mehkot me pahn kawehla kapai kan me Koht ketin inouki ong ngehi oh wahwahi en ehu rahn. …Momourki [mour mwakelekel] me apwal, ahpw kaidehn me kitail kohdo pohn sampah en ale songosong oh pwehn kasalehiong Koht atail limpoak oh wauniki Ihsang atail pahn kolokolete Sapwellime kosonned akan? I inenen paieki roson mwahu oh rongamwahu oh peneinei limpoak oh kompoakapahi mwahu. I inenen kapingki ei kapai tohto pwukat.”16

Sampah wet pahn idek, dahme komw ketkihiongiehki soahng katoutou wet? Kauno ahpw pahn mahsanih:

“Audepen nan kupwurei sohte duwehte audepen amwail lamalam, oh ei wiewia kan sohte duwehte amwail wiewia kan . …

“Pwe duwen nanleng eh ileilesang sampah, ih duwen kupwurei oh wiewia kan eh ileilesang amwail kan.”17

Tohnpadahk riemenet en Krais oh kidalap en irail me duwehte ira, kehnehr sapwellimen Kauno inou: “popohl [I kihong kumwail], pein ei popohl me I kihong kumwail, I sohte kihong kumwail nin duwen me sampah wet kin wia.”18

Iet pil ehu kahpwal. E kin kalapw mie ekei me kin men kawe mwomwohdiso oh kauwehla pwoson. Rahn pwukat re kin doadoahngki Internet.

Soahngen rohng kei duwen Mwomwohdiso wet, sohte lipilipil ia uwen me ngilen mehlel, e sohte mehlel. Nan pahr 1985, I tamataman emen iangei tohn doadoahk aluhdo rehi nan ei ohpis nan Florida. E kolokol nah makasihn Time me audaudki lepin nting ehu kadahniki, “Challenging Mormonism’s Roots.” E koasoia duwen kisin likou ieu me dierekda, me dene Martin Harris ntingiada, me uhwong dahme Joseph Smith koasoia duwen eh diar pileit en Pwuken Mormon. 19

Iangeio idek rehi ma rohng kapw wet pahn kauwehla Mwomwohdiso en Mormon. Nan lepin ntingo dene me mie ohl emen me nda e pahn pwilikihdi Mwomwohdiso wet pwehki kisin likouo. Mwuhr, dene mie pil ekei me pwilikihdi Mwomwohdiso wet. 20I kamehlele me met iei ehu sosohngpen arail pwoson.

Sounpwong kei mwuri, aramas diarada (oh aramas me ntingiada kisin likouo pein wehkada) me kisin likouo likamw tohr. I tamatamante ei koapwkoapwoaroapwoarki me irail oko me pwilikihdi Mwomwohdiso wet pwehki kisin likou widingo pahn pwurodohng Mwomwohdiso wet.

Ekei aramas kin peikasalki arail pwoson ni ahnsou me re diar mehkot me emen Kaun en Mwomwohdiso wet koasoiahda mahs me sapahrekiong atail padahngkan. Mie padahk kesempwal ieu me kin apwalih padahngkan en Mwomwohdiso wet. Padahk mehlel kin padahk sang rehn ohl ehk limmen koaros me towe Presidensi Keieu oh Pwihn en Wahnpoaron Ehk-riemen. E sohte kin ekiekla nan ire laud ehu nan ehu kapahrek. Padahkpen padahk mehlel kan kin kalapw pwarada sang rehn me tohto. E sohte apwal en diar atail padahngkan.

Kaun kan en Mwomwohdiso wet iei ohl mehlel ahpw re pil sohte unsek. Tamataman mahsen en Moroni me mahsanih: “Dehr kauwe ie pwehki ei sapwung, de pil ei pahpahu …; ahpw kumwail en dangke Koht me ketin kasalehiong kumwailehr aht sapwung kan, pwe kumwail en kak esehla duwen maraino laud sang kiht.” 21

Joseph Smith mahsanih, “I sohte ndahiong kumwail me I unsek; ahpw sohte wasa kis me sapwung nan kaudiahl kan.”22Manaman kapwuriamwei en limen Koht nan poadoapoad oh dahme pahn wiawi mwuhr ong Mwomwohdiso en Sises Krais en Souleng en Imwin Rahn Akan oh ihte irail me pahn pekpeki ni palingen me pahn wehwehki. President Ezra Taft Benson mahsanih, “Aramas koaros pahn lelohng songosong en arail pwoson, oh ih ansou me kumwail en tengetengete.”23 Dehr nohn pwuriamweiki ni eh pahn lelohng uhk!

Uhdahn songosong kan kin apwal. Mwein ke pahn kehn pwunod laud, ping, sohte kak meir mwahu, oh sengiseng pohn ahmw uluhl. Ahpw atail kahpwal kan sohte anahne kalowehdi palingenitail. Re sohte anahne kahluwaikitailsang atail inou kan de sang atail iang kisehn peneinei en Koht.

“Tamataman, … pohn takai en atail Soundoar, me iei Krais, Iehros en Koht, me kumwail pahn kawada ie amwail poahsoan; ma tepelo pahn kadarodo eh ahng kehlail, ei, nah ketiou kan nan kisiniengo, ei, ma ah takai sinoh koaros de ah melimel kehlail kan pahn lelohng uhk, e sohte pahn ahniki manaman en poweiukedi en kaloweiukedi pwehki takaio me ke koukouda powe, ma aramas emen koukouda pohn poahsoan ehu e sohte kak pwupwudi.24

Duwehte ar kin karangada ain wiahkihda mete pwoat, ma kitail pahn dadaurete ni loaloapwoat nan ahnsou apwal akan enatail pwoson, kehlail en palingenitail kin kekeirda.

Elder D. Todd Christofferson kawehwehda dahme e esehla sang pein eh kahpwal, e nda: “Nan ei kin lokolok mahso, ni ei kin kilengla mwuri met, I uhdahn kalahnganki me ei kahpwahlo sohte mwadang en mwahula. Pwehki ei anahne sohpeilahng Koht ong sawas kerenieng rahn koaros erein sounpar ekei padahkihieng ie duwen kapakap oh alehdi pasapengpen ahi kapakap oh padahkihieng ie ni wiepe sansal ehu en kin pwoson Koht. I esehla ei Sounkomour oh Semei me ketiket Nanleng ni mwomw ieu oh ni uwe ieu me kakete sohte pweida de me kakete pwand en alahldi. … I esehla likih Kauno sang ei mohngiong unsek. I esehla alu Reh rahn koaros.” 25

Piter karasaraski irair pwukat ong ni “kesempwalsang kohl .” 26 Moroni pil kapatahieng me kadehdeo kin pwarada mwurin sosohngpen ahmw pwoson. 27

I tepkihda mahs koasoia duwen peneinei en Marriott. Wihk samwalahro ngehi oh Kathy iang irail mih ni sousou en Goergia. Pahrehr eisek douer mwurin eh mehlau. Peneinei oh kompoakepahrail kin koaskoasoiahte limpoak oh ketemenpen Georgia. Mie pwuhsengkei mehn kataman eh mour. Ni en Geergia ah nohnohu eh wie sengiseng, e kosoiahda uwen kalaudlahn pwoson oh marain me e ahniki, oh en Georgia pahpao pil ndahiengie duwen kadehde ieu me kohieng ih.

Ni eh kin mie pwoson, uhdahn songosong en pwoson pahn kohdo, kin kalaudehla pwoson. Kauno kaloalamwahuwih Soukohp Joseph ni inowohte me E ketin wiahiong kumwail nan amwail songosong en pwoson. Kanengemah … , dehr masak… , pwe Koht pahn ieiang uhk kohkohlahte erein.” 28 Mepwukat I kadehdehkihda ei kadehde sarawi ni mwaren Sises Krais, ahmen.

Iren Sawas Akan

  1. Tehk Shayne M. Bowen, “Because I Live, Ye Shall Live Also,” oh Ann M. Dibb, “I Know It. I Live It. I Love It,” nan tiepene en nihmenseng en Rahn Kaunop en tiepene lap en Oaktohpe 2012.

  2. Sohn 17:3.

  3. 1 Piter 1:7.

  4. Luk 22:31–32.

  5. 1 Piter 4:12; lipw tohrohr kapatapatehng.

  6. Alma 1:25.

  7. Episos 2:19.

  8. TehkDoctrine and Covenants 84:20.

  9. Tehk Mosiah 18:8–10.

  10. Thomas S. Monson, “Stand in Holy Places,” Liahona, Nopempe 2011, 82.

  11. Tehk Ezra Taft Benson, “The Law of Chastity,” New Era, Senweri 1988, 4–7; “The Law of Chastity” in Brigham Young University 1987–88 Speeches (1988), 1–5, speeches.byu.edu; pil tehk Gospel Principles (2009), 224–32.

  12. “Peneinei: Kalohk Ehu Ong Sampah,” Liahona, Nopempe 2010, 129.

  13. Madiu 5:28.

  14. Sohn 8:11.

  15. Pein nah kisin likou, 2012.

  16. Pein nah kisin likou, 2012.

  17. Aiseia 55:8–9.

  18. Sohn 14:27.

  19. Tehk Richard N. Ostling, “Challenging Mormonism’s Roots,” Time, Mei 20, 1985, 44.

  20. Tehk Gordon B. Hinckley, “Lord, Increase Our Faith,” Ensign, Nopempe 1987, 52.

  21. Mormon 9:31.

  22. Teachings of Presidents of the Church: Joseph Smith (2007), 522.

  23. Ezra Taft Benson, “The Book of Mormon Is the Word of God,” Tambuli, Mei 1988, 6.

  24. Helaman 5:12.

  25. D. Todd Christofferson, “Give Us This Day Our Daily Bread” (Church Educational System fireside, Senweri 9, 2011), lds.org/broadcasts.

  26. 1 Piter 1:7; pil tehk 1 Piter 4:13.

  27. Ether 12:6.

  28. MesaDoctrine and Covenants 122:9; President George Q. Cannon mahsanih: “Sohte katepe uwen laud en kasongosongo, uwen loal en kahpwalo, uwen laud en lokoloko, [Koht] sohte pahn likidmelehla kitail. E saikinte oh sohte pahn. E sohte mihmi ni mwomwe. Ih kahlap me sohte kin wekila; e duwehte aio, rahn wet, oh e pahn pil duweduwehte nan mwehi poatoapoat kan me kohkohdo. Kitail diarehr Koht. Kitail wiahda en wia kompoakapahtail, sang ni peikiong Sapwellime Rongamwahuo; oh E pahn uh mpatail. Kitail kak kotehla kisiniei; kitail kak kotehla pihl loal; ahpw kitail sohte pahn ohla de sohlakakehng. Kitail pahn pwerieisang kasongosong oh kapwal pwukat koaros ahpwete mwahu oh unsek pwehki irail ma kitail pahn te likih atail Koht oh kolokol Sapwellime kosonned akan” (“Freedom of the Saints,” nan Brian H. Stuy, comp., Collected Discourses Delivered by President Wilford Woodruff, His Two Counselors, the Twelve Apostles, and Others, 5 vols. [1987–92], 2:185); pil tehk Jeffrey R. Holland, “Come unto Me,” Ensign, Epreil 1998, 16–23.