2010–2019
Ia fariihia mai e te Fatu
Eperera 2013


Ia fariihia mai e te Fatu

Na te imiraa e te aporaa i te mana‘o farii o te Fatu e arata‘i ia tatou ia ite e, ua ma‘itihia e ua haamaitaihia tatou e Ana.

I to’u tamariiraa, te haamana‘o ra vau i te tahi taime e rave to’u metua tane ia’u no te rave i te ohipa na muri ia’na. E aua faaapu iti ta matou i te tahi rii noa kilometera i te atea i to matou faaearaa, e pauroa te matahiti e ohipa rahi ta matou no te faaineine i te aua faaapu. E ohipa maua i ni‘a i te fare potee e aore râ e hamani e aore râ e tâtâî i te aua. I roto i to’u meharo, te taime maua e rave ai i teie ohipa, i te tau to‘eto‘e ïa, te hiona rahi e aore râ te ua rahi. Ua au râ vau i te reira. E haapii mai to’u metua tane ia’u nahea i te rave i te mau mea na roto i te faaoroma‘i e te mana‘o farii.

I te hoê mahana ua ani manihini mai oia ia’u ia haamau i te hoê farero ma te faaara mai e, « a haamana‘o, ia taviri haavî roa ana‘e oe i te farero, e fati te reira ». Puai roa to’u hinaaro ia faaite ia’na to’u aravihi. Ua taviri atu vau ma to’u puai atoa, e, aita ihoa i hape, ua fati te farero. Parau ha‘uti mai nei oia ia’u, e ua haamata apî atura maua. E noa’tu « to’u ma‘ua », ua ite noa vau i to’na here e to’na ti‘aturi ia’u. Ua pohe oia, ua hau i te 10 matahiti i teie nei, ua nehenehe noa râ ta’u e faaroo i to’na reo, e ite i to’na here, e oaoa i ta’na faaitoitoraa, e e ite i to’na mana‘o farii.

Te iteraa ua fariihia tatou e te hoê taata ta tatou i here o te hoê ïa hinaaro tumu o te taata nei. Ia fariihia tatou e te mau taata maitai, e faaitoitoraa ïa te reira no tatou. E faarahi te reira i to tatou faatura ia tatou iho e i to tatou ti‘aturiraa ia tatou iho. Te feia aita e ite ra i te mana‘o farii na roto mai i te vahi maitai, e imi ïa ratou i te tahi atu vahi ê. E fariu atu paha ratou i te taata o te ore e tau‘a nei i to ratou maitai. E taamu atu paha ratou ia ratou i te mau hoa haavare e e rave i te tahi mau mea au ore no te tamata i te farii i te haamauruururaa ta ratou e imi ra. E imi paha ratou i te mana‘o farii na roto i te oomoraa i te hoê ahu tapa‘o taa ê no te faatupu i te hoê mana‘o faariroraa e aore râ i te hoê huru faito taata. No te tahi pae, e au te tutavaraa ia fana‘o i te hoê hopoi‘a e te hoê ti‘araa tui roo ei rave‘a no te imiraa i te mana‘o farii. E faataa paha ratou i to ratou faufaa taata ia au i te hoê ti‘araa o ta ratou e mau nei e aore râ te hoê faito tei noaa ia ratou.

I roto atoa i te Ekalesia nei, aita atoa tatou i atea roa i teie huru feruriraa i te tahi taime. Na te imiraa i te mana‘o farii i roto i te mau vahi tano ore e aore râ no te hoê tumu hape e fauta ia tatou i ni‘a i te e‘a atâta—te e‘a e arata‘i ê atu ia tatou e te haamou atoa ho‘i ia tatou. Ei mono no te mana‘o here e te ti‘aturi, e tae mai te mana‘o faaru‘e e te faufaa ore arauʻae.

Ua aʻo o Alama i ta’na tamaiti ia Helamana, « E hi‘o i te Atua, e ora ».1 Te puna hoê roa no te puai e no te mana‘o farii vai maoro, o to tatou ïa Metua i te Ao ra e Ta’na Tamaiti, o Iesu Mesia. Ua ite Raua ia tatou. Ua here Raua ia tatou. Aita Raua e farii nei ia tatou no to tatou toro‘a e aore râ ti‘araa. Aita Raua e hi‘o nei i to tatou faito. Te hi‘o nei Raua i to tatou aau. Te farii nei Raua ia tatou mai ta tatou e riro nei e no ta tatou tutavaraa ia riro mai. E riro te imiraa e te aporaa i te mana‘o farii mai ia Raua ra i te faateitei noa e i te faaitoito noa ia tatou.

E horo‘a’tu vau i te hoê hi‘oraa ohie, e ia faaohipa-noa’tu-hia te reira, e nehenehe ïa e tauturu ia tatou tata‘itahi ia ite mai i te mana‘o farii hope roa. Na te Fatu i horo‘a mai i teie hi‘oraa na roto i te peropheta Iosepha Semita : « Oia mau te parau atu nei au ia outou na, o ratou atoa ho‘i i rotopu ia ratou ra o tei ite mai e ua ti‘a to ratou mau aau, e ua haehaa hoi, e ua tae roa to ratou mau varua, e ua faati‘a hoi ratou ia haapa‘o i ta ratou mau fafauraa na roto i te tusia—oia ïa, i te mau tusia atoa ta’u, o te Fatu e faaue atu—ua fariihia ïa ratou e au nei ».2

E toru taahiraa i roto i teie hi‘oraa :

  1. Ia ite e, e mea haavare ore to tatou aau e te ti‘a,

  2. Ia ite e, ua haehaa to tatou varua, e

  3. Ia ineine no te haapa‘o i ta tatou mau fafauraa na roto i te tusia mai tei faauehia mai e te Fatu.

A tahi, e mea ti‘a ia tatou ia ite e, e aau haavare ore e te ti‘a to tatou. Nahea tatou e ite ai i te reira ? E haamata tatou na roto i te feruriraa ma te aau tae ia tatou iho. E pû te aau no to tatou mau mana‘o. Ia hi‘o tatou i roto i to tatou aau, e au e, te hi‘opo‘a maite ra tatou ia tatou iho. Te mea aita te hoê atu taata i ite, ua ite papû maitai ïa tatou. Ua ite tatou i to tatou mau faaitoitoraa e to tatou mau hiaai. Ia titau tatou i te feruriraa ma te aau tae e te haavare ore, eita ïa tatou e faatumu i ni‘a i te mana‘o e aore râ e haavare ia tatou iho.

Te vai atoa ra te hoê rave‘a no te hi‘opo‘a e, e aau ti‘a anei to tatou. Te aau ti‘a, e aau mărû ïa e te matara e te farii. Ia faaroo ana‘e au i te Faaora ia parau e, « Inaha, te ti‘a noa nei au i te uputa, te patoto atu nei »,3 te faaroo nei ïa vau Ia’na ia patoto i te uputa o to’u aau. Mai te mea e iriti au i teie opani Ia’na, e pahono maitai ïa vau i te mau titauraa a te Varua, e e hau atu â ïa to’u fariiraa i te hinaaro o te Atua.

A feruri ai tatou ma te aau tae e ma te pure e, tei hea te oti‘a te vairaa te haavare ore e te oto o to tatou aau, e haapiihia ïa tatou e te Varua Maitai. E farii tatou i te hoê haapapûraa au e aore râ te hoê faatitiaifaro iti, ma te titau ia tatou ia na reira.

A piti, e ti‘a ia tatou ia ite e ua haehaa to tatou mau varua. Te ta‘o haehaa [contrit] i roto i te ditionare Oxford ua tatarahia mai « te hoê faaiteraa i te faahaparaa aau no te iteraa e, ua ravehia te hape ».4 Mai te mea e varua haehaa to tatou, e ite ïa tatou i ta tatou mau hara e to tatou mau hapehape. E roaa i te haapii ia tatou i « te mau mea atoa i ta te parau-ti‘a ra ».5 E tupu mai te oto paieti e e hinaaro tatou e tatarahapa. Te hoê varua haehaa, ua hinaaro ïa ia faaroo i « te parau a te Varua Maitai ».6

E itehia te varua haehaa i roto i to tatou hinaaro e ta tatou faaotiraa ia na reira. Te vai ra to tatou hinaaro ia faahaehaa ia tatou iho i mua i te Atua, te hinaaro ia tatarahapa, te hinaaro ia haapii mai e te hinaaro ia taui. E vai mai te hinaaro ia pure e, « ia tupu râ to oe hinaaro eiaha to’u ».7

Te taahiraa toru ia fariihia mai e te Fatu, o te faaotiraa papû ïa ia haapa‘o i ta tatou mau fafauraa na roto i te tusia, « oia ïa, i te mau tusia atoa ta’u, o te Fatu e faaue atu ».8 Pinepine roa tatou i te mana‘o e, te ta‘o tusia, no te faaite ïa i te hoê mea rahi e aore râ te hoê mea paari no tatou ia rave. I roto i te tahi mau huru, e riro paha te reira ei parau mau, te rahiraa râ o te taime, te faaite ra te reira i te hoê oraraa i te mahana atoa ei pĭpĭ mau na te Mesia.

Te hoê rave‘a no te haapa‘o i ta tatou mau fafauraa na roto i te tusia, o te raveraa ïa ma te ti‘amâ i te oro‘a i te hebedoma atoa. Te faaineineraa papû ia tatou iho no te oro‘a mo‘a. E faaapî tatou e e haapapû i ta tatou mau fafauraa mo‘a i te Fatu ra. Na roto i teie rave‘a, e ite tatou i To’na mana‘o farii e e farii tatou i Ta’na haapapûraa e, ua itehia ta tatou mau tautooraa e ua faaorehia ta tatou mau hara na roto i te Taraehara a Iesu Mesia. I te taime no taua oro‘a ra, e fafau mai te Fatu ia tatou e, ia hinaaro tatou ia rave i ni‘a ia tatou i te i‘oa o Ta’na Tamaiti e ia haamana‘o noa Ia’na e ia haapa‘o i Ta’na mau faaue, e vai noa ïa To’na Varua i roto ia tatou. Te vai-noa-raa mai te Varua Maitai ei hoa tamau no tatou, e faaiteraa hoê roa te reira e, ua fariihia tatou e te Atua.

Te tahi atoa rave‘a ohie no te haapa‘o i ta tatou mau fafauraa na roto i te tusia, o te fariiraa ïa i te hoê piiraa i roto i te Ekalesia e te taviniraa ma te tuutuu ore i roto i te reira piiraa, e aore râ, o te peeraa ïa i te aniraa a to tatou peropheta, o Thomas S. Monson, ia toro i to tatou rima i te feia e ti‘a ra i te pae puromu e o te titau nei ia faaorahia i te pae varua. E haapa‘o tatou i ta tatou mau fafauraa na roto i te tusia na roto i te taviniraa mamu i roto i to tatou vahi nohoraa e aore râ oire e aore râ na roto i te imiraa i te mau i‘oa o to tatou hui tupuna no te rave i te oro‘a hiero no ratou. E haapa‘o tatou i ta tatou mau fafauraa na roto i te tusia, na roto noa a‘e i te tautooraa no te parau-ti‘a, ma te vai matara noa, e ma te faaroo i te mau muhumuhu o te Varua i roto i to tatou oraraa. Te tahi mau taime, te haapa‘oraa i ta tatou mau fafauraa, e ere roa ïa i te ohipa rahi maori râ te vai-papû-raa e te vai-haapa‘o-maitai-raa, ia ta‘iri noa mai te mau vero o te oraraa i ni‘a ia tatou.

I muri iho i To’na hohoraraa mai i te hi‘oraa ia fariihia mai e Ana, ua faaohipa te Fatu i te hoê faahoho‘araa faahiahia no te faaite mai, nahea tatou ia fana‘o i te maitai ei taata e ei utuafare a imi ai tatou i To’na mana‘o farii. Ua parau Oia, « No te mea na’u, na te Fatu, e faahotu mai ia ratou mai te tumu raau hotu rahi roa ra o tei tanuhia i roto i te hoê fenua maitai ra, i piha‘i iho i te pape tahe ateate ra, o te hotu mai i te maa faufaa rahi e ia rahi roa te hoturaa ».9

Ia haru tatou i te ta‘iraa reo o te Varua o te Fatu, e ia putapu tatou i To’na mana‘o farii, e haamaitaihia tatou na ni‘a’tu i to tatou haro‘aro‘araa e e faahotu tatou e rave rahi maa no te parau-ti‘a. E ti‘a atu tatou i rotopu i te feia Ta’na i parau e, « ua ti‘a roa, e teie nei tavini maitai e te haavare ore : O oe i haapa‘o maitai i tena na tao‘a iti haihai, e faa tiaau atu vau ia oe i ni‘a iho i te mea rahi : E haere oe i roto i te oro‘a oaoa raa a to fatu ».10

Na te imiraa e te aporaa i te mana‘o farii o te Fatu e arata‘i ia tatou ia ite e, ua ma‘itihia e ua haamaitaihia tatou e Ana. E rahi atu â to tatou ti‘aturiraa e, Na’na e faatere ia tatou e e arata‘i ia tatou i te maitai. E riro mai To’na aroha mărû ei mea papû i roto i to tatou aau, i roto i to tatou oraraa e i roto i to tatou utuafare.

Ma to’u aau atoa, te titau manihini nei au ia outou ia imi i te mana‘o farii o te Fatu e ia oaoa i Ta’na mau haamaitairaa tei fafauhia. A pee ai tatou i te hi‘oraa ohie ta te Fatu i tuu mai, e ite tatou e, ua fariihia tatou e Ana, noa’tu to tatou ti‘araa, to tatou faito e aore râ to tatou mau oti‘a tahuti nei. Na To’na mana‘o farii e To’na here e faaitoito ia tatou, e faarahi i to tatou faaroo e e tauturu ia tatou ia faaruru i te mau mea atoa i mua ia tatou i roto i te oraraa nei. Noa’tu â to tatou mau tamataraa, e manuïa tatou, e faufaahia11 tatou e e farii tatou i te hau.12 E tai‘ohia tatou i rotopu i te feia ta te Fatu i parau atu e:

« Eiaha e măta‘u, e te mau tamarii rii, no te mea na’u hoi outou, ua riro hoi te rê no teie nei ao ia’u, e e tufaa hoi outou no ratou o ta te Metua i horo‘a mai na’u nei ;

« E e ore roa te hoê o ratou ta to’u Metua i horo‘a mai na’u nei e mo‘e atu ».13

Na roto i te i‘oa o Iesu Mesia ra, Amene.