2010–2019
Kuh Suwohs luhn Muhtwacn uh
October 2013


Kuh Suwohs luhn Muhtwacn uh

Etwacack lom pa in oruh wo ac in wo, ac ke kom ukwe Nguhn Muhtahl, wal ac mokleyuck suwohs lom fah kapwack.

Ke pacl loeloes somlah ah, u uh fungyang nuh ke kuh suwohs luhn muhtwacn uh. Ke tiac pa mokleyuck wo muhkwena ke orekma ke u uh, pwelucng suwohs utuckuh sin muhtwacn uh arulacna fal nuh ke kahsruh nuh sin mwet uh. Sahp, ke srihpen yohk srihpac, kahsruh luhn muhtwacn inge kwacna srihkkihnyuck. Nga finsrak in ahkkahlwemye tarilacna nuh ke mokleyuck luhn muhtwacn wowo uh, sokwack kuhtuh sin mwe lutlut yohk ac ohiyac ma ahkkolukye kuh ac orekma luhn muhtwacn uh, ac ahkkahlwemye sie kwacfe nuh sin muhtwacn uh in ahkkapye kuh suwohs ma oasr insiaclos uh.

Muhtwacn uh us weluhlos tuhkuh nuh facluh sie ma suwohswohs, sie mwe sang wolacna ma oruh elos in suhmaht ke ahkkweye kain ohiyac oacna luhlahlfongi, puhlaik, etuh in nuhnak, ac ahkwoyeyacn kuhpahsr uh ac ke facsin uh. Ke ahkfuhlwactye “luhlahlfongi pwacye” el sokwack ke Timothy, Paul el sokwack lah luhlahlfongi inge “oasr emet ke ninac mahtuh kiom Lois, ac ninac kiom Eunice.”1

Yac pucspucs somlah ah ke muhta fin acn Mexico, nga sifacna akihlen kalmeyacn ma Paul el fahk uh. Muhtwacn wolacna se inge orwaclah sie wal suwohs ma tuhkuh ke ma wo ma mokleack mwet nuh kwewa ma raunwellah ke wo. Yurin mukul tuhmwacl an, el kihsackuhnlah sie kena yohk ac ma la nuh ke ma yohk srihpac fuhlwact lalos uh, ke tiac ahlohloh. Kuh lal in oruh orekma ke sruhkyac, kuhrweniyac, ac ahksuwohsye yurin tuhlihk nahtuhl an apkuhranna in ahluhkwelah ma fal uh. Puhslac kain in kunohkohn lal ac orekma lal uh kwacna kalweniyuck ac lwen nuh kwewa, tuhsruhk ye ma nuh kwewa pa sie mihs kahto, sie atac ke in ma ke orekma luhn God. Oacna yurin Mwet Lahngo ah, el ahkyohkyeyuck ke ahkinsewowoye mwet sahyac uh ke kuhlwacnsap ac kihsaclah uh. El srihkasrak ke luhngse uh.

Nga ahkinsewowoyeyuck na pwacye ke mokleyuck suwohs luhn muhtwacn uh, yohkna ninac kiuck ac muhtwacn kiuck ah. Inmahsrlon muhtwacn sahyac ma nga ngwet nuh se ke srui pa Anna Daines. Anna ac mukul tuhmwacl, Henry, ac tuhlihk ahkosr nahtuhltahl oasr inmahsrlon pioneer luhn Alu uh fin acn New Jersey ke United States. Muhtwacwacack ke 1930 ah, ke Henry el sie tuhlihk lutlut nuh ke taktuh ke Rutgers University, el ac Anna orekma upac ke lutlut ac u fin acn Metuchen, ma elos muhta we, in kuhtanglah luhlahlfongi loal oreklac lain Mormon uh ac in orwaclah mura sac sie acn wo emet nuh sin pahpah ninac nuh kwewa in tuhfahlah tuhlihk nahtuhlos uh.

Anna, nuh ke mwe srihkasrak, el kahsruh ke Metuchen YMCA ac orwacllah sifacna in tiac srisrilac. Tukun yac se el srihsrngiyucki prestuhn ke U luhn Ninac uh ac na siyuckyuck sel in sifil fotiyuck nuh ke sie sin acn tolu luhn muhtwacn ke board luhn directors luhn YMCA an. El itto sahyen lainyuck, ac na welah u in kahsruh sena ma yac na met ah sruhnga in lwelah Mwet Luhlahlfongi uh in ohsun ke lohm se lalos an!”2

Sucu luhk ah tuhkuh nuh ke New Brunswick Ward ke nga sie mwet fuhsr ah. Tahmtahel Daines el akihlenyuc ac kwacna ahkkahlwemye luhlahlfongi lal ke ma nga kuh in oruh ac kuh luhk, suc mokleyuc in sun fuhlwact—fuhlwact likina ma kuh in oasr luhk sahyen ahkkweyeyuck lal. Pacl se, ke srihpen sie mwe sensen yohk srihpac ac sa sel me, nga kahingkuhnlah sie ohiyac ma ac kohllah nuh ke auli. Finne el wacngihn inge, mokleyuck lal Anna Daines uh kalweniyuck in puhlakihnyuck ac akihlenyuck ke moul luhn fihl nahtuhl ac mwet puhs sahyac uh, wiyucyang sifacna.

Ninac mahtuh kiuck Adena Warnick Swenson el lutiyuc in pwacyena ke kuhlwacnsap luhn pristut uh. El ahkkweyeyuc in esamyac mwe ahkinsewowo ke kuhfa luhn Leum nuh ke fuhlao ac kof uh, ahkuhtweyac lah ke inkacnek se inge nga kuh in ahkkahlwemyaclos ke etuh ac puhla yohk. Liye ohiyac el sang ahkkweye nuh sin pahpah mahtuh tuhmuhk ah, sie stek patriach, use nuh sihk sie efahl nuh ke ma muhtahl uh. Ninac mahtuh Swenson el tiacna lotwelah ohiyac in kahsruhsrkihn soko stosah, tushruhk el etuh ohiyac in kahsruh tuhlihk mukul uh eklac mukul ke pristut uh.

Mokleyuck ke kuh suwohs luhn sie muhtwacn tiacna puhlakihnyuck fokoko yohk kuh orekma wo yohk likina ke lohm uh. Sie atac wo emet ke tuhfahlah tuhlihk uh oasr ke facsin luhn sucu, ma sie pahpah kuh sie ninac tuhkweni orekma in sang enenuh, luti, ac ahkpahye tuhlihk nahtuhlos. Ke acn ma ohiyac se inge tiac sikyak we uh, mwet uh kampare in oruh oacna ma wo kac uh ke kuhiyaclos nuh ke sie ohiyac lalos uh.

Ke ohiyac nuh kwewa, sie ninac kuh in sang nohfohn sie mokleyuck tiac oacna sie ke kuhtwena mwet sahyac uh ke kuhtwena kuhpahsr sahyac. Ke kuh in srihkasrak ac luti lal, wen nahtuhl an lotwelah in ahkfuhlwactye muhtwacn uh ac in tuhkweni luti ac ohiyac suwohs fuhlwact ke moul lalos sifacna uh. Tuhlihk muhtwacn nahtuhl an lotwelah in ahkolah nwacsnwacs lalos sifacna ac in tuyak ke ma pwacye, sifilpac ac sifilpac, finne tiac eye. Luhngse ac ngwetngwet fuhlwact luhn sie ninac kol tuhlihk nahtuhl an in orekma fal sahyen srihpac uh, in pwacye na nuh ke lutlut ac kapkapwack la sifacna, ac in orwaclah kahsruh kalweniyuck nuh ke enenuh luhn mwet raunweloslac nuh kwewa uh. Elder Neal A. Maxwell el sie pacl ah siyuck: “Ke ma mahtuh etweyuck luhn mwet uh ahkkahlwemyeyuck na pwacye uh, yac ma ingacn orwaclah puhsra luhn lihkacsihk kuh mokleyuck ke puhsrwen on uh? Mihs yohk luhn armi uh oreklac sin mukul ke military uh kuh mihs oreklac sin muhtwacn uh in lohm uh ac atuhlani uh? Yac ma sikyak ke lohm kuh acn in orek mongo uh ahkpwacyelah in sie mokleyuck kuh likina ma sikyak ke government uh?”3

Ma muhtahl emet uh pa kunohkohn luhn sie muhtwacn ke ma oreklac ke moul uh. Kuht etuh lah mahno in ikoac lasr uh oasr muhtwacwacack wolacna se kac4 ac lah kuht enenuh in etuh kwewana sie isuslac ke mahno ac sie sifil isuslac ke nguhn in sun acn fuhlwact se emet ke tohkohsrahi celestial luhn God uh.5 Oruh, muhtwacn uh oruh sie ip yohk srihpac (kuhtuh pac ke macnsiskuhnlah moul lalos sifacna uh) ke orekma ac wolacna luhn God in ahkfahsryelah moul kawihl ac ma pahtpaht luhn mwet uh.”6 Ke ninac mahtuh, ninac, mwet srihkasrak uh, muhtwacn uh mwet karihngihnyuck ke ohiyac luhn moul uh, luti kais sie fihl yohk srihpaciyen nwacsnwacs ke mahno uh—ke tiac kosro met liki pahyuck ac suwohswohs ke pahyuck uh. Ke inkacnek se inge, elos sie mokleyuck ahkwoyeyuck ke u uh; elos orwaclah ma wo emet ke mukul uh; elos kalweni ohiyac wowo ma in tuhfahlah tuhlihk karihngihnyuck ac fokoko.

Tahmtahel, nga tiac ke kaksakihn kowos yohklaclac oacna ke kuhtuh pacl uh oruh ke sramsram ke Lwen luhn Ninac uh ma oruh kowos in tiac puhla wo. Kowos tiac enenuh in suwohs;7 nga tiac fahk lah kowos tiac (ke kuh in lwelah sefanna suc muhta fototo ke pacl se). Kalmeyacn ma nga fahk uh pa finne kom lolacp kuh pahyuck, finne kom oswelah tuhlihk kuh tiac, finne kom mahtuh, fuhsr, kuh inmahsrlo, wal suwohs lowos an pa yohk srihpac, ac sahp kuht muhtwacwacack in tilac luhngkihn kuh akihlen yohk srihpaciyowos. Pwacyena oasr inkacnek kuh kuh ke orekma ah ma kuh in ahkmuhnahsye ac finne eslah mokleyuck lowos an, nuh ke mwe sensen yohk luhn kais sie, sucu, ac yohkna u uh. Lwelah ngan fahk tolu oacna sie mwe taran kuh mwe sensen.

Mwe lutlut yohk sensen ma eslah mokleyuck kuh luhn muhtwacn uh pa ma srihk emet ke pahyuck ac ke in ninac ac ma oreklac lohm ah oacna sie orekma. Kuhtuh liye ma oreklac lohm ah uh ke sruhngwacyuck kahlwem, akuhkuhin kac uh ahksrihkye muhtwacn uh ac enenuh kalweniyuck se in tuhfahlah tuhlihk an pa sie atac suhfal ke oruh ingacn.8 Elos isrucn ma elos pahngon akucl luhn ninac oacna sie orekma. Ma inge tiacna fal kuh pwacye. Kuht tiacna ahksrihkyelah yohk srihpaciyen ma muhtwacn kuh mukul uh orwaclah ke kuhtwena oaru nwacsnwacs kuh orekma uh—kuht nuh kwewa eis ma wowo ke orwaclah wowo ingacn—tuhsruhk kuht srwackna akihlen wacngihn luhn ma fuhlwact wo likina in ninac kuh in pahpah ke pahyuck. Wacngihn orekma yohk emet, ac wacngihn luhpan mani, wal, kuh ahkfuhlwact luhn acn uh kuh in ahluhkwelah opi yohk emet luhn sucu uh. Finne meac sahyac sie muhtwacn kuh in orwaclah, mokleyuck suwohs lal tiacna kena orekmalac likina ke sucu uh.

Atac ke fahsrweni luhn mwet uh ahkkolukye wal suwohs luhn muhtwacn uh ke inkacnek puhkantwen. Sisi tuhlihk luhn kais sie kuh ma enenweyuck luhn mwet uh uniyac insiacn kuh muhtahl yohk emet luhn sie muhtwacn ac kuhnahoslah wal suwohs lal uh. Ma inge pacna oacna nuh ke sesuwohs ke fahsrweni luhn mahno ac ke nuknuk fototo ma tiac ahksrihkye muhtwacn uh muhkwena tuhsruhk ahkkweye kikiacp lah sie fahsrweni ke mahno luhn muhtwacn pa ma ahkuhtweyac yohk srihpaciyacl.

Oasr sie “masap” ke pacl loes ke facsin uh ma lwelahkihnyuck muhtwacn uh in karihngihnyuckyang liki fahsrweni luhn mahno ke lwelah kosro luhn mukul uh. Ma tiac fal ke kain “masap” uh kahlwem na pwacye, ac ahkkolukyeyuck ac sruhngwacyuck. Ke sruhngwacyuck sacn, sie kuh in finsrakkihn tuh mukul uh kuh in pihsryak nuh ke ohiyac fuhlwact, ac kais sie, tuhsruhk ma siena uh sikyak—muhtwacn uh ac tuhlihk muhtwacn uh ingena ahkkweyeyuck in akuhlamihsiyuck oacna masap lwelahkihnyuck mukul uh in oruh uh. Ma met ohiyac fuhlwact luhn muhtwacn uh sapkihn olwelah ac kunohkohn sin mukul uh, kuht ingena oasr kuhpahsr ke aetuhi uh sahyen ma wo, sucu wacngihn pahpah, ac ahkyohkye suhkahsruhp. Pacl wowo oacna sie ke aetuhi uh fihsrwacsr in pihsrwaclah muhtwacn uh liki mokleyuck suwohs lalos ac puhtahtlac nohfohn luhn u uh.9 Ke ma inge oreklac sahyen sackweolah, mukul uh pa “sukohsohk” ac muhtwacn ac tuhlihk uh suc kweok emet.

Acn se ahktolu ke nuhnak uh tuhkuh sin mwet suc, ke inen oacna sie, luhngse in ellah nohfohn ma siena inmahsrlon mukul ac muhtwacn uh. Ma inge kwacna orwaclah ohiyac ke pahtokyen muhtwacn uh in etwaclah yohk ohiyac luhn mukul uh—in oasrasr yohk, fokoko, ac aorekmai. Ingena oacna nuh ke petsac ac video games in liye muhtwacn uh arlac oruh upac kunohkohn lalos, fihliyacna mahno misac uh ac kuhnahoslah oacna mwacta ke mukwikwi lalos uh. Ahksrihkye nguhn na pwacye in liye mukul uh ke kain kunohkohn inge ac pwacyena srihk liki oruh ke muhtwacn uh pa orwaclah ac kweokkihn ma koluk ingacn.

Prestuhn luhlahp mah se luhn Muhtwacn Fuhsr Margaret D. Nadauld el luti: “Oasr muhtwacn fokoko fal luhn facluh tari; kuht enenuh muhtwacn suc fihsrwacsrsrwacsr. Puhs tari muhtwacn suc suhfal; kuht enenuh muhtwacn suc kuhlwacng. Puhs tari muhtwacn suc insefuhlwact; kuht enenuh muhtwacn suc puhlaik. Fal tari muhtwacn pwengpweng ac kashruhp lasr uh; kuht enenuh yohk muhtwacn ke luhlahlfongi. Fal rahpkuh lasr uh; kuht enenuh ma wo yohk. Fal ma wacngihn srihpac lasr uh; kuht enenunh suwohswohs yohk. Fal eye lasr uh; kuht enenuh nwacsnwacs yohk.”10 In ekuhllah ma siena luhn muhtwacn ac mukul uh, wacngihnlac sielacna lasr, mwe sang fal luhn mukul ac muhtwacn ma tuhkweni orwaclah sie ma fohnlah wo emet.

Kena luhk nuh sin muhtwacn ac tuhlihk muhtwacn mihsenge uh pa in karihngihn ac ahkolah kuh suwohs ma oan in kowos an. Karuhnganwacng suwohs wowo ac mwe sang wolacna se kom us tuhkuh wi kom nuh facluh uh. Etwacack lowos pa in oruh ma wo ac in wo, ke kowos ukwe Nguhn Muhtahl, wal suwohs lowos ac mokleyuck fah kapwack. Nuh sin muhtwacn fuhsr an ngwac fahk, tiacna tohllah kuh suwohs sacn finne met liki kowos eis nohfohn uh. Karuhnganwacng ahkwoyac tuh kahs lowos in nwacsnwacs, tiac suhfal; tuh nuknuk lowos in ahkkahlwemye puhsisacl, tiac inse fuhlwact; ac tuh kolyuck lowos an in ahkkahlwemye nwacsnwacs, tiac okahrkahr. Kowos tiac kuh in kahsruh mwet sahyac uh suwohs kowos fin tiac suwohswohs.

Tahmtahel, ke wi lowos nuh kwewa, pa kuhpahsr lowos nuh sin God, Pahpah tomowos Inkuhsrao, suc pa kahsruh nuh ke kuh suwohs lowos, ma kowos enenuh in sang pacl nuh kwewa in ma se emet ke moul lowos an. Esam lah kuh luhn Jisus tuhkuh ke srihpen luhngse nuh ke kena luhn Pahpah. El tiacna siena liki ma ma luhngseyuck sin Pahpah Tuhmwacl.11 Kampare in kain in mwet tuhma lutlut sacn luhn Pahpah ac Wen, ac mokleyuck lowos fah tiac wacngihnlac.

Ac nimet sahngweng in orekmakihn puhlakihnyuck sacn ke tiac sahngweng kuh nuhnak muhnahs. “Ahkolah pacl nuh kwewa in sang top nuh sin [mukul, muhtwacn ac tuhlihk] nuh kwewa suc siyuck sum ke sie srihpac luhn finsrak ma oasr insiom.”12 “Luti kahs se; oruh ingena ke puhlan pacl, liki puhlan pacl; ahksuwohsye, kai, kwacfe ke muhtweng in kweok ac mwe luti nuh kwewa.”13 Leum El sapkihn pahpah ninac uh in tuhfahlah tuhlihk uh ke kahlwem ac ma pwacye.”14 Pahpah ninac uh enenuh in lotwelos in pruhe ac fahsr suwohs ye muhtuhn Leum.”15

Ke kwacfeyuck nuh sin muhtwacn uh, nimet lwelah mwet in sulaclah in tiac kahlwem. Ke ahkfuhlact ac ahkkweye kuh suwohs luhn muhtwacn uh, nga tiac fahk muh mukul ac tuhlihk mukul uh tiac enenuh tiac oraclah kunokohn in tu ke ma pwacye ac suwos, muh kunokohn in kuhlwacnsapuh, iwaclah, ac luti pa ma srihk liki ma luhn muhtwacn kuh in fihliyac ma ingacn nuh sin muhtwacn na. Tamuhlwel, lwelah kuht in tu siskacn muhtwacn uh, akacsruhi mwe toasr lalos uh, ac ahkkapye wi luhn wal suwohs lasr sifacna uh.

Tahmtahel sacohk, kuht fungyang nuh ke kuh suwohs kowos use nuh facluh, nuh ke pahyuck, nuh ke sucu, nuh ke Alu uh. Kuht fungyang nuh ke mwe insewowo kowos use liki inkuhsrao ke pruhe ac luhlahlfongi lowos uh. Kuht pruhe ke karihngihnyuck, enenuh, ac engan, ac nuh ke mokleyuck lom in kalweniyuck. Ke inen Jisus Kraist, amen.

Mwe kahsruh an

  1. 2 Timothy 1:5.

  2. Orson Scott Card, “Neighborliness: Daines Style,” Ensign, Eprel 1977, 19.

  3. Neal A. Maxwell, “The Women of God,” Ensign, Mei 1978, 10–11.

  4. Liye Moses 2:27.

  5. Liye Moses 6:57–60.

  6. Liye Moses 1:39.

  7. “Yac siofok somlah ah, mwet lutlut ke aluhngsei John Bowlby el sokwack lah ma orekweni uh oreklac ke aetuhi karihngihnyuck yohk inmahsrlon sie ninac ac tuhlihk pa pwelucng yohk srihpac nuh ke ahkyohkyeyacn puhla luhn mwet uh. … Ac sie mwet lutlut ke muhtwacn Sara Ruddick el sokwack sie ‘luhngse luhn ninac’ oacna infulwen pahpah ninac wowo uh. Ke ‘muhta mongfihsrwacsr ke luhngse,’ ninac uh ahkyohkye sie etwacack yohk srihpac ke tuhlihk nahtuhlos uh—sie etwacack ma sang nuh selos kahlwem wolacna nuh ke meac ‘pracktis wowo’ emet nuh sin kais sie tuhlihk enenuh in oruh” (Jenet Jacob Erickson, “Love, Not Perfection, Root of Good Mothering,” Deseret News, Mei 12, 2013, G3).

  8. Ma pwacye se lah muhtwacn pucspucs ke fihs pucspucs ahkorekmayeyuck kuh orekmakihnyuck ke ma upac tiac fal kwewana ke sucu ac orekma, tuhsruhk etuh nuhnak ac kihsackuhnlah tiacna ac tiac enenuh in eklac mwe ahkkohs kuh ahkorekmayeyuck. El Bruce C. Hafen el ahkahlwemye: “Fin oruh ‘etuh nuhnak’ kalmeyac sie muhtwacn enenuh in fuhlweack ohiyac na pwacye ke insiacl sifacna ac kapkap la sifacna, kahlwemkihn etuh nuhnak uh suhtuhuh. … Tuhsruhk atac sukohsohk mihsenge uh som upaclaclac nuh sahyac, fahklah muhtwacn nuh kwewa muhkwena ke sucu lalos uh. Ke ma pwacye liki pa muku tuhma ac muhtwacn kiac uh enenuh sie sin sie. … Mwet lain suc eslah ninac uh liki enenuh kahsruh nuh ke muhkwena ahluhkwelah infulwen fohk fihsrwacsrsrwacsr luhn kahsruh sie sin sie. Elos suc uslah ninac uh liki etuh nuhnak nuh ke nuhnkuh sifacna ahluhkwelah infulwen fohk fihsrwacsrsrwacsr ke kuhlwacnsap sifacna sollac ma kahsruh nuh ke sie kapkapwack la sifacna luhn muhtwacn se. Ke srihpen ma upaclac inge, akuhkuhin ke ma sacohk oasr luhn ninac uh, ke lut, oruh u luhlahp uh in srihkkihn tiac ninac uh muhkwena tuhsruhk muhtwacn uh yohk” (“Motherhood and the Moral Influence of Women” [sramsram nuh sin World Congress of Families II, Geneva, Plenary Session IV, Nohfohmpuh. 16, 1999], http://worldcongress.org/wcf2_spkrs/wcf2_hafen.htm).

  9. Sie ninac ke soko sramsram sihmlac ke Wall Street Journal ahkkahlwemye: “Ke lwelahkihn luhn kuhtuh Mormon uh, evenagelicals ac Orthodox Jews, puhkantwen sesr tiacna etuh ohiyac in luti tuhlihk mukul ac muhtwacn nahtuhsr sifacna in tiac kihtaclah mahnolos ke fihsrwacsr. … Tune, ke u in muhtwacn kawuck luhk sifacna uh, kena se in fohlohkihn in fokoko. Nga tiac etuh sie selos suc wacngihn puhla la ke puhla koluk tiac tui ke fahsrweni luhn mahno somlah lalos sifacna an. Ac wacngihn sie sin muhtwacn nga siyuck ke ma ingacn fahk lah el finsrak elan ‘puhlakihn’ yohk liki” (Jennifer Moses, “Why Do We Let Them Dress Like That?” Wall Street Journal, Mahs. 19, 2011, C3).

  10. Margaret D. Nadauld, “The Joy of Womanhood,” Ensign, Nohfohmpuh 2000, 15; kuh Liahona, Jan. 2001.

  11. Liye John 8:29.

  12. 1 Peter 3:15.

  13. 2 Timothy 4:2.

  14. LiyeDoctrine and Covenants 93:40.

  15. Liye Doctrine and Covenants 68:28.