2010–2019
Molwelah Liki Ma Koluk
April 2013


Molwelah Liki Ma Koluk

Nuh ke luhpah kuht ukwe Kraist, kuht suk in wi ac kahsruh orekma molwelah Lal.

Ke pacl met luhn Macrike ah, oasr enenuh na yohk se nuh ke mwet orekma fin acn Macrike uh. Ke yac 1700 ac muhtwacwacyacn yac 1800 ah, mwet suc kena tuhkuh nuh Macrike in orekma uh orekweni fin acn Great Britain, Germany, ac muhtuhnfacl sahyac Europe uh, tuhsruhk puhsiyacn mwet kena som uh tiac kuh in moli luhpah in forfor an. Tiacna sessahlah nuh sin mwet forfor inge ke sowemoul kuh contract, olwelah in orekma tukun ai lalos nuh ke kais kuhtuh ke pacl sahyacn lusacn ao oacna moul nuh ke forfor lalos an. Mwet sahyac an tuhkuh ke olwelah ma mwet ke sucu ma oasr tari Macrike an ac moli mololtahl ke ai an, tuhsruhk fin tiac sikyak, mwet tuhfahna tuhkuh an ac ahkkohsyeyuck in sifacna moli ke orekma lalos an. Atac orekmakihnyuck in ahkuhtweyac mwet forfor sowemoul inge pa “mwet molwelah liki ma koluk uh.” Elos enenuh in molwelah luhpan tuhkuh lalos an—ke sie atacn molwelah sukohsohk lalos—pa ke orekma lalos.1

Mwet molwelah pa sie sin ine yohk srihpac emet ma ahkuhtwelyac Jisus Kraist uh. Oacna ke fwackyuck ke sramsram fototo se luhk kacn mwet forfor “molwelah liki ma koluk uh,” kahs molwelah kalmeyac pa in moli nohfohn sie ma kunac kuh sie misac. Molwelah el kuh pac in kalmeyac pa in molwelah kuh fuhlwelah ke in moli sie ma enenuh. Fin sie mwet orwaclah sie ma koluk na ahkwoyelah kuh taltal kac, kuht fahk lah el sifacna molwel lah. Kain kalmeyac inge ahkkahlwemye kain in ip ke Molwelah yohk ma oreklac sin Jisus Kraist ke Iwaclah Lal, suc weacng, ke kahs lun dictionary uh, “in itucklac liki ma koluk ac ahkkohs nuh kac, kalmac pa sie kihsac oreklac sin mwet oruh ma koluk uh.”2

Molwelah luhn Mwet Lahngo oasr ip luo kac. Ma se met, in iwe nuh ke tahfonglac lal Adam ac sikyak ke Puhtatlac lal Adam ke kuhtanglah ma kuh in pahngpahng ma sikyak suwohs ke Puhtatlac sac—misac ke mahno ac nguhn. Misac ke mahno etweyuck tari; misac ke nguhn pa fahsrwelihk luhn mwet uh liki God. Ke kahs lal Paul, “Tuh kacl Adam mwet nuh kwewa fah misac, finne ke Kraist mwet nuh kwewa fah oreklac in moul” (1 Met Korint 15:22). Molwelah liki misac in mahno ac nguhn se inge ma nuh sin mwet nuh kwewa sahyacn ma enenuh elos in oruh.3

Ma se ahkluo ke Iwaclah luhn Mwet Lahngo pa molwelah liki ma kuh mwe lwacle fokoko luhn Puhtatlac sac—ma koluk lasr sifacna uh oacna lainyuck nuh ke tahfonglac lal Adam ah. Ke srihpen Puhtatlac sac, kuht isuslac nuh ke sie facluh ma ma koluk—ma, seahkostwen nuh ke masap wolacna lutiyuck uh—oasr acn nuh kwewa. Sramsram kacsr nohfohn, Leum el fahk:

Ke mwet uh muhtwacwacack in mahtuhlah, ma koluk uh muhtwacwacack in oasr ke insiyaclos, ac elos kuh in puhlakihn, lah elos in muh kuh in etuh molo uh wo.

Ituckyang nuh sin tuhlihk nahtuhl Adam uh in etuh ma wo liki ma koluk; tuhsruhk elos mwet sulaclah lalos sifacna” (liye Moses 6:55–56).

Ke srihpen oasr ma kunacsr ac kuht orwaclah sulaclah uh, molwelah ke ma koluk lasr sifacna uh wiwina—ohiyac ke fahkwack ac sislah ma koluk ac forlah nuh ke sie moul wo, kuh ke kahs sahyac uh, ohiyac ke auliyak (liye D&C 58:43). Leum El sapkihn nuh sesr in luti nuh sin tuhlihk nahtuhsr, nuh sin mwet nuh kwewa, acn nuh kwewa, enenuh in auliyak, kuh elos koflah in usrui tohkohsrahi luhn God, tuh wacngihn ma fohkfohk kuh in muhta we, kuh muhta Yohrohl” (liye Moses 6:57).

Kweok luhn Mwet Lahngo Gethsemane ac waek Lal fin sahkseng soko ah moli kuhtlac liki ma koluk ke ahkfahsryelah sap ma nuhnuhnkuh oasr facsr uh. El tahfwelah pahkotwen ac sekihn elos suc auliyak. Iwaclah sac ahkfalye nuhnuhnkuh nuh sesr uh ke onwelah ac moli kuhtlac nuh ke kuhtwena kweok kuht puhlakihn uh. El kweokkihn ngal luhn mwet nuh kwewa, ngal luhn ma moul nuh kwewa, kwewana mukul, muhtwacn, ac tuhlihk, suc ma ke sucu lal Adam ah (liye 2 Nephi 9:21; liye pac Alma 7:11–12).4

Nuh ke luhpah kuht ukwe Kraist, kuht suk in wi ac kahsruh orekma molwelah Lal. Kuhlwacnsap wo emet kuht kuh in sang nuh sin mwet sahyac ke moul se inge, muhtwacwacack yurin mwet ke sucu lasr sifacna uh, pa in usaclosme nuh yurin Kraist ke luhlahlfongi ac auliyak elos in muh kuh in puhlakihn Molwelah Lal—mihs ac engan ingena ac moul kawihl ac moul ma pahtpaht ke facluh se fahsruh uh. Orekma luhn misineri lasr uh pa sie ahkkahlwemye na wowo ke luhngse molwelah luhn Leum. Ke srihpen elos pa mwet utuck pweng wal Lal, elos sang mwe insewowo yohk ke luhlahlfongi ke Jisus Kraist, auliyak, pacptais, ac mwe sang luhn Nguhn Muhtahl, ikacslah inkacnek nuh ke sifil isuslac ke nguhn ac molwelah.

Kuht kuh pac in kahsruh ke molwelah luhn Leum nuh selos suc misac. Elder yohk luhlahlfongi la ke fihl se inge, ke elos som liki moul in mahno uh, kalweni orekma lalos in luti wosasuc ke auliyak ac molwelah, ke kihsackuhnlah luhn Wen Kuloh Sefanna nuhtin God, inmahsrlon elos suc muhta in lohsr ac ye srohoh ke ma koluk ke sie facluh yohk nguhn misac kac (liye D&C 138:57). Ke srihpen ma wo tuhkuh ke akwuck orek ke mwet sahyac kuht oruh nuh selos in tempuhl luhn God, finne elos suc misac ke srohoh in oruh ma koluk kuh in sukohsohklah.5

Ke inkaiyacn ip yohk srihpac ke molwelah enenuh in oruh ke auliyak ac nuhnak muhnahs, oasr sie ip ke mahno arulacna yohk srihpac pac. Fahk lah Jisus El forfor ac oruh ma wo uh (liye Orekma 10:38), suc pa weacng onwelah mwet mas ac muhnahs, sang mongo nuh sin un mwet masrinsracl uh, ac luti ke sie inkacnek wo emet. “Oacna ke Wen nuhtin mwet el tiac tuhkuh in tuh kuhlwacnsapweyuck el, ac tuh elan sie mwet kuhlwacnsap, ac sang moul lal in molwelah mwet pucspucs” (Mattu 20:28). Kuht oacyacpac kuh in, ye mokleyuck luhn Nguhn Muhtahl, som ac oruh ma wo ke pactuhn in molwelah oreklac sin Mwet Kol sac.

Kain orekma in molwelah inge weacng kahsruh mwet ke elyah lalos uh. Kalmac pa in kawuck nuh sin mwet suhkahsruhp ac muhnahs, ahksrihkyelah kweok, ahksuwohsyelah ma stuhuh, tu ke ma pwacye, ahkkweye fihl fahsruh uh, ac orwaclah karihngihnyuck ac engan lohm uh. Inkaiyacn orekma in molwelah lasr fin facluh uh pa in kahsruh mwet sahyac uh kapwack ac ahkfahsryelah finsrak ac kena suwohswohs lalos uh.

Srihkasrak se ke puk lal Victor Hugo’s Les Misérables, finne tiac pwacye, kwacna sunyuc ac mokleyucyak. Apkuhran nuh ke muhtwacwacyacn sramsram soko ah, Pisap Bienvenu el sang mongo ac lohm in muhta nuh sin mwet wacngihn lohm se Jean Valjean, suc fihlfihllac liki yac 19 lun prison ke srihpen el pihsraclah sie lof in fuhlao in kihteyac tuhlihk muhtwacn masrinsrwacl se wiyacl. Inse kwekwe ac kasrkuhsrak, Valjean el fohlohkihn kuhlwacng lal Pisap Bienvenu ah ke pihsraclah ma selfuh wowo lal ah. Tok sruhuh sin pihlismacn uh, Valjean el kikiacp muh selfuh ah sie mwe sang sel. Ke pihlismacn an fohlohkohnohllah nuh lohm sel pisap, ke lut yohk lal Valjean, Pisap Bienvenu el ahkkweyelah sramsram soko lal ah likina met ah, el fahk, “Tuhsruhk! Nga usot pac sahk in kacntuhl uh nuh sum, suc pa selfuh oacna ma sahyac uh, ac ngwac kuhkwackuhnlah ke francs lofko. Efuh kom tiac us wi puhlwet lom ah?’ …

“Pisap el fahsr nuh yohrohl, ac fahk, ke sie puhsra srihsrihk:

“‘Tiac muhlkuhnlah, tiac muhlkuhnlah lah kom olwema nuh sihk in orekmakihn selfuh se inge in eklac sie mukul suwohs.’

“Jean Valjean, suc tiac esam olwelah inge, tu fohsack. Pisap … el kalweni, olwelah:

“‘Jean Valjean, tamuhlwel wiyuck: kom tilac ma luhn ma koluk, tuhsruhk nuh sin ma wo. Nguhnum pa ngwac molwelah nuh sum uh. Nga sislah nguhnum liki nuhnak lohsr uh ac liki ma koluk, ac nga usot nuh sum God!”

Jean Valjean pwacyena el eklac sie mwet sasuc, sie mukul suwohs ac sie mwet suc kahsruh mwet pucspucs sahyac. Ke moul lal nohfohn el liyacacng sahk in kacntuhl selfuh lukwac ah in ahkacsmakihnyacl lah nguhnal moliyucklac in kuhlwacnsapuh God.6

Kuhtuh kain molwelah ke mahno uh tuhkuh ke tuhkweni orekma. Pa sie sin srihpac ma Mwet Lahngo El orwaclah sie alu. Ke srihpen kuht oreklac ke u ac u srihsrihk ac ke stek, ward, ac pracns uh, kuht kuh in luti ac ahkkweye kais sie ke wosasuc uh, tuhsruhktuh kuht kuh pac in siyuck kahsruh luhn mwet ac kahsruh in oruh ke ma ma enenuh ke moul uh. Mwet sifacna mukwikwi kuh ke u uh tiac kuh in sang lwen nuh kwewa kahsruh fal in ahkfahsryelah ma upac yohk uh. In oacna mwet fahsr tukun Jisus Kraist kuht sie mura luhn Mwet Luhlahlfongi orekweni in kahsruh molwelah enenuh luhn Mwet Luhlahlfongi wiyacsr uh ac mwet puhs sahyac kuht kuh in sun fin facluh uh.

Ke srihpen kuhiyacn kahsruh lasr ke yac ekahsr tari ah, ma sruhmuhnyuck sel Elder Dallin H. Oaks ah, yohk nuh ke yac se inge mwet 890,000 ke muhtuhnfacl 36 oasr kof nwacsnwacs nihmac, mwet 70,000 ke muhtuhnfacl 57 oasr wheelchair nahtuh, ac mwet 75,000 ke muhtuhnfacl uh kuh lac in liye, ac mwet ke muhtuhnfacl 52 eis kahsruh ma koluk upac sikyak ten inge. Mukwikwi yurin mwet sahyac uh, Alu uh kahsruh sang ono in fakfuck nuh sin tuhlihk sun 8,000,000 ac kahsrwelah mwet Syria ke acn in wihklac fin acn Turkey, Lebanon, ac Jordan wi mwe enenuh ke moul uh. Ke pacl sacn pacna, mwet enenuh ke Alu uh eis tala miliacn puhspuhs ke mwe sang luhn lalo ac kahsruh ac kuhlwacnsap sahyac uh ke 2012. Kuloh nuh suwohs ke kuhlwacng lowos an.

Ma nuh kwewa inge tiacna muhtwacwacack in weacng mukwikwi luhn kais sie ke kuhlwacng ac ahkkweye—mwe sang ke mongo, nuknuk, mani, karihngihn, ac kain ma tausin sahyac ke ahkkweye ac luhngse ke ma kuht kuh in wi ke orekma in molwelah luhn Kraist uh. Oacna sie tuhlihk mukul nga sifacna liye mukwikwi luhn ninac kiyuck ah in molwelah sie muhtwacn enenuh kahsruh. Yac pucspucs somlah ah ke tuhlihk nahtuhl ah fuhsr, ninac kiyuck ah oruh sie laslas na upac ma apkuhran in unilyac ac oruh elan oan na ke pet ke apkuhran in yac se. Ke puhlan pacl se inge, sucu ac mwet ke ward uh kahsrwel Ninac ac sucu lasr ah. Nuh ke kahsruh weacng pac, prestuhn luhn Rilif Sosaiti ke ward sac, Tahmtahel Abraham, siyuck pahpah ninac kiyuck ah in sokwack sie muhtwacn ke ward ah ma enenuh orekma na upac uh. Ke sifil tahfweyacn sramsram soko inge, nga fah orekmakihn ine stuhuh Sara ac Annie nuh sin muhtwacn se inge ac tuhlihk muhtwacn se nahtuh ah. Pa inge sramsram luhn ninac kiyuck ah:

“Nga esamyac na pwacye oacna in ekweah na. Insac nga oan ke mwe oan uh, ac Tahmtahel Abraham el usacluh Sara nuh ke sruhnguhn infuckihl an. Nga puhla koluk. Tu insac sie mwet sifucng emet nga ohsun nuh se—sripihsr; insucf okahrkahr, tiac kakuci, raun finpihsac; insifac ahtlah nuh ten. El nukum sie mahn nuknuk yohklac na upac. El tiac ke ngwetwack ac el sramsram kahkahsrihk nga koflah lohngohl. Wihklac tohkohl pa sie tuhlihk muhtwacn srihsrihk matwac yac tolu. Meac nga ac oruh ke kain mwet inge uh? Tukun elos som liki infuckihl luhk ah, nga tuhng na tuhng. Nga enenuh kahsruh tiac mwe elyah puhs pac. Tahmtahel Abraham el muhta kuhtuh srihk weluhl ac elos sana ahknwacsnwacsyelah lohm ah ac ahkolah kuhtuh mongo wowo uh. Tahmtahel Abraham el siyuck sihk in srihke nuh ke lwen ekahsr, [fahklah] ke srihpen tuhlihk muhtwacn se inge puhlakihn ma upac pucspucs ac enenuh kahsruh.

“Lututacng tohkoh ke Sara el tuhkuh ah, nga tuhfahna oruh elan tuhkuh nuh sisken mwe oan uh ma nga kuh in lohngohl. El siyuck lah meac nga luhngse elan oruh. Nga fahk nuh sel na fahk, ‘Tuh ma yohk srihpac emet pa tuhlihk mukul nuhtihk uh; eis pacl yohrohlos, rit nuh selos—elos yohk srihpac likina lohm uh.’ El sie mwet orek mongo na wowo ac liyacacng lohm uh nwacsnwacs, owo uh tari, ac el wo nuh sin tuhlihk mukul ah.

“Ke wik ekahsr ah, nga lotwelah sramsram soko lal Sara. [Ke srihpen upac elan lohng, el tiac oruh wo ke lutlut ah ac sana itucklac. El pahyuckyak arlac fuhsr nuh sin mukul luhngse nihmnihm se. Annie el isuslac ac eklac kahsruh yohk ke engan nuh ke moul lal Sara ah. Sie fong in winter ah mukul tuhmwacl ah sruhi tuhkuh, ahkkohsyacl Sara ac Annie nuh lun stosah soko ke nuknuk in mutul lalos an, na tohlohltahllah sisken highway ah. Elos tiacna sifil liyaclwack. Tiac sori ac mihsrihsr, Sara ac Annie fahsr mael ekahsr nuh lohm sin ninac kiyacl ah.] Ninac kiyacl ah insese in lwelah elos in muhta we ahol ke oruh orekma nuh kwewa orek mongo, ac karihngihn tahmtahel ac tamuhlwel wiyacl suc oasr ke high school.

“Kuht usacllah Sara nuh yurin sie taktuh insroac, ac el eis mwe kahsruh in lohng se. … Kuht sang elan eis lutlut luhn mwet mahtuhyak uh, ac el eis high school diploma lal an. El wi lutlut ke fong ac tohkoh srolah liki college ac luti tuhlihk suhkahpahs uh. El molwelah kihtin lohm se. Annie el pahyuckyak lun tempuhl ac tuhlihk luo nahtuhl. Sara el sana eis kuhtuh ahkwoyeyuck ke insrwacl ac sahflahiyac ah kuh in lohng wo. Yac tohkoh ah el retire lac ac kuhlwacnsapuh sie misin. … Sara el kwacna fahk kuloh nuh sesr ac fahk lah el lotwelah ma yohk sihk, yohkna ke nga fahk nuh sel lah tuhlihk mukul nuhtihk uh yohk srihpac likina lohm se. El fahk lah lotwel in oruh oacna ingacn yohrohl Annie. … Sara el muhtwacn na yohk srihpac se.”

Oacna mwet tuhma lutlut luhn Jisus Kraist, kuht kena in oruh ma nuh kwewa kuht kuh in molwelah mwet sahyac uh liki kweok ac toasr uh. Finne ohinge, kuhlwacnsap in molwelah yohk lasr uh fah pwacnuhlos nuh yurin Kraist. Fin tiac ke Molwelah Lal ke misac ac ma koluk uh, ac oasr lasr muhkwena wosasuc ma orwaclah eklac fin facluh uh. Ma ingacn ac sang kuhtuh kahsruh ac in orwaclah oacna pacl met ah, tuhsruhk wacngihn kuh la in tuhkuh nuh ten liki inkuhsrao nuhnuhnkuh suwohs ac pahkomuhta ma pahtpaht uh. Molwelah yohk emet uh oasr ke Jisus Kraist ac El muhkwena. Nga puhsisacl ac tarilacna in akihlacnuhl oacna Mwet in Molwelah ke inen Jisus Kraist, amen.

Kahsruh an

  1. Liye Merriam-Webster’s Collegiate Dictionary, 10th ed. (1993), “redemptioner.”

  2. Webster’s New World College Dictionary, 3rd ed. (1988), “redeem.”

  3. Wen nuhtin God iwe ma koluk na pwacye uh, in muh koluk luhn pahpah ninac uh tiac kuh in topukyucklac ke insifacn tuhlihk nahtuhlos uh, tuh elos fohnlah ke pwelucng luhn facluh” (liye Moses 6:54). Ke Molwelah luhn Kraist, mwet nuh kwewa fah kuhtanglah kuclyuck ac sifil moulyak nuh ke moul ma pahtpaht. In weacng, mwet nuh kwewa kuhtanglah misac ke nguhn ke fohlohkihnyuckme nuh ye muhtuhn God in nuhnuhnkweyuck. Jisus El fahk lah el tohuyak nuh lucng sin mwet uh, kuht enenuh in tohuyak nuh lucng sin Pahpah, in tu ye muhtuhn Mwet Lahngo ac in nuhnuhnkweyuck ke orekma lasr uh (liye 3 Nephi 27:14). Elos suc ahknwacsnwacsyeyucklac liki ma koluk uh fah muhta na yurin God ke tohkohsrahi inkuhsrao, tuhsruhk elos suc tiac auliyak ac fohkfohk tiac kuh in muhta yurin sie God muhtahl, ac tukun Nuhnuhnkuh elos fah fahsrwelihk ac e we sifil kweokkihn misac ke nguhn uh. Ma inge kuhtuh pacl uh kalmackihn oacna misac ahkluo kuh kweokkihn misac ke nguhn uh ke pacl ahkluo. (Liye Helaman 14:15–18.)

  4. Nuhnkuh ma koluk lasr sifacna uh, ma suhmuhslah uh sramsram ke kuhtuh mwet ma tiac eis ma wo ke molwelah liki ma koluk uh: Mwet koluk uh ac muhta na oacna in muh wacngihn molwelah oreklac, sahyacn nuh ke eslah sucl in misac uh (liye Alma 11:41). El suc tiac ahkyohkye luhlahlfongi nuh ke auliyak ac ituckyang nuh ke masap nuh kwewa nuh ke sap ke nuhnuhnkuh; ke ma inge elos muhkwena suc oasr luhlahlfongi la nuh ke auliyak ac ituckyang nuh se plwacn yohk ac ma pahtpaht ke molwelah uh (liye Alma 34:16). Fin sie mwet tiac eis Iwaclah luhn Mwet Lahngo, el enenuh molwelah misac lal nuhnuhnkwacl sifacna. Jisus el fahk lah El kweok ke mwet nuh kwewa elos in muh tiac kweokkihn fin elos auliyak, elos enenuh in kweokkihn oacna ke El oruh ah (liye Doctrine and Covenants 19:16–17). Kweok luhn kais sie ma tiac moliyucklac ke ma koluk uh etweyuck oacna hell. Kalmac pa in ma luhn devil, ac ahkkahlwemyeyuck ke ma suhmuhslah uh oacna ke oasr ke sein uh kuh sie luhluh in e ac selfuh. Lehi el ngihsre wen nahtuhl in sulaclah molwelah luhn Leum ac tiac sulaclah misac ma pahtpaht, oacna nuh ke kena luhn ikoac ac ma koluk ma oasr loac uh, suc sang kuh nuh sin devil kuh in sruokyac, ac usaclosi nuh ten nuh in hell, tuh el fah kol faclos ke tohkohsrahi lal sifacna (liye 2 Nephi 2:29). Finne ohingacn, ke srihpen Iwaclah luhn Jisus Kraist, oasr sahflahiyacn hell, ac elos suc lwelah in ahluhkwelah uh ac moliyucklac liki devil ke sifil moulyak sahflah sac (liye Doctrine and Covenants 76:85). Kuhtuh tuhlihk tuhlac uh pa elos muhkwena suc misac ahkluo fah oasr kuh sahflah la se; elos muhkwena pa ac tiac moliyucklac ke pacl fal luhn Leum, tukun kweokkihn kasrkuhsrak Lal uh (liye Doctrine and Covenants 76:32, 37–38).

  5. Mwet pahluh Joseph Smith el engan in ahkkahlwemye lah mwet misac uh enenuh in sruhmuhn on ke kaksyak ma pahtpaht nuh sel Tohkohsrah Immanuel, suc akmuhsraiyucklac, met liki facluh oreklac, ma ac lwelah nuh sesr in molweloslac liki kaul lalos; tuh mwet kauli uh fah sukohsohklah (liye Doctrine and Covenants 128:22).

  6. Liye Victor Hugo, Les Misérables (1992), 91–92.