2010–2019
Kidimpene Arail Ohla Kan
October 2013


Kidimpene Arail Ohla Kan

I kapakapki me kitail pahn kaunop pein kitail en kihda sohte lipilipil sawas en priesthood me Kauno ketikihieng kitail nan atail seiloak en mour wet.

Kitail koaros kapaikihda pwukoa en apwalih mehteikan. En kolokol priesthood en Koht iei kepwukoahki sang Koht mour soutuk en Sapwellime serihkan. Met mehkot mehlel, oh kaselel, oh ekei pak kin kihieng kitail pepehm en kipeikitaildi.

Mie president en pwihn en elder kan rongorong pwohnget me ese duwen me I koasoaia. Iet me wiawihong emen kumwail. E kakete wiawihong tohto kumwail—oh pak tohto. Oaritik kan kin wekpeseng ahpw irair kan duwepenehte.

Emen elder me komw sohte nohn ese peki ahmw sawas. E apwtehn diarada me e anahne kasau ah pwoud oh nah kisin pwutako sang wasa me re mihieo kohla ni ehu me pil kerendohngete wasao.

Ih ah pwoud pekidahr oapwoat sidohsa pwehn kamwakid arail kepwe oh dipwisou kan. Kompoakapahra men kihieng ira were sidohsao. Pahpa pwulopwulo tepida kihieng ara kepwe koaros nan sidohsao, ahpw sohte pwand, tihnseweo medekda. Kompoakapahraho nohn kedirepw oh sohte kak sawas. Pahpa pwulopwulo inenen anahne sawas. E tamanda komwi, president en pwihn en elder kan.

Ansou me e peki sawas rehmw, rahno pil samwalahr. Nihsoutiko mie mihting ni ihmw sarawio. Ke ndahiengehr ahmw pwoud me ke pahn sewese ih wiahsang ekei pwukoa kan en nan ihmwo rahno. Noumw serihko peki kumwail en patpene wia mehkot, ahpw ke saikinte wia.

Ke pil ese me towe kan en omw pwihn, ahpw uhdahno me loaloapwoat kan, me ke kin likuwerih ni ansoun anahn, pil kedirepw rahno.

Kauno mwahngih me e pahn mie soangen rahn pwukat ansou me E ketin malipeiuk ong doadoahk wet, eri E ketkihda soai pwoatet pwehn kangoangeiuk. E wia soai pwoat me doke soun kol priesthood kan me toutoulahr. Kitail kin ekei pak kahdaneki soai pwoatet Ohlen Sameria mwahu-o. Ahpw uhdahno e doke ohl mwahu me kin kol priesthood nan imwin rahn pwukat.

Soai pwoatet inenen doke sounpapah en nan priesthood me inenen pwangadahr. Tamataman me kumwail iei Ohlen Sameria mwahuo oh kaidehn sahmworo de mehn Levi me aluhte daulih ohl ohlao.

Mwein kumwail saikinte medewehda soai pwoatet ansou me kumwail kin sohpai soangen kasongosong pwukat. Ahpw I kapakapki me kumwail pahn ni ansou me soangen rahn apwal pwukat pahn pwurodo, pwe re uhdahn pahn pwurodo.

Pwuhk sarawi sohte kasalehda kahrepen Ohlen Sameriao eh seiseiloak nan ahlo sang Serusalem kohlahng Jericho. Ohlo mwein sohte pil kelehpw pwehki uhdahn e pahn wehwehkihier me soun pirap kan kin awiawih me sohte kin kanaiehng. Mwein seiloak kesempwal me e wia, oh ni duwen arail tiahk, eh pil wa emen mahn me wisik iangahki leh oh wain.

Ni mahsen en Kauno Ohlen en Sameriao, ansou me e kilang ohl me ohlao, uhdi pwehki “e mwekidkihda eh poakehla.”

Laudsang ihte pepehm en poakehla, e mwekidki. Tamataman ansou koaros oaritik en soai pwoat et:

“E ahpw keiong mpe, kieldiong leh oh wain pohn wasa ohla kan en paliwere oh kidimpene. E ahpw kidahng pohn dakepe oh walahng nan imwen keiru ehu; e ahpw apwahpallih wasao.

“A mandahn rahno e ahpw kihong mwohni silper riau kaunen imwen keiruwo oh ndaiong, ‘Apwalih mahs ohl menet, oh ni ei pahn pwurodo I nek kapwungohng uhk mehkoaros me ke pahn luhskihla.’”1

Komwi oh soun kol priesthood kan me kumwail kin kahluwa kak ahniki koapwoaroapwoar siluh. Keieu, Kauno pahn ketkihionguhk, ma komw peki, pepehm en poakehla me e ahniki ong irail akan me mih nan anahn. Keriau, E pahn ketkihda mehteikan, duwehte ohl me imwaniki wasahn keiruwo, en patehnguhk nan doadoahk en papah. Oh kesiluh, Kauno, duwehte Ohlen Sameria mwahuo, pahn pwainla ni depala koaros me pahn iang kihda sawas ong irail me anahne sawas.

Kumwail president kan en pwihn kan mwein utuhkidahr inou pwukat pak tohtohier. Kumwail mwein pekihier rehn mehteikan nan priesthood en Kauno en sawas, ni amwail koapwoaroapwoarki me irail pahn sapeng ni limpoak. Kumwail sohte periki peki rehn me kin pwersekieng sawas pwehki amwail wehwehki me irail me limpoak. Kumwail pil peki rehrail pwehki amwail ese me irail pehmehr sapan en Kauno ansou me re pilada en sawas. Kumwail mwein pil pekihier rehn me toutoulahr akan, ni amwail ese me laudilahn tohnmeteio, wehwehki laudilahn kapai me re pahn alehdi sang Kauno. Irail me iangehr kihda sawas kin pehm kaping lap en Sounkomouro.

Mwein mie me kumwail kamarainkidahr en dehr peki reh ah sawas en audehde oh kamwakid kepwehko nan sidohsao. Duwen kaun men komw wehwehki mwahu peneinei en omw tohn pwihn oh arail peneinei kan. Kauno mwahngih irail ni unsek.

Kauno mwahngih ahn ihs pwoud kereniongehr pahn pwunodada pwehki ah pwoudo sohte kak diar ansou en sewesehki liho dahme e anahne en epwella. E mwahngih mehnia seri pahn kapaikihda kilang arail pahpao pwurehng kohla pak ehu sewese mehteikan de mah serihkan anahne pehm me re kesempwalohng arail pahpao itar pwehn mihmi rehrail rahno. Ahpw E pil mwahngih ihs me anahne luk en papah ahpw mwein sohte mwomwen pahn men sawas.

Kumwail sohte kak patohwan noumwail tohn pwihn kan ni unsek, ahpw Koht kak. Eri, ni duwen me kumwail wiahier pak tohto, kumwail kapakapki en ese ihs en peki sawas reh. Kauno mwahngih ihs me pahn kapaida ma kumwail pek sawas reh oh ihs me pahn kapaikihda amwail sohte pek sawas reh. Ih kaudiahl me kumwail kak kasik en kohdohng kumwail ni amwail pahn kaweid nan priesthood.

I kilang duwen soahng wet eh pweida ni ei mwahnakapwo. I wia sounsawas keieu nan pwihn en priest kan. Pisopo delepwohndo ehu rahno nimweio. E mahsanih me e mwahuki I en iang ih kohla pwarek liohdi men me anahne sawas laud.

Ni ahi awiawih en kohdo pwokiehda nihmwo, I pwunod. I ese me pisopo nainiki sounsawas kehlail oh eripit riemen. Emen wia sounkopwung ndand men. Mehteio ahniki lapalahn pesnes ehu oh mwuhr wiahla emen Kaun Lapalap. Pisopo pil pahn ehu rahn papah duwen Kaun Lapalap. Ia kahrepen pisopo eh ndahieng priest soakoahiek men, “I anahne omw sawas”?

Ihmwo, met I esehier dah me e mwein pahn ndahiengie: “Kauno anahne kapaiukada.” Nihmwen liohdio, I kilang eh ndahieng liho me e sohte pahn ale sawas sang Mwomwohdiso lao e pahn audehda kisin likoun budget me e pwilikihdier reh. Ansou me se pwurpwuralahng nihmwat oko e kouruhrki ahi pwuriamweilao oh nda, “Hal, ansou me liho pahn esehla kanaieng ah netinet e pahn kak sewese mehteikan.”

Ni pil ehu ansou tohrohr, ahi pisopo kahreie kohla nihmwen pwopwoud ehu me alkolik me kadarala neira serepein masepwehk riemen en ritingehng kiht wenihmwo. Mwurin aht koasoaieng kisin serepein riemeno, se pil pahn mweselsang wasao ah ohlo ndahiengie, “Kitail sohte kak wekidala paisuwed nan ara mour met, ahpw ira kak kehn me Kauno poakohng ira.”

Ehu soutiko e kahreie kohla nihmwen ohl emen me sohte kohla sarawi sounpar tohto. Pisopo ndahieng uwen ah poakohng oh uwen ward-o eh anahne ih. E sohte mwomwen mie lipwehiong ohlo. Ahpw ansouo, oh ansou koaros mwurin mwo me pisopo kahreie, mie lipwe laud ong ie.

I sohte kak ese ma pisopo kin kapakapki en ese mehnia priest pahn kapaikihda pas me se kin wiahko. Mwein e pil kin kahre ekei priest tohrohr pak tohto. Ahpw Kauno uhdahn mwahngih me I pahn ehu rahn wia pisop me pahn uhd wie lukluke irail me solahr kin kohdo sarawi en pwurodohng rongamwahuo. Kauno mwahngih me ehu rahn I pahn pwukoahki nan priesthood meh epwikihkei oh lella kidkei en sapwellimen Sahm Nanleng serihkan me laud arail anahn me pid paliwar.

Kumwail mwahnakapw akan sohte kak ese mehnia papah en priesthood Kauno kaukaunop en ketkihwei. Ahpw pwukoa me keieu laud ong koaros me kolokol priesthood iei en kihda sawas en pali ngehn. Kitail koaros ahniki pwukoah wet. Atail pwukoa met pwehki atail wia tohn pwihn. E kohdohng kitail pwehki atail wia kisehn peneinei. Ma pwoson en sohte lipilipil tohn amwail pwihn de peneinei pahn lelohng kasongosong en Sehdan, kumwail pahn pehm limpoak. Duwehte sahpis oh limpoak me kohsang rehn Ohlen Sameriao, kumwail pahn pil apwalihkin irail wini en kamwahu ong arail ohla kan nan arail ansoun anahn.

Nan amwail papah duwen misineri me kin kalohk rahn koaros, kumwail pahn kohlahng rehn kidelepen aramas me mie arail anahn en pali ngehn. Tohto, lao kumwail pahn padahkih irail, pahn sehse me mie arail ohlahn pali ngehn, me ni arail sohte pahn kamwahuihala, pahn kihieng irail nsensuwed poatoapoat. Kumwail pahn alehdi ilek sang Kauno en doareirailla. Ihte Kauno me kak kidimpene arail ohla kan en pali ngehn ni arail pahn alehda tiahk sarawi kan me kin elehieng mour soutuk.

Ni amwail wia tohn pwihn, sounpadahk en nan ihmw, oh misineri, kumwail sohte kak sewese aramas kamwahuihala ohlahn pali ngehn ma pein omw pwoson sohte kehlail. Met iei kaidehnte en wie wadewadek pwuhk sarawi oh wie kapakapiki. Kapakap ni ansoukiste oh kisin wie wadawad nan pwuhk sarawi kan sohte wia kaunop me itar. Kakehlail me kumwail pahn anahne iangete kaweid wet sang pali 84 en Doctrine and Covenantsme kitail sohte konehngen medewe mwowe dah me kitail pahn nda, ahpw kitail pahn medemedewe mahsen kan en mour, eri uwen me koasoandihong kitail pahn kohieng kitail ni ansouohte me kitail pahn anahne.2

Inou wet pahn manamanla ihte ma kitail pahn “medemedewe” mahsen kan en mour oh kin kalapw wiewia. Pali en ire wet me pid medemedewe ong ie wehwehki aramas men pahn pehm mehkot me pid lepin mahsen pwukat. Ni karesepe, ansou me I kohlahier song en sewese emen me ekis luwet ah pwoson me pid ahn Soukohp Joseph Smith eh pwukoa malipilip, pepehm kan kin pwurodohngie.

E sohte wia lepin mahsen kan sangete nan Pwuken Mormon. E wia pepehm en mehlel me kin kohdo ansou me I kin wadek ekei lain kan sang nan Pwuken Mormon. I sohte kak inouki me e pahn kohdo ong aramas koaros me ahniki peikasal me pid Soukohp Joseph de Puwken Mormon. I ese me Joseph Smith iei Soukohp en Kopwurupwurdohu. I ese me Pwuken Mormon iei mahsen en Koht, pwehki I kin kesempwaliki.

I ese sang irair me I lelohngehr me kumwail kak alehdi kamehlelpen mehlel sang Ngehno pwehki e ketdohier rehi. Kumwail oh ngehn anahne ahniki pepehm wet mwohn Kauno eh pahn kihieng kitail aramas me kitail paokepoake oh me alehdier ohla sang rehn imwintihti kan en me mehlel.

Mie pil ehu kaunop kitail anahne wia. Iei tiahk en aramas en kin kekeluwakala ong weirek en mehteikan. Met wia ehu kahrepe kan me Sounkomouro eh nohn nsenohkihki en koasoaiahda duwen Sapwellime Tomwo oh duwen Eh alehda ong pein Ih lokolok oh nsensuwed kan en koaros sapwellimen Samatail Nanleng serihkan pwe En ese duwen sewese irail.

Lella nein Sahm Nanleng aramas akan me kin kol priesthood sohte kin nohn mengeiki ahniki soangen limpoak wet. Kitail aramas kin sehse kanengamahiong aramas me sohte kak kilang mehlelo me ong kitail inenen dehde. Kitail anahne kanaiehng pwe atail sohte kak kanengamahieng de elehieng arail leme me kitail sapwungkin irail de kahng irail.

Ni atail pahn kaunop en kihda sawas ong Kauno ni duwen Sapwellime sounpapah en priesthood kan, mie iren pwuhk sarawi ehu me kak kaweid kitail. E audaudki kisakis me kitail anahne ong atail seiloak, sohte lipilipil wasa me Kauno pahn kadarkitail. Ohlen Sameria mwahuo ahniki kisakiso. Kitail pahn anahne, oh Kauno mahsanihier duwen atail pahn kak diarada:

“Eri, riei kempoak kan, ma sohte amwail limpoak unsek, sohte mehkot kumwail, pwehki limpoak unsek kin pweida. Eri, tengediong ni limpoak unsek, iei ihme keieu laud sang koaros, pwe mehkoaros sohte pahn kin pweida—

“Ahpw limpoak unsek iei limpoak mehlel en Christ, oh e kin mihmi kohkohlahte: Oh mehmen me kin kolokol lao lel ni imwin rahno, e pahn kin mwahu ong ih.

Eri, riei kempoak kan, kapakap ong Sahmo sang ni kehl en amwail mohngiong kan koaros, pwe kumwail en kak audaudkihda limpoak wet, me e ketikihongehr pohn koaros me kin idawehn mehlel sapwellime Ieroso, Jesus Christ; pwe kumwail en kak wiahla sapwellimen Koht serihkan; pwe ni ansou me e pahn ketin pwarodo, kitail pahn duwehla ih, pwe kitail pahn kilang ih nin duwen ih; pwe kitail en kak ahneki koapwoaroapwoar wet; pwe kitail en mwakelekelda duwehte ih me ketin mwakelekel.”3

I kapakapki me kitail pahn kaunop pein kitail en kihda sohte lipilipil sawas en priesthood me Kauno ketikihieng kitail nan atail seiloak en mour wet. Ni lengileng sarawi en Sises Krais, ahmen.