2010–2019
“Kaidehn Met Iei Kaisihsol Me I Piladahro?”
April 2015


“Kaidehn Met Iei Kaisihsol Me I Piladahro?”

Ahmw meirong en kaisihsol pahn udahn sewesehda kamwenge irail kan me sohte kenerail mwonge oh kalikawe irail kan me sohte arail likou. Eh pahn kamwahwiala oh wekidala mour en aramas.

Riei ko, e kaperenohngie uhsehwei ahi poakohng kumwail nan kapokon lap wet en Mwomwohdiso en Sises Krais en Souleng en Imwin-rahn akan. Peren wo pwilido sang ni kadehde en Ngehno me limpoak en Sounkomouro kin pwilidohng emen emen kumwail ong Sapwellimen Sahmo Nanleng seri koaros. Samatailo Nanleng ketin kupwurki kapaiada Sapwellime seri kan ni mouren pali-ngehn oh pali-war. E ketin mwahngih ehu ehu arail anahn akan, arail medek kan, oh arail koapwoaroapwoar kan.

Ni ansou me kitail kin sewese emen sohte lipilipil, Sounkomouro kin ketin kehn duwehte atail kin engalahng pwehn sewese Ih.

E ketin mahsanihongkitailehr me mwo mehlel ni eh ketin kawehwe ansou ieu me pahn lelodohng kitail me kitail pahn kilang Ih mwurin atail mour sampah wet eh pahn imwisekla. Kilel ehu nan moangeiet me pid ansou ieu nan mour wet me kitail pahn uhdiahl Sounkomouro inenen sansal mwahu nan rahn akan me I kapakapkiher oh kaisihsolkiher pwe I en wehwehki dahme I en koasoaia menseng wet. Sapwellimen Kauno kawehwe me pid mahmahsenpene en ansou kohkohdou wiawihengehr Sapwellime tohnpadahk ko, oh e kawehwehda dahme kitail uhdahn anahne en pil mehlel ong kitail:

“Nahnmwarkio ahpw pahn mahsaniheng mehn ni palimauni, mahsanih, Semeio kupwurmwahuih kumwail, kumwail keido! Kumwail keido oh towehla wehio me kaunopdahngkumwailehr sang ni tepin kawa:

“Pwe ni ei men mwengedahr, kumwail kamwengeiehier: ni ei men nimpildahro, kumwail kanampileiehier; a ni ei wia mehn keiru men, kumwail ahpw kasamwoiehlong nan imwamwail kan:

“Ni eh sohte ei likou, kumwail ahpw kalikaweiehda: ni ei soumwahu, kumwail ahpw pwarodo apwalih ie: I sensel nan imweteng, kumwail ahpw pas rehi.

“Me pwung kio ahpw pahn sapeng, patohwan, Maing, iahd me se patohwan omwi men konotada, se ahpw patohwando konotomwi? de omwi men konotpilda, se ahpw patohwando konotomwi pihl?

“Iahd me se patohwan komwi mehn keiru men, se ahpw kasamwohkomwihlong nan imwat akan? De kilisou, se ahpw kalikawihkomwihda?

“De iahd me se patohwan omwi luhmwuhmw, de sensel nan imweteng, se ahpw pwarodohng komwi?

“Nahnmwarkio ahpw pahn ketin sapeng irail, mahsanih, Kumwail en ese pwe soahng koaros me kumwail wiahiong emen riei me tikitik pwukat, ngehi me kumwail wiahiong.”1

Kumwail oh ngehi anahne kosomw mwahuo sang Sounkomouro. Ahpw ia duwen atail warohng? Me tohto me duhpeklahr, sohte imwarail, oh seri sangat akan me wia Sapwellimen Sahmo Nanleng kitail kak sewese. Oh uwen irail wie tohtohla oh pil dohwan kitail.

Eri Kauno ahpw ketkihdohng kitail mehkot me emen emen kitail kak wia. Iei kosonned ieu me inenen mengei me seri men kak wehwehkihla. Iei kosoned ieu me iangahki inou kaselel ong irail ko me mie arail anahn oh ong kitail.

Iei kosonned en kaisihsol. Mahsen kan nan pwuhk en Aiseia iei Sapwellimen Kauno kawehwe me pid kosonned oh kapai me mie ong kitail kan nan Sapwellime Mwomwohdiso:

“Kaidehn met iei kaisihsol me I piladahr? Pwehn lapwahda sahl akan en dihp, pwehn kihsang kotoutou kan, oh mweidehng me toutoulahr akan en saledekla, oh me kumwail en kawehla kalokolok koaros?

“Kaidehn kumwail en mweidohng me semwehmwe kan en iang tungole amwail kisin tungol akan, oh langahda imwamwail kan ong irail kan me sohte imwarail? Kaidehn ma kumwail kilangada irail me sohte arail likou, kumwail en kalikaweirailda; oh kumwail en dehpa karirasang kumwail pein kumwail?

“Oh amwail marain pahn lingada nimenseng, oh amwail roson pahn mwadangete pwarada: oh ahmw pwung pahn tiengla mwohmwi; oh lingan en Kauno pahn wia mehn kerempwa.

“Oh ma kumwail pahn lukuwer, Kauno pahn sapeng; kumwail pahn sengiseng, e pahn mahsanih, Iet ngehi. Ma kumwail kihsang pohmwail mwekid en kamwamwahl oh koasoai en pohnmwahso;

“Oh ma kumwail pahn katungoale me duhpeklahr akan oh kaitarala anahn en me sohte kin itar akan, iei ahnsou me rotorot me kapikapil kumwail pahn wekidekiohn ni marain en rahn:

“Oh Kauno pahn kakahluwaiuk ansou koaros, oh apwalihiukl nan ansoun lehk, oh kakehlailiada tihmw kan: oh ke pahn duwehla pihl en mwetuel, oh duwehla lehn pihl, me sohte kak nekla.”2

Eri Kauno ketikihengkitailehr ehu kosonned me mengei iangahki ehu inou kaselel. Nan Mwomwohdiso rahnwet ansou mwahu kin kohieng kitail en kaisihsol pak ehu nan ehu sounpwong oh ketikihong meirong en kaisihsol rehn bishop de branch president ong kamwahupen me semwehmwe kan oh me mie aral anahn. Ekei mwohni me kohpene pahn doadoahk ong sewese irail me mihmiseli rehmwail, ele emen nan ahmw peneinei. Sapwellimen Kauno ladu kan pahn kapakapki oh kaisihsolki en esehda his me sawas en kohieng oh soangen sawas da mehn kolahng. Ekis kisehn meirong en kaisihsol kan me sohte anahnepe nan amwail nan wasahn sarawi pahn kohieng towe teikan en Mwomwohdiso nan sampah me anahne sawas.

Kosonned en kaisihsol ong kamwahupen me semwehmwe mie kapai tohto kapatapatohng. President Spencer W. Kimball mahsanih me sohte idawehn kosonnedo e wia dihp ehu me kalokepeo inenen laud. E ntingiedi: “Kapai lap kan wiawihda sang Kauno ong irail kan me kin kaisihsol oh kin sewese irail kan me mie arail anahn. …Pepehm kaperen oh kaweid en pali ngehn pahn kohdo sang ni pwung oh karanih Samatailo Nanleng. Sohte wia mwekid mehlel wet me pid kaisihsol pahn kihsang kitail kapai pwukat.’’3

I alehdi nsenamwahu oh kaweid en pali ngehn rahn kei samwalahro. Pwehki tiepene lap wiawi ni imwin wihk me koasoandieng kaisihsol oh kadehde en pil wiawi, I kaisihsol oh kapakap pwe ien kak ese ia mwomwen ai pahn dadaurete kosonned en apwalih irail kan me mie arail anahn.

Rahnkaunop, ni ei kaikaisihsolte, I pirida kuloak 6 ni menseng oh pwurehng kapakap. I pehm I anahne kilang rohngen sampah. Ngehi eri wadek pakair wet:

Melimel Pam, melimel laud me lel deke ko en Vanuatu nan Pali Eir en Lepinsed en Pacific, kawelahr ihmw tohto ni eh inene Port Vila, pesenkaun en Vanuatu. E kemelahr ele aramas wenemen nan Vanuatu, keieun pakair mehlel me pid ehu melimel kehlail me inene sahpw.

“Sohte tuhke pwoat kesikesihen [ni melimelo] eh siar oh kote” wehin dekehn Pacific.4

Nein World Vision pwihn me kin mwadang dawih uwen ohlahn dipwisou koasoanehdi ren tehkada uwen ohla kan me mie mwurin melimelo eh mwelehdi. 

Irail kaweidiki tohn wasao ren rapahki wasahn rokila nan ihmw kan me kehlail me duwehte university kan oh ihmwen sukuhl kan.

Oh rahpw eri inda: “’Soahng keieu kehlail me mie rehrail iei ihmw sarawi kei me siment,’ Inga Mepham [sang] CARE International me nda.... Sohte rehn ekei irail soahng pwuko. E apwal diar mehkot me kak kehlail oh pelian ehu Category 5 (melimel).’’’5

Ni ansou me I wadek pakair en kisiniengo, I tamanda ihmw kei me I pwarek pohn Vanuatu. I medewehla aramas oko arail mwutumwutpene nan ihmw kei me ohkihla kisinieng. Oh mwuri I tamanda koasoamw mwahu me wiawihongie sang aramas en Vanuatu ko. I medewehla irail oh mehn mparail ko arail tengetenge aht ihmw sarawi me simento pwe ren pitisang keper.

I pil tamanda bishop oh president en Pwihnen sawas en Lih ara wie alialu nan pwungen aramas ko, kihkiheng irail popohl, pilangkes, kisin mwenge, oh pihlen nimpil. I kak kilang seri masepwahkadahr ko arail keipene.

Re nohn dohla sang ni ihmw me ih wadekada ie repwoht o, oh met I wehwehkiher dahme Kauno pahn kin ketin wiahieng Sapwellime ladu kan. I ese me dahme elehda arail kak sowese serien Sahmo Nanleng iei meirong en kaisihsol, sang Sapwellimen Kauno tohnpadahk kan me dohsang irail ahpw karanih Kauno.

Ngehi eri sohla awih oh lel Rahnkaunopo. I kiheng ahi bishop meirong en kaisihsol ni menseng en rahno. I ese me meirongo bishop oh kaun en Pwihnen Sawas en Lih kak doadoahngki pwehn sewese emen nan ahi wasahn kousoano. Ahpw I wehwehkinirail. I ese me re pahn perenkihda, sewese, oh kangonge aramas oko me re pokohng pwe ren kak papah Kauno. Ahi kisin meirongo ele sohte pahn anahnepe limwahn wasa ngehi oh ahi peneinei kin kousonieo. Oh luhwen dipwisoun ai meirong kohpene ko pahn mweihn sohtelella Vanuatu.

Apw ekei melimel oh apwal akan pahn wiawihda nan sampah ong aramas me Kauno poakohng oh mwahngih arail nsensued. Amwail oh ahi meirong en kaisihsol en nan sounpwunget pahn doadoahk en sowese emen, wasah ieu, me pahn sawas duwehte pein Sapwellimen Kauno sawas.

Amwail meirong en kaisihsol pahn sawaslaudki mehlel kamwenge oh kalikawih aramas akan. E pahn kamwahuihla oh wekidala mongiong kan. Wahn pein nsenkihda sawas wet, kak kehrehieng aramas me ale sawas en tohnmetei wet eh pahn inangih sewese mehteikan me mie arail anahn. Soahngo kin wiawi wasa koaros nan sampah.

E wiawihier nan en Sister Abie Turay ah mour, me kin koukouson nan Siera Leone. Mahwin nan pwungen pwihn kan nan ehu wehi de civil war tepdahr nan 1991. E kawehla weho erein sounpar kei. Sierra Leone wiahier ehu wehi ko me inenen semwehmwe nan sampah. “Nan mahwino, e sohte dehde ihs me kaun wehio bank ko…  ritidi, ohpis ko nan kopwerment ohla, polismen ko [sohla kak wia mehkot ong irail sohn kouwiawih kan],… oh mie liselping, kamaramas oh nsensuwed. Aramas pohnangin kid kei mehla oh pohnangin million riau en aramas idihdieng en pidohisang nan imwarail ko pwe re de kamala.”6

Pil nan soangen ansou pwuko, Mwomwohdiso en Sises Krais en Souleng en Imwi-Rahn Akan kin keirda.

Ih ehu keieun en branch ko me kokouda nan kahnihmw me Sister Turay kin kousonieo. Ah pwoudo me tepin branch president. E wiahier emen district president nan civil waro.

“Ni ansou me lukodo ko pwarala ni ihmwen Sister Turay[ansouohte], Sistero perenda oh kasalehieng irail dipwisou [kesempwal] riau me e alehdi nan mahwino: ehu seht me alahl mei-oh pwetepwet [me e kihsang] nan ehu koruk en likou me aramas likawiher me irail [tohn Mwomwohdiso sawaskipene] oh ehu pilangkes, me toklahr oh pwoarepwoarenlahr.”7

Lih o eri inda, “Seht wet iei likou me I tepin… [alehdi]… I kin likawiete sehto kohla doadoahk e inenen mwahu sohte pil ekei ahi likou.

“Nan mahwino, pilangkes wet me kin kiheng ngehi oh nei seri ko karakar. Ni ansou me pwihn me uhongkihto [pahn] kin kodohn peiongkiht, met ieite dipwisou me I [kak] ale oh wahda oh [sopohla nan tuhke ko oh rukula]. Eri se[kin] sehrehda pilangkeso. E kin kihengkiht karakar oh pil perehsangkit amwiso ko.”8

“Sister turay koasoaiahda uwen eh kaping ong emen mission president me pahn kohla nan wehi me ohkilahr mahwino ni eh nanpwekidkiher [mwohni] nan ah pwekido.” Sent ko, me sang ni sawas en mwohni en kaisihsol sang emen aramas me duweiuk, pil kamengeieng souleng ko ren pwainkihda mwenge me pali tohto en irail mehn Sierra Leone ko sohte kak pwainikihda pein neirail sent. “Sohte me towe Mwomwohdiso wet… mehkihla duhpek” nan erein mahwino.9

Sister Turay, me koasoakoasoaiki irail ko me kadek oh sawaski sent ong irail teiko me milahr nan apwal pwe ren kak mour, koasoaia, “Ni ei medewehla aramas oko me wiahier soahng wet … I pehm me Koht me [kadariraildo], pwehki uhdahn aramas kei me wiahieng [kitail] sapan mwahu wet.”10

E sohte werei, aramas en kohdo men me sang United States eh mwohd rehn Abie. Nan ereihn ansou me e mihmi reh, e kilangada “pwuhk sarawi ehu pohn tehpel ehu.” E ese me e kesempwal, “mie lipwen ah nting mih loale. Tehn pwuhko [meringlahr;] ekei teipesengehr. Kilio pil teidahsang wasahn katengo.”

E kolada pwuhk sarawio nan “peho oh kisikisin pahk teh ko. Nie [eh wiewia mwo, e diar] doaropwe oangoahng ieu me kasalehda sawas en meirong. [E] wehwehki me, nan wehi me [mwohni] en America apwal dierek, Abie Turay pwainiki tala ehute ong ah meirong, tala ehu ong mwohni en misineri, oh tala ehu ong sawas en kaisihsol ong, ni pein ah kawehwe, me ‘inenen paisuwed.’”

Aramas en kohdou eri pahkpene nein Sister Turay pwuk sarawio oh medewehla me, ni eh kesikesihnen rehn nohno menet me ahniki pwoson laud sang Africa, e mihmi wasa me sarawi.11

Duwehte alahldi en kapai en amwail oh pil ahi meirong en kisakis en kaisihsol kan me kak wekidala mohngiong kan, pil duwewhte kaisihsol me wia kamwahupen emen tohrohr. Seri mwonok kak kehn.

Seri tohto, oh ekei aramas laud, kak sang ni pein arail kahrepe kan kak leme me kaisihsol awa 24 apwal. Mie me kak, ni duwen me Aiseia mahsanih, leme me kaisihsol kaluwetelahr arail mour. Pahpa oh Nohno me marain kan wehwehki me soahng wo kak wiawi oh kahrehda re kin kanaiehng arail idawehn kaweid en President Joseph  F. Smith: “E mwahu padahkihong irail kosondi mehlelo, oh kiheng ren kin peikieng ni arail laud oh kakehr pein pilada.”12

I ahpwtehn kilang soangen kapai me sang ni ideidawehn kaweido. Emen nein nei seri nah pwutak apw diaradahr me kaisihsil awa 24 apwalohng en kak doadoahngki. Ahpw ah pahpa oh nohno me marain ko kawehwehieng mwahu koasoandi mehlelo me pid kaisihsol. Emen kempokepah nan ah sukuhlo, emen ah cousin pwulopwul mehkihla mwekid me soh-kesikpe de accident. Wahwahi kisin pwutako ahpw idek rehn ah nohnou ni ehu rahn en kaisihsol oko, me e pehm me e apwa-apwalla en powehdi oh popousehwei ah kaisihsol, tehn e pahn elehieng kempokepah me pahtoulahro en nsenamwahula ma e pepeusehlahte ah kaisihsol.

Ah kalelapak iei kamanamanlahn ahn President Joseph  F. Smith kaweido. E lelehr nan irair ieu me neihn nei seri pwutako sohte wehwehkihte kosondi pwung en kaisihsolo, ahpw e mih ier nitengediongehr nan ah mohngiongo. E pehmadahr me ah kaisihsol oh kapakap kan kak elehda kapai sang Koht ong mehmen me mie ah anahn. Ma e kin wie momourki kosondi mehlelo kalap itar, e pahn elehdo lipwalipw kopwuriamwei kan nan pein ah mour me Kauno ketin inoukihengehr. E pahn ahniki kapai en pali ngehn en powehdi kasongosong kan.

Se sohte ese kahrepe kan me Sises Krais ketikihla nan sahpwtehno pwe en kaisihsol oh kapakap. Ahpw se mwur ese ehu kamwahupe ko: Sounkomouro soikala douluhl ahn Sedan kasongosong ko me song kawehla Sapwellime manaman sarawi.

Uwen kisin ansou kis me kitail kin kaisihsol nan sounpwong koaros oh me tikitik me kitail kin kiheng me semwehmwe kan kak ekiste wekidala atail mour kan pwe kitail en solahr wia mehkot me suwed. Ahpw e mie inou mwahu ieu, kohiengkitailehr ni ansou me kitail ekiste kak kapakap, kak kaisihsol, oh kak sewesehki me mie arail anahn akan:

“Ma marain pahn sereikumwailda nimenseng, a kumwail pahn mwadang rosonda: oh amwail mehlel pahn tiengla mwohmwail; lingan en Kauno pahn wia kahluwapamwail.

“Ma kumwail peki, a Kauno pahn sapeng, ma kumwail pahn lukuwerieng, a E pahn mahsanih, iet Nehi.”13

I kapakapki me kitail pahn doadoahk pwe kitail oh ong atail peneinei kan en alehdi kapai kaselel ko.

I wia ahi kadehde me Sises iei Krais, me nan Sapwellime Mwomwohdiso kitail luhkohng sewese Ih nan eh ketin apwahpwalih irail me paisuwed nan sapwellime kosondi, oh me E ketin inoukihdi me kapai soutuk pahn mie sang ni atail pahn kin sewese Ih. Ni mwaren sises Krais. Amen.

Ireh kan

  1. Madiu 25:34–40.

  2. Aiseia 58:6–11.

  3. Spencer  W. Kimball, The Miracle of Forgiveness (1969), 98.

  4. Tehk Steve Almasy, Ben Brumfield, oh Laura Smith-Spark, “Cleanup Begins in Vanuatu after Cyclone Batters Islands,” Mahs 14, 2015, edition.cnn.com.

  5. Tehk Sean Morris, Steve Almasy, and Laura Smith-Spark, “’Unbelievable Destruction’ Reported in Tropical Cyclone Pam’s Wake,” Mahs  14, 2015, edition.cnn.com.

  6. Peter  F. Evans, “Sister Abie Turay’s Story,” unpublished manuscript.

  7. Peter F.Evans, “Sister Abie Turay’s Story.”

  8. Abie Turay, quoted in Peter F.Evans, “Sister Abie Turay’s Story.”

  9. Peter F.Evans, “Sister Abie Turay’s Story.”

  10. Abie Turay, quoted in Peter F.Evans, “Sister Abie Turay’s Story.”

  11. Peter F. Evans, “Sister Abie Turay’s Story”; a video about “We Did Not Stand Alone,” is available atlds.org/media-library.

  12. Joseph F. Smith, “Editor’s Table,”Improvement Era, Dec. 1903, 149.

  13. Aiseia 58:8–9.