2010–2019
Lututacng Kahto uh
April 2013


Lututacng Kahto uh

Kuht tiac enenuh in sahngweng ke pacl fahsruh uh, kuh muhnahs ke finsrak ac puhlaik, ke srihpen God El wi kuht.

Ke sie ekuhn Tuhstuh fin acn Jerusalem, Jisus ohsun nuh sin mwet tuhma lutlut Lal nuh ke sie infuckihl lucng in ahkfuhlwactye Kuhfa in Ahluhkwelah. Mwet suc Weluhl uh nihkihn lah mongo se inge ac fah sie lwen pahngpahng Kuhfa Sahflah se. Fuhnuh elos etuh ma inge ac kalmac, elos luhkuhn tuhng.

Tuhsruhktuh, Mwet Kol lalos El kahlwem na pwacye muh ma upac ke Gethsemane ac ke Golgotha ac tiac paht muhtwacwacack. Pacl upac emet ke pacl luhn facluh ac fah sikyak sa; tuhsruhktuh, Jisus El fahk nuh selos, “Ke kowos muhta facluh kowos ac kweok. Tuhsruhktuh kowos in puhlaik na! Nga kuhtanglah facluh tari!” (Jon 16:33).

Kuht moul mihsenge ke pacl fohs ac nihkihn, pacl se Leum El palyeack nuh sel Enoch ac fah akihlenyucki ke lwen luhn ma koluk ac fohlohksahk (liye Moses 7:60). Pacl kweok uh ac upac uh kuh in oasr ke pacl fahsruh lasr uh, tuhsruhktuh oasr pac srihpac lasr in puhlaik ac enganwack, mweyen kuht muhta ke fihl in pacl sahflah se, ke God el fohlohkohnwack Alu ac tohkohsrahi Lal nuh facluh in ahkolah nuh ke fohlohk luhn Wen Nahtuhl.

Prestuhn Boyd K. Packer el sruhmuhn pacl se ke tuhlihk nuhtin nahtuhl ah ac ma koluk yohkyohkwelihk facluh ma elos muhta kac uh. El fahk: “Elos ac fah liye ma sikyak puhkantwen ke inkacnek luhn moul lalos. Kuhtuh ma inge ac fah srihke puhlaik lalos ac fah ahkyohkye luhlahlfongi kuh lalos. Tuhsruhktuh fin elos suk in pruhe yohk nuh ke kahsruh ac kolyuck, elos ac fah ituckyang kuh in kuhtanglah ma upac uh.”

Ac tok el fahk: “Masap in moulkihn ma mwet uh sifacna enenuh uh sa in koluklac ke sie luhpah kap yohk. Ne ohinge, Nga tiacna sahngweng ke pacl fahsruh uh” (“Do Not Fear,” Ensign or Liahona, Mei 2004, 77, 78)

Tamuhlwel ac tahmtahel, kuht tiac enenuh in sahngweng ke pacl fahsruh uh, kuh muhnahs ke finsrak ac puhlaik, ke srihpen God El wi kuht. Inmahsrlon kahs sihmlac emet ke kahs in kahsruh ma Jisus El sang nuh sin mwet tuhma lutlut sasuc Lal fin acn Galilee ah pa pohloh kahs luo, “Nimet sahngweng” (Luke 5:10). El sifilpac fahk kahs in kahsruh ingacn pacl puhkantwen ke pacl in luti Lal uh. Nuh sin Mwet Luhlahlfongi Lal ke lwen lasr uh, Mwet Lahngo El fahk nuh sesr tari muh kuht tiac enenuh in sahngweng, tuh Leum El wi kuht, ac fah tu siskacsr (liye D&C 68:6).

Leum El ac fah tu sisken Alu ac mwet Lal ac karuhnguhnuhlos in moullac ne ke tuhkuh Lal. Ac fah oasr mihslac ke Saion ac ke stek lal. Ac in muh tuhkweni nuh sie nuh ke acn Saion, ac nuh ke stek lal an, in kuh in oruh sie karihngihn, ac nuh ke sie acn in wihklac liki pahkah, ac liki fohlohyak ke ac okwokuh in tiac akuhlamihsi nuh facluh nohfohn (liye D&C 115:5–6).

Alu uh tuyak oacna pihsinkac fokoko ke moullac luhn mempucr la. Finne ohiyac luhn facluh kuh in arlac inwuhrwuhr ke kuhtuh pacl uh, Mwet Luhlahlfongi ke Lwen-sahflah yohk luhlahlfongi la uh fah sokwack ma karihngihnyuck ke stek luhn Saion. Leum El sapkihn tuh yot na luhlahp se in tuhfwaclac liki fin fuhluh se, ac tiac ma mwet moklwelah ac yohkwelihk nwe oacna eol soko suc afihnyac facluh nohfohn (liye Daniel 2:31–45; D&C 65:2). Wacngihn mwet kuh in kutongyac fahsr la uh, tuh God El pa mwet sihmihs orekma se inge ac Jisus Kraist sifacna pa yot insroasrihk.

Mwet pahluh Nephi el liyacack kuh luhn Lamb nuhtin God, lah ac fah puhtatyang “nuh facn mwet olwelah luhn Leum” ac lah elos ac liyeyuckyang ke ma suwohswohs ac ke kuh luhn God ke wolacna yohk (liye 1 Nephi 14:14).

Kais sie sesr, ac sucu lasr uh, kuh in liyeyuckyang ke kuh luhn God oacna sie mwe lain kuht fin ac oruh na in pwacye nuh ke Alu luhn Jisus Kraist luhn Mwet Luhlahlfongi ke Lwen-sahflah ac lwelah Nguhn in oruh mwe kolyuck lasr. Ma upac uh ac tuhkuh, ac kuht kuh in tiac kahlwem ke ma nuh kwewa ma sikyak nuh sesr kuh rauni kuhtlac uh. Tuhsruhk kuht fin puhsisacl, luhlahlfongi ke Leum, El fah use nuh sesr kuh ac kolyuck ke ma upac nuh kwewa kuht ohsun nuh kac. Ke kena lasr pa in ahkenganyacl, kuht fah ahkinsewowoyeyuck ke sie mihslac loal insiyac.

Muhtwacwacyacn lwen ke Fohlohkyak sac, mempucr luhn Alu uh sun ma upac koluk. Prestuhn Brigham Young el fahk ke pacl sac: “Kuht rauniyucklac ke mwet koluk, ke misac ac ma koluk orek ke acn nuh kwewa, nga esam lah nga puhla oacna sesseslah ke engan [ac] wo ke nguhnihk, oacna nga oruh ingena uh. Pacl fahsruh uh kuh in sikyak arlac koluk, tuhsruhk nga soenna liye sie pacl ke Wosasuc se inge ma nga tiacna etuh lah ma sikyak uh kuh in wo nuh ke ma orwaclah ma pwacye uh” (Teachings of Presidents of the Church: Brigham Young [1997], 357).

Misineri companion se luhk ah, Paul, el sie mwet ma engan pacl nuh kwewa. Oacna sie pahpah fuhsr, el masack ke kain in mas sclerosis. Tuh sahyacn na ma upac tohkoh an, el kalweni in kuhlwacnsapuh mwet sahyac uh ke engan ac pwacr. El sie pacl ah utyak nuh ke ohfohs luhk ah muhta ke wheelchair se emet nahtuhl ac fahk, “Moul uh muhtwacwacack ke sie wheelchair kahsruhsr!” Nga fah esamuhl pacl nuh kwewa, sie yac met liki el misac ah, sruok nuh lucng Olympic torch ke el kahsruhsr ke wheelchair nahtuhl an ke mwet pucspucs uh kahluhkluhk. Oacna ac fihrihr paht sacn, luhlahlfongi lal Paul tiacna srihkweni ke pahkah luhn moul.

Ke nga tuh sie tuhlihk lutlut ke Brigham Young University ah, nga muhta lun sie lohm yurin mukul fuhsr puhkantwen. Mwet wiyuc muhta, Bruce, pa mwet puhlaik se emet nga etuh uh. Kuht suhkwac lohngohl in fahk ma suhfal ke kuhtwena mwet kuh kuhtwena ohiyac, ac upac in tiac puhla ahkkweyeyuck ye muhtahl. Puhlaik lal tuhkuh ke sie ahkos luhlahlfongi kuh ke Mwet Lahngo ac ke wosasuc Lal.

Sie lwen na ohyucu, engyeng, sie pac kawuck luhk, Tom, el fahsryak ke inkucl in lutlut luhlahp sac. Tuhfahna ao 7:00 ke lututacng, ac inkucl in lutlut sac pihsaclah ac lohsr. Snow na upac uh puhtat, wi engyeng upac uh. “Puhlan pacl na koluk se,” Tom el motko. El srackna fahsr, ac ke lohsr ac snow uh, el lohng mwet se onon.

Oacna ke motkweyuck ah, ke pahkah ke snow upac, Bruce, kawuck puhlaik na pwacye se el fahsruh. Ke pahol ahsrwelihk nuh lucng, el onon soko on ke Broadway musical Oklahoma: “We, lututacng na kahto se! We, fuhkah kahtoiyacn lwen uh! Oasr puhla na wowo se luhk, ma nuh kwewa ac wo mihsenge” (Richard Rodgers and Oscar Hammerstein II, “Oh, What a Beautiful Morning” [1943]).

Ke puhla sac me, puhsra engan sac lun sie pahkah koluk orwaclah nuh sihk sie akucl ke kalmeyacn luhlahlfongi ac finsrak nuh kwewa uh. Finne ke sie facluh koluk, kuht suc Mwet Luhlahlfongi ke Lwen-sahflah uh kuh in on ke engan, etuh lah kuh inkuhsrao uh oasr yurin Alu luhn God ac mwet uh. Kuht kuh in enganwack ke etwacack lah sie lututacng kahto oasr metoh—muhtwacwacyacn lwen in yac tausin se, ke Wen nuhtin Mwet el ac tuhkuh kuhtuhlacp me ac sifilpac kol facluh.

Nga nuhnkuh pac ke luo lututacng kahto ke sramsram mahtuh luhn facluh. Ke spring ke yac 1820, ke lututacng ke sie lwen na kahto ac kahlwem fin acn Palmyra, New York, sie mukul fuhsr ine Joseph Smith el utyak nuh ke sie un sahk ac sikuck muhtuhn te in pruhe. Top nuh ke pruhe sac, sikyang luhn Pahpah ac Wen, sramtweack wolacna ke ohiyacn pacl uh ac Fohlohkyak luhn Alu luhn Jisus Kraist nuh facluh.

Na sie pac lututacng kahto kahlmwelihk apkuhran in yac 2,000 somlah ah ke lihkihnihm ke siti kalkalyak Jerusalem ah. Faht uh takwack ke kahlwem na wowo ke lututacng in Istuh sac. Sie u srihsrihk ke muhtwacn tuhkuh in muhtwacta ke sie acn in kuclyuck, finsrakkihn in akmuhsraelah monun Leum srihpsrihpyak lalos. Lihpufacn luo ohsun nuh selos ac fahk: “Efuh kowos kuh suk el suc moul inmahsrlon mwet misac? El tiac oasr inge, el ahkmoulyeyuckyak tari” (Luke 24:5–6).

Ke sikyak luhn Jisus Kraist fin ma koluk ac misac, nga fahkwack mwe lohoh. Ke plwacn pahkotwen luhn Pahpah Ma Pahtpaht tuhmwacsr ac luhngse ma pahtpaht Lal, nga fahkwack. Ke kuht tuhkahkwack ke kais sie lututacng, lwelah kuht in ngwet nuh lucng ke luhlahlfongi ac fahk, “We, fuhkah kahtoiyacn lututacng se,” Nga pruhe ke inen Jisus Kraist, amen.