2010–2019
Popohl ong Emenemen: Ketingpen Mour Pwung
April 2013


Popohl ong Emenemen: Ketingpen Mour Pwung

Lella kasongosong kan en mour, pwehki Tomw en Sounkomouro oh Sapwellime kalahngan, mour pwung pahn ketingki popohl ong emenemen.

Irair kei me wiawi kerendo elehieng ei medemedewe duwen padahk en popohl oh ni mehlel pwukoa en Sises Krais ni sewese emenemen kitail alehdi popohl poatoapoat ong pein kitail.

Kemwekid riau nan sounpwong kan me apwtehn imwisekla sair ie mehlel. Keieu, I kapahrek ni mehlahn Emilie Parker, serepein keneinei sounpar weneu me mehla iangahki aramas 25, me iangahki kisin seri pwulopwul 19, nan keskesik me wiawi Newtown, Connecticut. I iang ah peneinei mwahiei oh kasawiada me tohto sohla ahniki popohl. I diarada kehlail oh pwoson rehn ah nohno pahpa, Robert oh Alissa Parker.

Keriau, I tuhwong towe loaloapwoat kid kei en Mwomwohdiso nan kahnihmw en Abidjan.1 Wehi wet nan Palikapi en Africa, me kin lokaiahn France, lelohngehr kahpwal en mwohni, sounpei kan me uhwongada kaun en kopworment, oh mahwin riau nan wehio me ahpwtehn imwsekla nan 2011. Ahpw popohl ieu I kehn rehrail.

Kemwekid kin kalapw kihsang kitail atail popohl oh kalaudehla atail pepehm en per.

Ihs me kak manokehla mwekid lemei en Septempe 11, 2001, ong wasahkei nan U.S.? Soangen mwekid pwukat katamankinkitail uwen mwadang me atail pepehm kan en popohl oh nsenamwahu eh kak sohrala.

Nait pwutak keieu laud oh ah pwoud, me kaskasik keieun neira seri, kin kousoan ahl te siluh dohsang World Trade Center ni ansou me sompihro lel North Tower. Ira kohdahla pohn ihmw me re koasoan loaleo oh pwuriamweiki ara kilikilang dahme re leme iei aksiden ehu. Eri ira kilang keriau en sompihro lel South Tower. Ira mwadangete tehkada me kaidehn aksiden ieu oh leme me pali pah en Manhattan mih nan irair en mwekid lemei. Ni ansou me South Tower pwupwudi, ihmw me re kousoan loaleo pweipweikihdi pwelipar me ketketeudi pohn pali pah en Manhattan.

Sawehwehki dahme re kilangehr oh pwunodiki mwekid tohrohr de pil wiawi, ira kohlahng ihmwen mwomwohdiso stake center ni Lincoln Center nan Manhattan. Ni ara lella mwo ira diar ekei towe teikan sang pali pah en Manhattan me pil koasoanehdi ren pokonpene ni stake center. Re delepwohndohng kiht pwehn ndahieng kiht wasa me re mihie. I nsenamwahula me re mwamwahu ahpw sohte pil pwuriamweiki wasa me re mihie. Kaudiahl en mwehiet padahngki me stake kan en Saion iei wasahn doandoarla oh keiru sang melimel, oh sang engieng ni ansou me e pahn widekidi ni eh sohte kaluwetala pohn sampah unsek.2

Ira sohte kak pwuralahng imwarao erein wihk ehu samwa oh re nsensuwedkihla mehlahn diren aramas, ahpw ira sohte ohla.

Ni ei medemedewe mwekid pwukat, ehu me sair ie iei wekpeseng en padahk nanpwungen popohl en sampah oh popohl en emenemen.3

Ni ipwidi en Sounkomouro, tohn nanleng kepinga Koht oh pakairki, “Kaping ong Koht nanleng wasa ileilehie, oh mwehi kapohl nin sampah ong aramasakan me e kin ketin kupwuramwahuwih!” 4

Ahpw, lella nan ansou kesempwal poatoapoat wet mwurin ipwidi en Iehros en Koht, Erod nanmwarkio kemehla kisin seri nan Pedleem.5

Saledek en pilipil kesempwalohng pilahn en peren. E kin mweidada limpoak, tohnmetei, keirdahn emenemen, oh irair kan me anahn ong atail keirda poatoapoat. Saledek wet pil mweidada medek oh lokolok koaros me kitail kin lelohng nan mour wet, lella ni ansou me e kin kohsang soahng kan me kitail sohte wehwehki oh sang ni pilipil suwed kan en mehteikan. Mahwino Nanleng wiawi pwehki saledek en pilipil oh e kesempwalohng wehwehki sapwellimen Sounkomouro mwehin kalohk pohn sampah.

Ni duwen me sansal nan ire laud 10 en Madiu, Sounkomouro kaweidih Ehk-riemeno oh pohnese me Sapwellime misin sohte pahn kapwaiada popohl nan sampah. Wahnpoaron oko alehdi poahngok me ren kihdi kapai kan en popohl ong tohn ihmw akan me re pwarek ahpw alehdi kehkehlik me re pahn mih “nanpwungen kidien wel kan… [oh] aramas koaros pahn kailongkinkumwailla pwehki ngehi. A me pahn dadaurete lel ni imwi, ih me pahn mourla.” 6 Kair kesempwal sansal nan ire tikitik 34: “Kumwail dehr lemeleme me I kohdohn kamweimwahwihala sampah.”7 E sansal me popohl ong koaros sohte mih pohn sampah nan sapwellimen Krais mwehin kalohk pohn sampah, oh nan mwehi wet pil sohte.

Nan sapwellimen Kauno kapehsehpen Doctrine and Covenants, tepin padahk kesempwal kei sansal. Ni me pid irail akan me sohte koluhla, Sapwellime Ngehn (Ngehn en Krais), me kohieng aramas koaros me kodohng sampah,8 sohte pahn ketikiet rehn aramas kohkohlahte.9 Pil iangahki me, popohl pahn lipsang pohn sampah.10 Soukohp akan kalohngki me popohl lipsangehr mehlel pohn sampah.11 Tepel saikinte selidi oh kin wie doadoahngki manaman nan sampah.12

Ineng mwahu en aramas mwahu wasa koaros sangete mahs oh kohkohlahte pahn doke en mie popohl nan sampah. Kitail anahne nantihieng met. Ahpw, President Joseph F. Smith padahngki me popohl oh limpoak sohte pahn kak kohdo nan sampah … lao aramas alehdi Sapwellimen Koht mehlel oh Sapwellimen Koht rongamwahu …, oh pohnese sapwellime manaman oh mweimwei me sarawi.13

Kitail kin ngoangki oh kapakapiki popohl ong koaros, ahpw iei ni duwen emenemen oh peneinei tikitik me kitail pahn alehdi soangen popohl me mie inoupe oh ketingpe ong mour pwung. Popohl wet iei ehu kisakis me wia inoupen Sapwellimen Soukomouro misin oh meiroang en tohnmetei.

Tepin padahk wet sansalda ni mwotomwot nan Doctrine and Covenants, me mahsanih me kitail uhdahn anahne esehla me irail akan me wia doadoahk pwung pahn alehkihdi arail kisakis popohl nan mour wet oh nan mour soutuk nan sampah kohkohdo. 14

President John Taylor padahngki me popohl iei kaidehnte mehkot mwahu, ahpw e wia kisakis ehu sang Koht.15

Popohl me I koskosoia doke kaidehnte popohl en ansou kis. E wia peren loal oh nsenamwahu en pali ngehn.16

President Heber J. Grant kawehwe Sapwellimen Sounkomouro popohl nin duwe met: “Sapwellime popohl pahn kamarahda atail lokolok, kaloalamwahuih mohngiongitail, irisasang kailok, kaiahnda nan kapehdatail limpoak ong aramas me pahn doulahng ngenitail ni popohl oh peren.”17 Nan ahi tuhwong ahn Emilie Parker pahpa nohno, Sapwellimen Sounkomouro popohl kamarahda arail lokolok oh sawsawas en kamwahuiala ara mohngiong ohla kan. E kesempwal me mwurinte keskesik me wiawio, Brother Parker kasalehda mahkohng me kesiko. Ni duwen President Grant eh mahsanih, Sapwellimen Sounkomouro popohl kak “irisasang atail kailok.”

Souleng kan en Ivory Coast, nan mwehi en mahwin nan arail wehio, diarada popohl sang ni nsenohki mouriki rongamwahu en Sises Krais, ni arail pil kesempwaliki mehlel doadoahk en poadoapoad en peneinei oh tehnpas sarawi ong kadaudokarail kan.18

Kitail koaros kin inangih popohl. Popohl kaidehnte irair en sohte mahwin, mwekid lemei, pingiping, oh nanpwungsuwed. Popohl kin kohsang ese me Sounkomouro mwahngih ihs kitail mwahngih me kitail pwoson Ih, poakohng Ih, oh kolokol Sapwellime kosonned akan, lella oh ni mehlel nanpwungen kasongosong oh kahpwal kan en mour. Sapwellimen Kauno pasapeng ong Soukohp Joseph Smith nan Liberty Jail kihda kaloalamwahu (ong kitail).

Koht mahsanihong Joseph, Sapwellime pwutak, en ahniki popohl nan ngeni; ah kasongosong kan oh kahpwal kan pahn wiawi erein ansou mwotomwot.

“Eri, ma komw pahn kin loaloapwoat mwahu, Koht pahn ketin kupwuramwahih komwi nan wasa lapapap.”19

Tamataman, “Koht sohte ketin malipeikitaildohngnan mour liseliping, a ong mour meleilei.”20 Ong irail akan me soikala Koht, sohte meleilei. Kitail koaros towehda mihting kan nanleng me elehieng atail ahniki saledek en pilipil, ni atail ese me e pahn mie medek oh mwekid suwed mehlel pwehki wiakaulahn saledek en pilipil. Kitail wehwehki me met kak elehieng atail pahn lingeringer, pwuriamwei, sohte doarapatail, oh mengei en medekila. Ahpw kitail pil ese me Tomw en Sounkomouro pahn powehdi oh dupuk mehkoaros me sohte pwung nan mour wet oh kihieng kitail popohl. Elder Marion D. Hanks tenekihda nimweo lepin mahsen sang Ugo Betti: “En pwoson Koht iei en ese me koasoandi kan koaros pahn pahrek, oh me e pahn mie me kapwuriamwei mwahu.”21

Iahkan wasa me popohl kin kohsang ie? Aramas tohto kin rapahki popohl ni wiepe kan en sampah, me saikinte oh sohte pahn pweida. Popohl sohte kak dierek sang ni alehdi mwohni, manaman, de mwahr.22 Popohl sohte kak dierek nan repen me kaperen, kemweit, de mwemweit. Sohte nanpwungen mepwukat, mehnda ma pil alahldi ni uwe laud, kak elehieng peren de popohl tengeteng.

Ahn Emma Lou Thayne koul en sarawi kempoake kin kihda peidek me konehng: “Iawasa I kak diarie popohl? Iawasa ahi nsenamwahu ni ansou me soahng teikan koaros sohte kak wiahda I en unsek?”23 Pasapeng iei Sounkomouro, me wia utuhn oh soun kapikada popohl. Ih me iei “Nanmwarkien Popohl.”24

Ia duwen atail kak karanih Sounkomouro? Aktikitik mwohn Koht, kapakap ansou koaros, koluhkihla dipatail kan, pidolong nan pihl kan en pepdais ni mohngiong ohla oh ngehn karakarahk, oh wiahla tohnpadahk mehlel en Sises Krais iei karasaras inenen mwahu en mour pwung me ketingpe iei popohl tengeteng.25 Mwurin Nanmwarki Benjamin eh kihda padahk lipwalipw me pid Tomw en Krais, aramas akan pwupwudiong pohn pwehlo. “Ngehn en Kauno ahpw ketier pohrail; oh irail ahpw direkilahr popohl, sang ni arail alehda lapwapen diparail akan, sang ni meleilei en arail pepehm akan, pwehki sang ni arail ahneki pwoson laud me Jesus pahn ketido.”26 Koluhla oh momour pwung kin mweidedo popohl en madamadau, me kesempwal ong nsenamwahu.27 Ni ansou me mie dihp laud, wehkada kin anahn pwehn wahdo popohl.28 Mwein sohte mehkot kak karasarasehng popohl me kin kohdo ni ansou me aramas me toutoukihla dihp kin pwilikihdihieng rehn Kauno oh alehda kapai kan en Tomwo. Ni duwen me pil ehu koul en sarawi kasalehda, “I pahn pwilikihdi ahi wesik toutou kan ni aluweluwe oh eri mwesel kokoul.”29

Mohngiongie kin pereniki ahi kin esehda me nan atail mwehiet mwahnakapw, peinakapw oh misineri mah ni nen kan alehdahr malipilip en wia soun kair en atail Kaun oh Sounkomour, Sises Krais. Irail aliale rongamwahu en popohl kopwurupwurdohr ong sampah, emen aramas oh ehu peneinei ni ansou kis—doadoahk en mour pwung en wahdo popohl wet ong Sapwellimen Sahm Nanleng serihkan.

Mwomwohdiso iei wasahn keiru me soun idawehn Krais kak alehsang popohl. Ekei me pwulopwul nan sampah kin nda me re kin ahniki pepehm en pali ngehn ahpw re sohte kin iang sarawi. Ahniki pepehm en pali ngehn iei sokosok keieu me pil mwahu. Ahpw, iei nan Mwomwohdiso me kitail kin ehupene, padahk, oh audaudkihda mahsen mwahu en Koht. Me kesempwalsang, iei manaman en priesthood nan Mwomwohdiso me kin kihda tiahk sarawi kan oh inou kan me kin katengepene peneinei kan oh elehieng emenemen en warohng pwurala rehn Koht Sahm oh Sises Krais nan wehi celestial. Tiahk sarawi pwukat kin wahdo popohl pwehki re wia inou sarawi rehn Kauno.

Tehnpas sarawi kan iei wasa me tiahk sarawi kan kin wiawihie oh pil wia wasahn keiru meleilei sang sampah. Irail akan me kin mwemweitla likin tehnpas sarawi kan oh kin towehda tepin langada ong weipokon en tehnpas sarawi kan pil kin kehn popohl wet. Ehu irair I taman mwahu iei langadahn oh kasarawi en Tehnpas Sarawi en Fiji. Mie pingiping en me kaun, elehieng me uhwong kaun kan ahr kin isikada ihmw oh pirap nan downtown Suva, pidolong nan ihmwen ohpis oh irehdi saledek en irail me usuhsda. Wehio mih pahn kaun en sounpei. Sounpei ko en Fiji kihieng Mwomwohdiso mweimwei ahpw kaidehn ni unsek, ekeite aramas en pokonpene ong langadahn ihmwo oh ahpwete malaulausang ong kasarawio. Towe kan unsek sohte lukodo pwehki eh kakete keperohng irail. Iei ihte tehnpas sarawi likin Tehnpas en Nauvoo me tepin kokouda me kasarawi nan irair apwal.

Emen lih me lukodohng ritidahn ihmwo iei emen lih Hindu kaselel me wia mehn India, emen Tohn arail Parliament de weliepen wehi usuhsda me iang selidi ahpw lapwada pwehki ih lih emen.

Nan pere celestial-o, saledeksang pingiping en sampah, liho sengidi ni eh kasalehda duwen pepehm en popohl me kohdohng ih. E kehn Ngehn Sarawio kaloalamwahuih oh kadehdehki duwen kesempwalpen tehnpas sarawio.

Sounkomouro me iei utuhn popohl mehlel. Lella kasongosong kan en mour, pwehki Tomw en Sounkomouro oh Sapwellime kalahngan, mour pwung pahn ketingki popohl ong emenemen. Nan wasa me kamadipw en Pahsohpa wiawi, Sounkomouro inoukihieng Sapwellime Wahnpoaron Akan me irail pahn kapaikihda “Sounsawaso, Ngehn Sarawi” oh eri mahsanih lokaia kesempwal pwukat: “I kihong kumwail popohl, pein ei popohl me I kihong kumwail, I sohte kihong kumwail nin duwen me sampah wet kin wia.”30 Eri mwohnte Sapwellime Kasakas en Wia Weliepe: “I padahkihong kumwail mepwukat pwe kumwail en ahneki popohl ni amwail miniminiong ie. Sampah pahn kalokei kumwail, ahpw kumwail koapworopwor, pwe I kalowedier sampah!” 31

Eliza R. Snow ntingihdi duwen met ni lingan:

Kihda mohngiongumwail kan ni kaping ong Koht;

Mweidehng amwail kaping en dehr uhdi.

Mendahte kasongosoang kan ahr kipehdi sampah,

Krais mahsanih, “Rehi kumwail pahn ahniki popohl.”32

I kadehdehki met ni mwaren Sises Krais, ahmen.

Iren Sawas Akan

  1. Tiepene riau wiawi nan Abidjan ni Rahn Sarawi, Pepweri 10, 2013; 9,693 me towe—619 en irail sohte wia tohn Mwomwohdiso. Uwen tohtohn towe kan nan Ivory Coast iei kerenieng 19,000.

  2. Tehk Doctrine and Covenants 115:6.

  3. Lepin lokaiao meleilei mie wehwehih me kei. Nan Greek e wehwehki uhdi, sohte doula, de sohte nanpwungsuwed nanpwungen pali kan me uhpene. Nan Hebrew wehwehn lokaiao audapan oh ekei pak wia rahn mwahu ehu. Meleilei pil iei “irair me kin kohdohng aramas ihte sang ni koasoandi oh irair kan me Koht koasoanehdi” (Howard W. Hunter, nan Conference Report, Oaktohpe 1966, 14–17).

  4. Luk 2:14; lipw tohrohr kapatapatehng.

  5. Tehk Madiu 2:16; pil tehk Ross Douthat, “The Loss of the Innocents,” New York Times, Tihsempe 16, 2012, 12.

  6. Madiu 10:16, 22.

  7. Madiu 10:34.

  8. Tehk Doctrine and Covenants 84:46.

  9. Tehk Doctrine and Covenants 1:33.

  10. Tehk Doctrine and Covenants 1:35.

  11. President Woodruff pakairki met nan 1894 oh pwurehng nan 1896. Tehk The Discourses of Wilford Woodruff, ed. G. Homer Durham (1946), 251–52; pil tehk Marion G. Romney, nan Conference Report, Epreil 1967, 79–82.

  12. Tehk Joseph Fielding Smith, The Predicted Judgments, Brigham Young University Speeches of the Year (Mahs 21, 1967), 5–6. Ahpw, ni duwen me Elder Neal A. Maxwell mahsanih, “Kitail kak ahniki meleilei loalatail mendahte ma meleilei kohsangehr pohn sampah… [oh] ‘mehkoaros [kin] wie pingiping’” (“Behold, the Enemy Is Combined,” Ensign, Mei 1993, 79).

  13. Teachings of Presidents of the Church: Joseph F. Smith (1998), 400.

  14. Tehk Doctrine and Covenants 59:23.

  15. Teachings of Presidents of the Church: John Taylor (2001), 151.

  16. Sangete mwehin mehn Greek kan leledo rahn wet, lepin lokaia pwukat—peren ohnsenamwahu—aramas kin kawehwe, kasawih, oh madamadau laudiki kaidehnte pwehki wehwehih ahpw pil kaweid me re kin kihieng atail mour. Tehk David Malouf, The Happy Life: The Search for Contentment in the Modern World (2011). Pil tehk oaralap en nein Mr. Malouf’s pwuhk, nan R. Jay Magill Jr., “How to Live Well,” Wall Street Journal, Senweri 26–27, 2013, C6.

  17. Teachings of Presidents of the Church: Heber J. Grant (2002), 226.

  18. “Stake siluh nanpwungen meh limau nan Ivory Coast iang mih nanpwungen meh 25 me keieu nan Mwomwohdiso unsek ni persent en aramas me kin kihda eden peneinei ong tiahk sarawi en tehnpas sarawi,” oh Cocody Cote d’Ivoire Stake iei me keieu laud (C. Terry Warner and Susan Warner, “Apostle Visits Ivory Coast, Is ‘Impressed with Exceptional Spirit,’” Church News, Mar. 3, 2013, 4, 14). Mwurin mahwino tehnpas sarawi nan Accra, Ghana me keieu keren oh dohki awa 12, met wia kasalepe lingan en pwoson oh elehieng popohl ong emenemen oh peneinei.

  19. Doctrine and Covenants 121:7–8. President Harold B. Lee padahngki, “Eri, kitail anahne kamwahula; kitail uhdahn anahne kasongosong pwehn kamehlel duwen kehlail oh manaman me mih loalatail” (Teachings of Presidents of the Church: Harold B. Lee [2000], 208).

  20. 1 Korint 14:33.

  21. Nan Marion D. Hanks, “A Loving, Communicating God,” Ensign, Nohpempe 1992, 63.

  22. Tehk Jeffrey R. Holland, For Times of Trouble (2012), 79. Elder Holland padahngki me, “semwehmwe mehlel kak en kawehla ngehn en aramas laudsang irair teikan koaros likin dihp.” Ahpw doadoahkpen mwohni ni pwung kak en kamwahuiala popohl.

  23. “Where Can I Turn for Peace?” Hymns, nempe 129.

  24. Aiseia 9:6.

  25. John Greenleaf Whittier nda ni duwen met: “Tehk mwahu duwen amwail mour. Kedehr mwekidiki nihrahn mwekid me pahn nihpwong pwakiala ahmw popohl” (“Conduct [From the Mahabharata],” nan The Complete Poetical Works of John Greenleaf Whittier [1802], 484).

  26. Mosiah 4:3; lipw tohrohr kapatapatehng; pil tehk Marion G. Romney, nan Conference Report, Epreil 1967, 79–82.

  27. Pepehm en madamadau iei me kin kaweidkitaillahng popohl. E kin kohsang wasa riau: Marain en Krais, sohso lingan sang Samatail Nanleng (tehk Doctrine and Covenants 88:6–13; 93:2), oh kisakis en Ngehn Sarawi (tehk Doctrine and Covenants 39:6).

  28. “Soangen mahk riau kin wahdo popohl ong me dipadahr—ehu sang kaun me kamanamanehr nan Mwohmwohdiso en Kauno, oh ehu sang pein Kauno. [Tehk Mosiah 26:29.]” (Teachings of Presidents of the Church: Spencer W. Kimball [2006], 41).

  29. “How Gentle God’s Commands,” Hymns, nempe 125.

  30. Sohn 14:26–27.

  31. Sohn 16:33.

  32. “Though Deepening Trials,” Hymns, nempe 122.